20.1.2017

Ihminen kuulee infraääniä

Vuonna 2003 Helsingin Sanomat oli sitä mieltä, että ihminen ei voi kuulla infraääniä, mutta ne voivat silti vaikuttaa ihmisten tunteisiin tai herkistää esimerkiksi urkumusiikin kautta. Artikkeli perustui brittiläisten tutkijoiden tutkimustuloksiin.

Musiikin ja teatterin alalla infraäänten vaikutus ihmisiin on toki yleisesti tunnettua muutenkin. Kokemusta kuvataan uskomattoman ahdistavaksi: tietokoneesta lähtevänä tunnistamattomaksi kokemukseksi, "jota ei kykene havainnoimaan muuten kuin korvista päähän ja hiljalleen koko kehoon leviävänä epämiellyttävänä paineen tuntuna". Osana musiikkia tunnetta voi sentään käsitellä.

Reilu kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 2015 Helsingin Sanomat otsikoi "Ihminen kuuleekin infraääniä". Jutun mukaan ihmisen kuuloalueen on ajateltu kattavan 16-20.000 Hz. Nyt tutkijat olivat kuitenkin mitanneet ihmisten kuulevan jopa 8 hertsin taajuisia ääniä. "Magneettikuvauksessa huomattiin, että koehenkilöiden primäärillä kuuloaivokuorella oli aktiivisuutta aina kahdeksan hertsin taajuudessa" asti.

Edelleen ihminen voi aistia tärinänä jopa 8 Hz:n taajuiset äänet. Tällaista infraääntä tuottavat mukaan muun muassa raskas liikenne ja tuulivoimalat.

Käsitys ihmisen aisteista, kuulokyvystä tai kuulokynnyksestä voi siis muuttua. Näinhän tiede toimii. Se hylkää vanhentuneita käsityksiä ja korjaa virheellisyyksiä.

Tiedetään myös, että kuulokynnys voi olla yksilöllinen. Esimerkiksi nuoret kuulevat sekä matalampi- että korkeampitaajuisia ääniä kuin vanhemmat. Myös monet eläinlajit, nisäkkäätkin, kuulevat infraääniä.

Kuva: Pixabay.com.

Mutta mitä tapahtui vain hiukan yli vuotta myöhemmin, kun perussuomalaisten Matti Putkonen kertoi tuulivoimaloiden infraäänten ajavan ihmisiä pois kodeistaan sietämättömien terveysoireiden takia?

Alkoi käsittämätön infraäänen vähättely ja sen aiheuttamien oireiden kiistäminen. Infraääntä ja sen terveyshaittoja olikin tutkinut "mystinen" portugalilaisryhmä.

Toimittajat tuskin lähtökohtaisesti haluavat aliarvioida lukijoitaan, joilla voi olla paljon enemmän tietoa terveysaiheistakin kuin tiedejuttujen kirjoittajilla.

Miksi siis lehdistö käyttäytyi näin? Mikä sitä pelottaa? Totuusko?


Lue lisää:

http://www.hs.fi/tiede/art-2000004167011.html

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004167203.html

http://www.mustekala.info/node/37782

http://www.hs.fi/tiede/art-2000002838118.html

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/107413/loponen_juho-ville.pdf?sequence=1

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuulokynnys

https://www.suomenuutiset.fi/putkonen-tuulivoimaloiden-terveysuhista/

http://www.hs.fi/nyt/art-2000002924586.html

http://valtsuhealth.blogspot.fi/2015/06/helsingin-sanomat-ja-tiedeuutisoinnin.html

Päivitetty 21.01.2017 hertsin kirjoitusasu.

2 kommenttia:

  1. Kun ihmisen (toimittajakin?) toimintaa ohjaa poliittinen ideologia, niin lopputulema on tämä. Asiaperusteisetkaan mielipiteet eivät läpäise toimittajan sensuuria.
    Putkosen tapauksessa päästiin "lyömään" poliittista vastustajaa hänen vähäisen valmistautumisen ja huonosti valitun esimerkin vuoksi. "Lyömisellä" saatiin ihmiset unohtamaan vakava asia, ihmisen terveys.
    Lähetä erinomainen kirjoituksesi Hesarin mielipidesivulla julkaistavaksi, niin näet ettei sitä julkaista.
    Lähetä lehdistölle jokin vilautuskuva, niin kyllä kelpaa. Siinä näkee, mikä toimittajamaailmalle on kiinnostavaa.

    VastaaPoista
  2. Kyllä HS:n sensuuri on jo nähty - kirjoitukset maakunnista eivät heitä kiinnosta.

    Siellä ei vain ymmärretä, että tämä infraääniongelmakin koskettaa mitä enimmässä määrin myös pk-seudun veronmaksajia, kun kerran ollaan samassa valtiossa ja taloudessa.

    VastaaPoista

Tämä blogi on tehty Santavuoren muistoksi, joten muista asiaankuuluva kunnioitus. Vain asialliset viestit julkaistaan.