4.2.2018

Umpikujasta

Elämä on muuttunut täysin kahden viimeisen vuoden aikana. Kieltämättä välillä tuntuu, että olemme umpikujassa... mutta miksi?

Miksi?

Miksi normaali elämä on hävinnyt - joiltain? Joillain taas elämä näyttää jatkavan aivan samaa rataa kuin aina ennenkin.

Eivät he tiedä tuulivoimaloiden infraäänestä, eivät melusta, eivät luonnontuhosta. Jotkut eivät tiedä edes siitä rahan paasaamisesta, johon he itsekin joutuvat tuulivoimatukien myötä osallistumaan.

Ja niitäkin on, joita hallituksen jatkuva leikkaaminen ihmisiltä ei ole yhtään hetkauttanut. Ei vaikka leikkaukset kohdistuvat omaan palkkaan, omaan eläkkeeseen tai omiin korvauksiin.

Se jaksaa hämmästyttää. Varsinkin, kun tietää, että tämä todellisuudessa koskee koko maata.

Olisipa elämä yhtä helppoa! Voisi nauraa tyhjille asioille, tehdä turhanpäiväisyyksiä tai olla muuten vaan täysin sokea epäkohdille. Voisipa ummistaa silmänsä, unohtaa ikinä edes kuulleensa tuulivoimaloista, saati nähneensä niitä tai joutuvansa elämään niiden heittämässä varjossa.

Unohtaa!

Muistaa, millaista elämä oli aikana ennen tuulivoimataistelua ja elää sellaista elämää...

Ihan totta. Tekisinkö niin, jos voisin?

Tekisinkö? Unohtaisinko? Unohtaisinko ne epäkohdat, jotka kuitenkin koko ajan tapahtuvat, sen kärsimyksen, missä lähellä asuvat ihmiset ovat, mihin he ovat täysin tahtomattaan joutuneet?

Unohtaisinko?

Vai olenko sittenkin mieluummin umpikujassa? Eihän todellisia umpikujia ole!
"Me olemme kaikin tavoin ahdingossa, mutta emme umpikujassa, neuvottomat, mutta emme toivottomat, vainotut, mutta emme hyljätyt, maahan kukistetut, mutta emme tuhotut." 2. Kor. 4: 8-9.
Näitä viime viikkoina miettiessä yhtenä aamuna annetaan vastaus, tässä muodossa (ks. Ps. 119: 105):
"Minun sanani on sinun jalkaisi lamppu ja valkeus sinun tielläsi."
Siinähän se on, ja jaettuna kaikille.

Me emme ole umpikujassa - kunhan heräämme, kunhan uskallamme herätä siihen, kuka täällä oikein on herra, kuka täällä oikein on Jumala.

Onko meillä edes muita vaihtoehtoja? Vain Jumalan puoleen kääntymällä, hänet tunnustamalla voimme tästä selvitä.


Lue lisää:

http://raamattu.fi/1933,38/2Kor.4.html

http://raamattu.fi/1933,38/Ps.119.html

Kuva: Pixabay.com.

4.2.2018.

1 kommentti:

  1. Hyviä huomioita. Onnellisuus ja hyvinvointi eivät jakaudu tasaisesti suomalaisten kesken. Ilmastomuutoksella pelottelu on saanut aikaan sen, että paniikissa tehdään ratkaisuja, joilla ei voida itse asiaan vaikuttaa, mutta ovat kalliita luontoarvojen, kanasanterveytemme sekä taloutemme kannalta. Ilmastomuutos on globaali ilmiö, johon Suomessa ei voida juurikaan vaikuttaa. Meidän pitäisi pystyä luottamaan siihen, että virkamiehet, politikot sekä oikeuslaitos toimivat oikeudenmukaisesti heikomman asemaa puollustaen. Poliittiset päätökset ovat jatkuvasti ristiriidassa perustuslain kanssa ja perustuslaki koetaan lähinnä sujuvoittamisen ja yksityistämisen esteenä. Erikoista, että olemme selvinneet perustuslain kanssa näinkin pitkään. Virkamiehet ja oikeuslaitoskin myötäilevät poliittista tahtoa, joka puolestaan korostuneesti haluaa päästää isot yhtiöt kukkarollemme. Julkisen koneistomme parhaat valvojat ovat olleet tutkiva journalismi sekä kansalaisten valitusmahdollisuus. Jäljet eduskunnassa omia etujaan lobbaaviin halutaan hävittää päivän päätteeksi, valitusmahdollisuuksia on kavennettu ja tutkivaa journalismia ei enää juurikaan ole. Tuulivoiman haitat riesakseeen saavat joutuvat kirjaimellisesti tappelemaan tuulimyllyjä vastaan, kun vastassa ovat virkamiehet, oikeuslaitos, politikot sekä iso raha. Voimia ja jaksamista kaikille, jotka ovat tahtomattaan joutuneet taistoon Goljattia vastaan.

    VastaaPoista

Tämä blogi on tehty Santavuoren muistoksi, joten muista asiaankuuluva kunnioitus. Vain asialliset viestit julkaistaan.