Infraäänen vaikutukset vahvistettu

Ontario Wind Resistance viestitti kotisivuillaan 30.03.2017 äärettömän tärkeästä tiedosta: infraäänen vaikutukset ihmiseen on vahvistettu. Ihmiset eivät kuvittele oireitaan, vaan ne ovat todellisia.

Seuraavassa (osin vapaa) käännös heidän sivuiltaan, kappalejakoja on muutettu.

"Akustiikan insinööri Richard James lähetti juuri tiedoksi Kansainväliseltä standardisoimisjärjestöltä (ISO:lta) saamansa vahvistuksen siitä, että alle 1 Hz:n (hertsin) infraääni aiheuttaa meritautia / matkapahoinvointia (ts. huimausta, pahoinvointia, ahdistuneisuutta jne.).

Koska on selvästi osoitettu, että teolliset tuulivoimalat tuottavat alle 1 Hz:n pulsoivaa infraääntä, tämä viittaa siihen, että ympäri maailmaa ihmiset, jotka kokevat meritaudin/matkapahoinvoinnin oireita tuulivoimaloista, eivät keksi oireilua. He eivät teeskentele näitä oireita. Kyse ei ole Simon Chapmannin typerästä ”noseboefektistä”.

Oireet ovat todellisia, todella teollisten tuulivoimaloiden aiheuttamia.

Lyhyesti, tuuliturbiinisyndrooma on todellinen. Tohtori Pierpont on tiennyt tämän vuodesta 2009 ja osoittanut asian 300-sivuisessa kirjassaan, jonka tuulivoimateollisuus on onnistunut hautaamaan."

"ISO on maailmanlaajuinen auktoriteetti, joka tuottaa monenlaisia teollisuuden standardeja, mukaan lukien melustandardit.

James mainitsee seuraavat kappaleet nykyisestä ISO-standardista, ISO 9996:1996 ”Mechanical vibration and shock – Disturbance to human activity and performance – Classification.” [Mekaaninen värähtely ja isku – Häiriöt ihmisen toimintaan ja suorituskykyyn – Luokittelu.]

Huomaa (Jamesin) oranssilla korostetut kohdat sekä *Dr. Nina Pierpontin* alleviivaamat kohdat. Alleviivatut kohdat ovat mieto tapa ilmaista, että tuulivoimayhtiöiden käyttämät laitteet havaita alle 1 Hz:n taajuista infraääntä ovat riittämättömiä, ja lisäksi tuulivoimayhtiöiden 'korjaus-' tai 'lievennyspyrkimykset' mitätöidä fysiologiset vaikutukset ovat järjettömiä."

Lähde: ISO 9996:1996 "Mechanical vibration and shock — Disturbance to human activity and performance — Classification"

Tätä kansainvälistä standardia koskevat ISO 2041:n ja ISO 5805:n sekä seuraavat määritelmät:

"3.6 low-frequency motion [matalataajuinen liike]

Continuous or transient oscillatory motion of components of the vibration spectrum affecting human beings at frequencies below 1 Hz.

Note 1 to entry: The conventional frequency of 1 Hz separating low-frequency oscillatory motion from what is popularly known as “vibration” (although no such distinction exists in physics) is not entirely arbitrary and has some practical significance when dealing with human exposure to vibration. For instance, mechanical resonance phenomena in humans occur mainly at frequencies above 1 Hz, while motion sickness is provoked only by oscillatory motions at frequencies below about 1 Hz. As another practical matter, specialized inertial instrumentation and analytical techniques may be called for when recording and evaluating motion of very low frequency and large displacement amplitude. Moreover vibration isolation and conventional vibration control engineering techniques may not be readily applicable at very low frequencies."

Suomeksi siis: Matalataajuinen liike on taajuusspektrin komponenttien jatkuva tai ohimenevä värähtelyliike, joka vaikuttaa ihmisiin alle 1 Hz:n taajuuksilla. Ja edelleen: merisairauden / matkapahoinvoinnin oireet aiheuttaa vain jaksollinen alle 1 Hz:n taajuinen liike.

(Kannattaa lukea myös alleviivattu kohta mittausvälineistä ja -menetelmistä.)  

"3.11 sensory [aistinvarainen]

Pertaining to the organs and physiological mechanisms by which the human brain acquires information (“input”) about the world, enabling human beings to know, relate to, and influence the external world by volitional action. Sensory organs and neural mechanisms also subserve an internal function, which may be conscious or unconscious, namely, permitting the living body to monitor and respond to its own physiological state and to changes in that state arising from intemal or external causes.

Note 1 to entry: Low-frequency motion and vibration are perceived by means of a variety of sensory organs and receptors. These include the eye, the vestibular (balance) organs of the inner ear, and a range of microscopic organs (mechanoreceptors) distributed in the tissues throughout the living body that variously signal changing pressure, tension, position, vibratory motion, etc. The organs of special [typo: should be “spatial”] sense, particularly of hearing and sight, also provide motion and vibration cues to the brain in many circumstances."

Suomeksi: Matalataajuinen liike ja värähtely aistitaan eri aistinelimillä ja reseptoreilla. Näihin kuuluvat silmä, vestibulaariset (tasapaino)elimet sisäkorvassa ja useita mikroskooppisia elimiä (mekanoreseptoreita) koko kehon kudoksissa, jotka eri tavoin viestivät paineen muuttumisesta, jännityksestä, asennosta, värähtelyliikkeestä jne. Spatiaaliset [alkutekstissä kirjoitusvirhe ”special”, pitää olla ”spatial”] aistinelimet, erityisesti kuulo ja näkö, tuottavat monissa olosuhteissa myös tietoa liikkeestä ja värähtelystä aivoille.

Tämä ei tulkintaa tarvitse! Kuuletteko historian lehtien havinaa? Soittakaa kelloja, idioseenin aikakausi päättyy.


Lisätietoja:

http://ontario-wind-resistance.org/2017/03/30/breaking-news-infrasound-produces-motion-sickness-wind-turbine-syndrome-vindicated/

https://fi.wikipedia.org/wiki/ISO

https://www.iso.org/standard/17931.html

Päivitetty 31.03.2017 Dr. Nina Pierpontin nimi ja täsmennetty isku-termi standardin nimeen. Teksti on ote Pierpontin kirjeestä, joka ilmestyi pdf-muodossa Ontario Wind Resistancen sivuille yllä olevan käännöstyön jälkeen.