Soihdut sammuu

Vielä vahvistamattoman tiedon mukaan Santavuoren kaksi voimalaa on ilmeisesti pysähdyksissä ja  lentoestevaloitta. Toivottavasti vuorella on kaksi ristiä vähemmän.

Tilanteen edistymistä odotellessa on hyvä virittyä jo joulun tunnelmaan.

Soihdut sammuu
kaikki väki nukkuu
väki nukkuu
öitten varjoon
talon touhu hukkuu
touhu hukkuu

Laulun sanoituksesta vastaa muuten tunnettu kirjailija Alfred Smedberg, joka syntyi 22. päivänä joulukuuta 1850 - siis tasan 166 vuotta sitten. "Tonttujen jouluyö" on hänen tuotantonsa tunnetuin sanoitus.

Laulun sanat löytyvät myös Suomalaisen työn liiton ylläpitämältä Suomalaisen Joulun sivuilta. "Tonttujen jouluyö" symboloi siis monella tasolla suomalaista työtä: Soihdut sammuu...

Kuva: Pixabay.com.

Pitkämön allas ja Loukajanvuori Kurikassa

Ansaittu lepotauko.

Katsokaahan näitä kauniita maisemia Kurikan Pitkämössä ja Loukajanvuorella Kurikassa. Pitkämö on Kyrönjoen vesistöön kuuluva tekojärvi. Sen pinta-ala on suurimmillaan 100 ha ja pituus 5 km.

Loukajanvuori puolestaan sijaitsee Luovan kylässä, etelä-kaakkoon Santavuoresta. Loukajanvuoren korkein kohta on 141,5 m mpa. Vuorella on myös parin kilometrin mittainen luontopolku, puulajipuisto ja jossain jopa luola ja rotko. Vuoren laella kohoaa Luovan näkötorni ja sen juurella 20 hengen kota.

Hienosti kuvatulla videolla Santavuoren ristit onneksi vain vilahtavat. Lähin niistä on vain 4 km näkötornista. Vielä nähdään sekin päivä, että ne eivät enää tätä maisemaa rumenna!

14.8.2016
Kurikka, Pitkämö, Loukajanvuori
Hannu Kariluoma


Video:

https://www.youtube.com/watch?time_continue=11&v=L-ixblHjxTc

Ihmiskokeita tuulivoimalla?

Länsi-Suomi julkaisi elokuulla nimimerkin Sillai oikke kirjoituksen, josta alla pari lainausta.

"Isojen tuulimyllyjen tiedetään aiheuttavan värähtelyenergiaa (ääntä) hyvin laajalla taajuuskirjolla, joka alkaa hyvinkin matalista äänistä (infraääni) ulottuen korkeissa äänissä ns. ultraääniin.

Matalataajuinen värähtelyenergia [...] saa kudokset resonoimaan ja sen pitkäkestoinen vaikutus riittävän voimakkaana on kudoksille tuhoisa. Lisäksi infraääni kulkeutuu lähes vaimentumatta todella pitkiä matkoja ja sen vaimentaminen on erittäin hankalaa normaalein rakennusteknisin keinoin."

Näkymä Kurikan Panttilasta Kyrönjoen yli Ilmajoen Santavuoren suuntaan. Etäisyys voimaloihin arviolta 4 km. Asutus seurailee Kyrönjokea molemmin puolin - kuinka kauan?

Mielipidekirjoitus jatkuu:

"Nyt saksalainen, erittäin arvostettu ja riippumaton tutkimuslaitos Max Planck Instituutti (mm. 18 Nobel-palkintoa) on tehnyt yhdessä Saksan kansallisen mittaustekniikan keskuksen PTB:n kanssa tutkimuksen infraäänien vaikutuksista kuuloon. Yksiselitteisenä tuloksena on, että infraäänen värähtely vaikuttaa kuuloelimissä, vaikka ihminen ei pysty sitä kuvailemaan ja erittelemään tarkemmin. Kyseisen tutkimuksen tulos tukee muualla maailmassa tehtyjä tutkimuksia ja kokemuksia. Myös Suomessa tuulipuistoalueilta saadut kokemukset ja alueella asuvien ihmisten kertomukset tukevat näitä nyt tieteellisesti todennettuja faktoja."

"Näiden lähtötietojen pohjalta on helposti vedettävissä sellainenkin johtopäätös, että Suomessa tehdään valtion rahoituksella tietoisesti ihmiskokeita tuulivoimapuistojen vaikutusalueella asuvilla ihmisillä."

Kirjoittajan tavoin blogistiakin kiinnostaa kuulla päättäjiltä perustelut tällaiselle toiminnalle.

Mitkä ovat ne vahvat argumentit, jotka oikeuttavat testaamaan tuulivoimaloiden infraäänen vaikutuksia ihmisten ja eläinten terveyteen?


Lue lisää:

http://ls24.fi/artikkelit/ihmiskokeita-ja-perusoikeuksien-loukkauksia-tuulivoimalla

Tuulivoimaloiden äänetön ongelma

Ilkka-lehden mielipidepalstalta poimittua, kirjoittaja Jalasjärven puolelta:

"Tuulivoimasta tuleva infraäänisaaste tulee olemaan megaluokan ongelma Kurikan kaupungille, sen asukkaille ja lähiympäristössä asuville. Santavuorelle rakennetut 17 voimalaa ovat kuin hävittäjäpommikoneita, jotka yötä päivää hyökkäävät asukkaiden koteihin infraäänellä pommittaen."

Kurikan Kampinkylä Viinatieltä Ilmajoen Santavuoren suuntaan.

Mutta mitä tekee enemmistö Kurikan päättäjistä? Kaavoittaa tuulivoimaloita, pitäähän Kurikankin saada ihan omia!

Kuinka kauan ja kuinka monta kertaa ihmiset haluavat juosta päänsä seinään?


Lue lisää:

http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/tuulivoimaloiden-%C3%A4%C3%A4net%C3%B6n-ongelma-1.2150672

Päivitetty tieto kirjoittajasta 08.11.2016.

Tuulivoimaloitako Ilmajoen rajat täyteen?

Ilmajoen kunnan kaavailut jatkuvat. Kunnassa on nyt valmistunut kaavaluonnos tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavasta.

Kuulutuksen mukaan kaavaluonnos koskee koko kuntaa. Todellisuus on kuitenkin jälleen hiukan toinen, sillä voimalat on sijoitettu luonnoksessa lähes järjestään kunnan rajoille, joten Ilmajoen tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava koskee mitä enimmässä määrin myös sen naapurikuntia: Kurikka-Jurva-Jalasjärveä, Seinäjoki-Peräseinäjokea, Isokyröä ja Laihiaa.

Vai mitä sanotte tästä?

Karttakuva: lähde Ilmajoen kunta, grafiikka Ilkka-lehti 29.04.2016.

131 teollista tuulivoimalaa asutuksen keskelle! Sitä paitsi karttaan ei ole merkitty jo olemassa olevia Mansikkavuoren 2 ja Santavuoren 17 voimalaa, joten suunniteltu teollisuuslaitosten määrä olisi yhteensä 150.

Kaavaluonnos on nähtävillä Ilmajoen kunnan teknisellä osastolla 31.5.2016 saakka. Aineisto löytyy myös Ilmajoen kunnan kotisivuilta. Mielipiteet kaavaluonnoksesta tulee osoittaa kirjallisina tai sähköpostitse kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippolalle (os. PL 20, 60801 Ilmajoki, lisätiedot 044-4191334).

Kunta järjestää kuulemma yleisötilaisuuksia toukokuussa erikseen ilmoitettavina aikoina. Mahtaako kutsu tulla myös naapurikuntien asukkaille, sillä heidän niskaansahan haitat tulisivat yhtä lailla?

Surrealismia Santavuoren ympäristössä

Kuva on todellinen: Kurikan Varpaiskylän asukkaiden maisemaa Santavuoren suuntaan. Ihmisten talot on rajattu kuvasta pois, mutta heti oikealla on maalaistalo - lato antaa mittakaavaa voimaloista.

Olotila on aivan epätodellisen tuntuinen - miten tällaista voi tapahtua Suomessa???

Kurikan Varpahaiskylää, maakunnallisesti arvokasta maisemaa. Kuvattu digijärjestelmällä, 55 mm:n polttovälillä, etäisyys lähimpiin voimaloihin noin 2,7 km.

Tuhoja Santavuoren ympärillä

Santavuoren tuuliteollisuusalue tuhoaa maiseman todella laajalta - se näkyy helposti 15 kilometrin päästä lähes kaikkiin suuntiin. Se näkyy kantatie 67 ajaessa heti Seinäjoen Alakylän jälkeen, se näkyy Ilmajoen ja Kurikan keskustoihin, se näkyy Jurvasta tullessa Niinistöön ja Kauhajoelta tullessa heti kuntarajalla, Ketko-Kalusteen kohdassa.

Kunpa tuhot jäisivät edes pelkkään näkymiseen, "pelkkään" maiseman tuhoamiseen!

Onko näiltä ihmisiltä kysytty, halusivatko he elinympäristönsä muuttuvan teollisuusmaiseman kaltaiseksi? Onko heiltä kysytty, vaikuttaisivatko voimalat heidän asumiseensa, elämiseensä tai työntekoonsa? Entä jos vaikuttavat - ajaako Ilmajoen kunta heidän asiaansa vai Kurikan kaupunkiko siihen ryhtyy...?

Kurikan Jyllintaival. Kuvattu digijärjestelmällä, 55 mm:n polttovälillä, etäisyys lähimpiin voimaloihin noin 7 km.

Kurikan Luovan kylä. Kuvattu digijärjestelmällä, 55 mm:n polttovälillä, etäisyys lähimpiin voimaloihin noin 4,5 km.

Kurikan Varpahaiskylä. Kuvattu digijärjestelmällä, 55 mm:n polttovälillä, etäisyys lähimpiin voimaloihin noin 2,7 km.

"Aina mulla rokki soi"

Takavuosina lauloi rokkipappi, noina aikoina melko raflaavastikin. Tilausta ravisteleville sanoituksille on aina vaan - hän laulaa yhä - tulisipa tänne läntisen Suomen kuntiinkin, täällä ravistelua tarvittaisiin!

Erityisesti yhden laulun sanat soivat lähes taukoamatta mielessä:

"Aina mulla rokki soi ja silloin hyvin pyyhkii

Kiire päälle painaa, ei oo aikaa ajatella

Kuitenkaan aina ei jyrää..."

Sepä se. Tuulivoimalan lähtömelu on yli 100 dB - kuin rock-konsertti 200 metrin korkeudesta. Santavuorelta hetken kuluttua siis 17 rock-konserttia eri tahdeissa ympäristöön, kuntarajoista tai vuorokaudenajoista välittämättä, aina kun tuulee, nukkumista yrittäville ihmisille, lomailijoille, lapsille.

Aina meillä rokki soi, jos tuulee. Voi olla, että silti ei hyvin pyyhi, eikä jyrää.

Tuulituristit, tulkaa!

Pienen blogihiljaisuuden jälkeen päivitykset jatkuvat, jokin päivitys saattaa putkahtaa eetteriin jälkikäteenkin. Hiljaisuudesta ei voi sinänsä puhua, sillä Santavuoren tuulivoimatuotantoalue on huolehtinut metelin tekemisestä tälläkin välin.

Tuulivoima tuo kuulemma turisteja. Nyt alkaa olla aika tulla katsomaan Ilmajoen päättäjien aikaansaannosta Santavuorella ja sen ympäristössä - laajalla alueella. Tiistaina ristejä oli pystytetty jo kymmenen. Kurikan jäähallilla on viikonloppuna messut, joten retkeilyyn voi yhdistää vaikka ilmaisen messureissun.

Voi kyllä olla, että tuuliturismi ei muutenkaan kartuta kenenkään kassaa, öljy-yhtiötä lukuunottamatta. Mutta tuulituristit, tulkaa silti, idioseenin aikakauden realistuma on pysäyttävää nähtävää. Älkää ajako ojaan tai kolaria.

Ilmajoen Koskenkorvaa kantatie 67:lta Seinäjoelta Kurikkaa kohti ajaessa. Kuvattu auton ikkunasta digijärjestelmällä, 55 mm:n polttovälillä, etäisyys voimaloihin kuvottavan vähän!

Täällä Pohjantähden alla

Santavuorta katsoessa ja Kurikan Luovan kylän taivaan täyttyessä purppuralla mieleen tulee väistämättä lauluntekijän sanat:

Täällä Pohjantähden alla, korkeimmalla kukkulalla

Katson kauas kaukaisuuteen, tulet uniin uudestaan.

En voi ymmärtää ihmisten ahneutta ja itsekkyyttä ja omaan, tuulivoimalan napaan tuijottamista.

Täällä Pohjantähden alla, taivas täyttyy purppuralla

Siitä suojakseni peiton minä itselleni saan.

Santavuori ja luonto sen ympärillä on kuolemassa.

Ja alla Pohjantähden minä tulen, minä lähden

Ja vain Pohjantähden nähden itken vuokses kyyneleen.

Kurikan Luovan kylää valtatie 3:lta Kurikkaa kohti ajaessa. Kuvattu digijärjestelmällä, 55 mm:n polttovälillä, etäisyys voimaloihin aivan liian vähän!

Tuulivoimalan purkukustannukset

Keskustelua herättää monen asian ohella aina vaan muun muassa tuulivoimalan purkutapa ja -kustannukset. Purkamiseen ei ihan pyöräkuormaaja riitä, vaikka sellainenkin epäily on esitetty. Eikä voimaloita voi Suomessa räjäyttämälläkään purkaa, siitä huolimatta että Ranskassa on tehty niin.

Syynä on yksinomaan jo se, että tuulivoimalan lavat ovat ongelmajätettä, joka vaatii asianmukaisen purkamisen erikoisnosturilla ja henkilötyövoimaa sekä erikoiskuljetuksen ja käsittelyn ongelmajätelaitoksella. Erikoisnostureitahan maakunnan entisissä luontokohteissa nyt näkee, niin Santavuorella kuin Kauhajoen Mustaisnevallakin.

Ilmajokea kantatie 67:lta Seinäjoen suunnasta Kurikkaa kohti ajaessa. Kuvattu digijärjestelmällä, 55 mm:n polttovälillä.

Voimalan yksi lapa painaa noin 10 tonnia, joidenkin tietojen mukaan jopa 15 tonnia, joten esimerkiksi Santavuoren hankealueelta ongelmajätettä pelkistä lavoista syntyy 510 tonnia. Purkamisen, kuljetuksen ja käsittelyn lisäksi kustannuksia syntyy lapojen paloittelusta murskaan sopivaan kokoon. - Eikö kuulostakin erittäin vihreältä energialta??

Pari vuotta sitten on laskettu, että "pienen", napakorkeudeltaan noin 100-metrisen voimalan purkaminen maksaa noin 210.000 euroa nykyisellä alv-kannalla. Isomman, napakorkeudeltaan noin 160-metrisen voimalan purkaminen onkin sitten jo "vähän" kalliimpaa ja maksaa lähes 605.000 euroa. Ilmajoen puolen maanomistajien vuokratulot eivät ehkä ihan riitä kattamaan purkukustannuksia...

 Kurikka-lehti 23.04.2014. Klikkaa isommaksi.

Ja toisin kuin eräät tahot väittävät, metalliromun arvo kierrätyksessä ei päätä huimaa: jos torni ja koneisto painavat yhteensä noin 500 tonnia, niiden romuarvo on noin 30.000 euroa. Yhteispaino saattaa kyllä olla vähemmänkin.

Betonijalustan purkamisesta ja maisemoinnista ei ole vielä puhuttu mitään, eikä voimaloiden sisältämästä öljystä ja muista ongelmajätteistä taikka 110 kV:n sähkösiirtolinjojen purkamisesta... Kustannuksilla ja hinnoilla ei muutenkaan ole tapana laskea, paitsi tuulivoiman sekoittamalla sähkön markkinahinnalla.

Ennen viikonloppua Santavuorelle oli noussut kahdeksas risti - mikä risti maanvuokraajille ja veronmaksajille.


Lue lisää:

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/tuuliwatti%20korhola-48884

http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/lankalauantain-paasiaissiivoja.html

http://santavuori.blogspot.fi/2017/01/siipi-maassa.html

http://santavuori.blogspot.fi/2016/04/tuulivoimalan-purkaminen.html

Päivitetty 24.06.2017 lehtijuttu.

Miten käy Koskenkorvan?

Ilmajoen Koskenkorvan yleiskaavan tarkoituksena oli kaavaselostuksen mukaan

"suunnitella Koskenkorvalle toimiva yhdyskuntarakenne, jossa eri toimintojen laajeneville aluevarauksille on osoitettu kullekin parhaiten soveltuvat sijoituspaikat. Toimintojen sijoittamisessa otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä elinympäristöjen turvallisuus, terveellisyys ja tasapaino.

Suunnittelun perustana on olemassa oleva yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, maisema ja luonnonarvot sekä ympäristöhaittojen vähentäminen."

Voiko sitä sen selkeämmin sanoa?

Koskenkorvan kylän maisema näyttää kantatie 67:ää ajavalle seuraavalta:

Ilmajoen Koskenkorvaa kantatie 67:lta Seinäjokea kohti ajaessa. Etäisyys voimaloihin noin 2,5-3,5 km.

Kuvattu digijärjestelmällä, 55 mm:n polttovälillä, automaattista kontrastinsäätöä vähennetty. Kaikki voimalat eivät edes mahdu samaan kuvaan!!

Mitä luulette, minkälaiseksi koskenkorvalaisten elämä muodostuu, kun voimaloita on yli kolme kertaa kuvassa näkyvä määrä? 17 voimalan tuulivoima"puiston" rakentamisen jälkeen?

Paraneeko elämänlaatu, elinympäristön turvallisuus, terveellisyys ja tasapaino? Oliko suunnittelun perustana olemassa oleva yhdyskuntarakenne, aiemmin rakennettu ympäristö, maisema ja luonnonarvot sekä ympäristöhaittojen vähentäminen?

Tämä sama kohtalo on luvassa kaikille Suomen kylille, taajamille sekä kunta- ja pikkukaupunkikeskuksille, joiden kupeeseen kaavoitetaan ja rakennetaan tuulivoimaloita - muuallakin kuin Länsi-Suomessa.

Kurikan Salonkylää / Myllykylää valtatie 3:lta Vaasaa kohti ajaessa, kuva otettu hetkeä aiemmin kuin kaksi edellistä.

Etäisyys voimaloihin noin 5 km. Kuvattu digijärjestelmällä, 55 mm:n polttovälillä, automaattista kontrastinsäätöä vähennetty.

Ilmajoki - pohjalaisuuden ytimessä

Ilmajoen kunnan sivuilta löytyy kulttuuri, matkailu ja vapaa-aika -otsikon alta muun muassa seuraava kuvaus:

Ilmajoen maamerkkejä ovat Alajoen tuhansien hehtaarien peltolakeudet sekä Nuijasodan muistopaikat. Alajoen soiden raivaus pelloiksi 1700-1800 -luvuilla oli talonpoikien satavuotinen urakka.

Ilmajokelainen Jaakko Ilkka johti pohjalaisten talonpoikien kapinaa --- 1500-luvun lopulla käydyssä nuijasodassa. Nuijasodan vaiheisiin liittyviä paikkoja ovat Ilkan patsas ja Santavuori.

 

Alajoki-maisema ja Santavuori??

Ilkka kirjoitti 3.3.2016, kuinka Carunan voimajohtolinjaus sapettaa Ilmajoella. Reitti kulkisi aivan uudesta paikasta metsien ja peltojen läpi - Alajoki-maisemaan. Tuulivoiman tähden.

Mitä taas Santavuoreen tulee, Seinäjoen Alakylästä Ilmajokea kohti ajavalle aukeaa jo noin 13-14 kilometriä aiemmin todellinen näkymä pohjalaisuuden ytimeen Ilmajoella:

Kuvattu digijärjestelmällä liikkuvasta autosta ikkunan läpi, polttoväli 55 mm. Etäisyys kantatie 67:n ja valtatie 3:n risteyksestä Kurikassa noin 14 kilometriä, linnuntietä matka jonkin verran lyhyempi.

Rytmihäiriöitä

Santavuorella oli eilen pystyssä kuusi voimalaa, tänään seitsemän, joista kolme jo pyörii. Testi infraäänen vaikutuksista ympäristön asukkaisiin, eläimiin ja lintuihin on siis jo käynnissä. Alkaa olla aika oireille ja tautiluokitukselle.

Kuva: Pixabay.com.

Infraäänen aiheuttamia terveysvaivoja ovat muun muassa unihäiriöt, korvavaivat, päänsärky, pahoinvointi, sydänoireet ja voimattomuus. Sydänoireet saattavat ilmetä esimerkiksi rytmihäiriöinä, sillä sydän on herkkä paineenvaihteluille - ja ääni, samoin kuin infraääni on äänenpainetta.

Infraäänelle altistumisen seurauksille on myös oma tautiluokituksensa, sen ICD 10 -koodi on T75.2. Suomeksi käännettynä tautiluokituksen nimi on kuta kuinkin "Värähtelyn aiheuttamat vauriot" ja se sisältää seuraavat oireet: "paineilmavasara-syndrooma", "infraäänen aiheuttama pyörrytys/huimaus" sekä "traumaattinen vasospasmisyndrooma", mikä merkitsee verisuonikouristusta.

Valitettavasti näille tulee käyttöä myös Santavuoren ympäristössä. Aika näyttää ainoastaan sen, kuinka laajasti.


Lue lisää:

http://www.icd10data.com/ICD10CM/Codes/S00-T88/T66-T78/T75-/T75.2

http://www.icd-code.de/icd/code/T75.0.html

Tämä on meidän kotimme!

Santavuoren tuulivoimaloiden rakentamisen aiheuttama järkytys on ollut lähiasukkaiden keskuudessa melkoinen - niidenkin jotka asuvat monien kilometrien päässä voimaloista. Jopa tuuliteollisuusalueen fanisivuilta on luettavissa ihmisten tyrmistys - sellaistenkin, jotka ovat kannattaneet tuulivoimaa.

Voimalat ovat paljon suurempia ja näkyvät paljon kauemmaksi kuin kukaan osasi kuvitellakaan - ne ovat MASSIIVISIA. Valokuvista ei selviä todellinen tilanne. Mitkään havainnekuvat eivät vastaa todellisuutta. Mikään maan tasalta otettu maisemakuva ei voisi liiotella voimaloiden hallitsevuutta.

Voimalat ovat "yllättävän lähellä" Kurikan keskustaa, "aika lähelle" niitä rakennetaan - "tuntui pahalta ajaa edes Santavuoren ohi". Ovathan ne noin 6 kilometriä Koskenkorvan ja 5 kilometriä Kurikan keskustasta, mutta ihmisten koteja mahtuu sille välille ja muihinkin ilmansuuntiin satoja.

Eikä pahinta ole voimaloiden näkyvyys, vaan se, mitä ne saavat väistämättä aikaan. Moni pelkää kotiensa ja rakkaidensa puolesta. Miten tällaista halutaan ja sen sallitaan tapahtua?

Nämä ovat meidän kotejamme, koulujamme, työpaikkojamme!

Etualalla kantatie 67, Kurikka-Kauhajoki (Kaskinen) -suunnassa. Etäisyys voimaloihin noin 5,4 km kuvanottopaikasta.

Kuvattu digijärjestelmällä, 55 mm:n polttovälillä, kuva lähes muokkaamaton, mutta todellisuudessa voimalat erottuivat taivasta vasten paljon selkeämmin.

Uskon päivänä

Santavuoren tuulivoimalatyömaalta kuvattu video puhuu enemmän kuin tuhat sanaa.

Onko "tuulipuistoissa" kyse puistoista, joissa ihmiset haluaisivat käydä virkistäytymässä tai joissa eläimiä kiinnostaisi pesiä tai joissa lintujen olisi hyvä lentää? Vai onko ennemminkin kyse pirstaleeksi muuttuneesta metsästä ja teollisuusmaisemaksi muuttuneesta alueesta, jota tuulivoimalat hallitsevat?

Klikkaa kuvasta videoon.

Uskon päivänä tuli myös mieleen, onko tässä kyse uudesta tuulivoimalauskonnosta, jossa halataan tuulivoimaloita, vihitään niitä käyttöön, pidetään syöminkejä niiden kunniaksi ja lähetellään sydämenkuvia voimaloille?

Oi aikoja, oi tapoja! Tuulivoimaloiden tähden!


Lisätietoja:

https://www.youtube.com/watch?v=HyFGkOyKTLY&feature=youtu.be

Poistettu videon upotus ja lisätty linkit YouTubeen 31.3.2016, 16.9.2020.

Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema

Santavuoren ympäristön eteläpuolella sijaitsee Jalasjoen kulttuurimaisema Kurikassa ja Jalasjärvellä. Sitä on edelleen ehdotettu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi vuonna 2013. Raportista löytyy sekä maakuntien liiton että Ely-keskuksen versiot.

Aluetta kuvaillaan raportissa seuraavasti (boldaukset ja kpl-jako lisätty):

Jalasjoen kulttuurimaisema Kurikassa on maisemarakenteeltaan tyypillistä eteläpohjalaista viljelylakeutta, joka ympäröi alueen halki leveänä virtaavaa Jalasjokea. Maiseman erityispiirteenä nousevat esille jyrkät kallioselänteet. Maisema koostuu asutettujen selänteiden rajaamasta avoimesta viljelylaaksosta, jota halkovat suorat kylätiet nauha-asutuksineen. Alue on aktiivista maatalousaluetta, jonka karja- ja hevostaloutta luonnehtivat laajat laidunalueet ja perinnebiotoopit.

Useat pienet kylät ympäröivät Luovankylän vireänä säilynyttä palvelukeskusta. Alueella on useita maakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Perinteinen asutus sijoittuu selänteiden reunamille tai nauhamaisesti joen ja kyläteiden varsille. Maisemakuvaa hallitsee laaja avoimena säilynyt viljelylakeus, jonka taustalla kohoavat metsäiset, asutetut selänteet. Parhaat näköalat avautuvat Loukajanvuorelta sekä kallioselänteitä kiertäviltä kyläteiltä.

Tässä todellisuutta tiistailta 29.3.2016, maakunnallisesti arvokkaasta kulttuurimaisemasta, johon sijoittuu useita pieniä, vireitä kyliä taloineen, työpaikkoineen, karja- ja hevostalousalueineen, kouluineen ja päiväkoteineen:

Etualalla valtatie 3, Vaasa-Tampere-suunnassa. Autot mittakaavana, etäisyys voimaloihin noin 5 km.

Kuvattu digijärjestelmällä, 55 mm:n polttovälillä auton ikkunasta, rajattu jonkin verran. Näkymä vastaa koko lailla sivutietä ajavan autoilijan vaikutelmaa alueesta, sillä maasto laskee valtatielle.

Lisätty viimeinen kpl 31.03.2016.

Eikö mikään ole pyhää?

Pääsiäisaamun ilo oli tänä pääsiäisenä melkoista murhetta. Monelle aamun ensimmäinen uutinen oli kirkkopalo Pohjois-Pohjanmaalla.

Ylivieskan yli 200 vuotta vanha puukirkko paloi tuhotyön seurauksena perustuksiaan myöten. Kirkko oli maamerkki ja monen kotikirkko. Ylivieskalaisten lisäksi moni muukin on järkyttynyt.

Ihmisille eri puolilla Suomea järkytyksiä on aiheuttanut ja aiheuttaa yhä tuulivoimakaavoitus. Sitä ei voi verrata  suoraan kirkon tuhopolttoon, mutta periaate on silti sama: tuhotaan vanha, se mikä on arvokasta ja pyhää - tuhotaan se niin perusteellisesti, ettei sitä voi mitenkään korjata.

Kulttuuri- tai luonnonhistoriallisten alueiden kaavoitus tuulivoimalle tehdään näennäisen laillisesti, poliittisten päätösten mahdollistamana. Oikeita päätöksistä ei kuitenkaan eettisesti saada. Jumala käski viljelyn lisäksi myös varjella, joten Hän tuskin siunaa tuhoavia töitä.

Vai miltä kuulostavat esimerkiksi seuraavat tuulivoimalle "soveltuvat alueet"?

Kaavoitetaan tuulivoimaloita Pohjois-Euroopan vanhimman tunnetun ihmisten asuinpaikan ja Länsi-Suomen komeimman, valtakunnallisesti arvokkaan pirunpellon ympärille.

Kaavoitetaan tuulivoimaloita alueille, jotka tulee säilyttää erittäin uhanalaisen luontotyyppinsä vuoksi rakentamattomina. Kaavoitetaan tuulivoimaloita suojelualueiden, kuten kunnan tärkeimmän vanhan metsän, aarniometsän, kupeeseen.

Kaavoitetaan tuulivoimaloita muinaisvuorten retkeilyreitistöön ja maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Kaavoitetaan tuulivoimaloita maakunnassa geologisesti ja maisemallisesti merkittävän, valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen - Santavuoren - kylkeen.

Eikö mikään ole enää pyhää? Vastaavia esimerkkejä voisi luetella lukemattomia eri puolilta Suomea.

Santavuorelle oli noussut pääsiäislauantaiksi viides risti.

Satatuhatta rahaa

Santavuorelle on noussut tällä välin kolmas ja neljäskin risti. Kristikunnan juhlapyhiä ne eivät kuitenkaan kunnioita, vaan pääsiäispyhinä rakentaminen ja rahan tavoittelu todennäköisesti jatkuu keskeytymättä. Mitä se kertoo hankkeen arvoista ja sen kannattajien arvomaailmasta?

Suomen kunnat kuvittelevat tuulivoimaloiden olevan lottovoitto ja tahkoavan rahaa sampon lailla. Mutta kuntatasolla tuulilotossa on vain häviäjiä. Joku muu käärii suuret setelit.

Ilmajoen kunnanjohtaja myönsi tämän jo etukäteen ja varoittelee muita kuntia liian suurista odotuksista. Santavuoren hankkeen taloudellinen vaikutus on ollut kunnalle pettymys. 100 miljoonan euron "investoinnista" kunta odottaa alkuvaiheessa "noin sadantuhannen euron kiinteistöveroja." Haittojen taloudellista vaikutusta asukkailleen ja ympäristölleen ei ole arvioitu lainkaan.

Sadantuhannen tähden! Miten tämä tuntuukin jostain yhteydestä niin tutulta?

Tuoreeks terveeks

Tänään palmusunnuntaina virpojat kiertävät kotien ovilla virpomassa koristeltujen pajunoksien kanssa. Pohjalaismaakunnissa ja Santavuoren ympäristössä perinne on pääosin toinen ja pikku noitia pannuineen näkee vasta viikon kuluttua lankalauantaina.

Virpojien toivotus on kuitenkin 2010-luvulla ajankohtaisempi kuin koskaan ennen, joten kaikille, joiden koti ja perhe on joutunut vasten tahtoa tuulivoimaloiden vaikutuspiiriin:

Virvon varvon

tuoreeks terveeks

tulevaks vuodeks

riskit heille
turva meille