Taas tulee Ruåtsista valoa tuulivoimapimeyteen. Aiemminhan valoa on näkynyt jo pariinkinotteeseen.
Kuva: Pixabay.com.
Ruotsin tuulivoiman kehityksen vetovoima, "en drivande kraft i utvecklingen av svensk vindkraft" eli Aligera Holding AB on asetettu konkurssiin maanantaina. Oj-oj-oj! Emofirman sivuilla lukee englanniksi:
"Aligera AB's (publ) subsidiary Aligera Holding AB (publ) has been declared bankrupt and Aligera Vind AB has filed for bankruptcy".
Uutistoimisto Direkt viittaa lehdistötiedotteeseen ja uutisoi 29.1.2018 seuraavasti - eli Aligera Vindin odotetaan seuraavan perässä:
"Aligera Holding försätts i konkurs
Vindkraftbolaget Aligera Holding har på måndagen försatts i konkurs av Borås tingsrätt, och dess moderbolag Aligera Vind har ansökt om konkurs samt väntas försättas i konkurs på tisdagen. Det framgår av ett pressmeddelande."
Lisää tietoja tästä mieltä virkistävästä tapahtumasta löytyy VA Finansin sivuilta tai vaikkapa täältä.
Kauankohan kestää, että Suomen lehdistö uutisoi asiasta?
Valoa Pohjolaan tulee tällä kertaa Ruotsista ja Ruotsin oikeuslaitokselta.
Västerbottens Folkblad uutisoi nimittäin Ruotsin maa- ja ympäristöoikeuden päätöksestä, joka kumoaa luvan rakentaa 25 tuulivoimalaa Åselen ja Lyckselen kuntiin. Päätös pysäyttää tuulivoimarakentamisen sisämaassa, Västerbottenin maakunnassa.
Västerbottenin maakuntahallituksen ympäristöosasto hyväksyi vuonna 2016 tuulivoimayhtiö Vindkraft i Fjällberg AB:n hakemuksen tuulivoima-alueen tekemisestä sisämaahan. Lupa tuli enintään 25 tuulivoimalalle useilla eri kiinteistöillä. Kuitenkin samalla hylättiin 23 muun voimalan lupa Hembergetin ja Sandsjönin alueilla.
Useat osapuolet valittivat päätöksestä. Maa- ja ympäristöoikeus on nyt käsitellyt valitukset.
Kuva: Pixabay.com.
Oikeuden mukaan koko maa-alue tulee suojata tuulivoimaloilta, eikä se sovellu voimalarakentamiseen. "Lupaa tuulivoimalle kyseessä olevalla alueella ei tule siten sallia", lukee maa- ja ympäristöoikeuden päätöksessä.
Päätös pysäyttää suunnitellun tuulivoima-alueen tekemisen, käytännössä siis Västerbottenin maakunnan sisämaassa. Päätöksestä voidaan vielä valittaa.
Asialla on vaikutusta Suomeen paljon enemmän kuin äkkiseltään luulisi. Västerbotten sijaitsee lähes vain "kivenheiton" päässä Vaasasta luoteeseen, sen enempää kommentoimatta... kannattaa katsoa karttalinkistä tarkemmin.
Vuorossa vähän vanhempi uutinen, mutta eipä taida olla Suomen lehdistö tätäkään uutisoinut. Se näyttää jättävän tuulivoimaa kritisoivat aiheet pitkästi kansalaisten ja kansalaisyhdistysten varaan - aika outoa sinänsä, mutta ehkä se on sitä paljon puhuttua lehdistönvapautta?
Uutisen mukaan konsulttiyhtiöt ja pankit varoittavat "verilöylystä" Ruotsin tuulivoima-alalla. Syynä pelkoon on ennätysalhaalle painunut sähkön hinta. Ja mitä ne tekevät? Huutavat lisää tukipaketteja.
Paikallinen keskusta (Centerpartiet) vaatii hallitusta kutsumaan puolueet koolle kriisipalaveriin. Mahtaako kriisipalaveri olla jo pidetty? Konkurssiuhka alalla on joka tapauksessa todellinen aivan lähitulevaisuudessa.
Sinänsä tukipaketit ovat kuin laastareita katkenneisiin jalkoihin ja lapoihin. Uuden tutkimuksen mukaan tuulivoima hyytyy globaalistikin, eikä se ratkaise lainkaan CO2-päästöjen ongelmaa. Lisää voi lukea J. M. Korhosen blogista.
Ja mitä tekee Suomi? Kyhää uutta tukipakettia uusiutuville energiamuodoille ja luulee edelleen rakentavansa kansantaloutta tuulivoiman varaan!
Luulisi asian olevan yksinkertaista matematiikkaa: paljonko tuet maksavat, ovat jo maksaneet, ja paljonko tulot nousivat? Tai logiikkaa: kun tuulivoima-ala ei ole globaalisti ollut kasvussa maailmalla enää seitsemään vuoteen ja Ruotsissa pelätään konkurssiaaltoa, miten se voisi tuoda Suomelle mannaa?
Tuulivoimalla pyyhkii yksinkertaisesti huonosti, mutta tällä menolla täytyy vajota todella alas, ennen kuin se Suomessa älytään tunnustaa.
Maaseudun Tulevaisuusuutisoi helmikuun lopussa Uppsalan maatalousyliopiston (SLU:n) tutkijoiden tulevaisuuden visioista. Jutun mukaan ryhmä yliopiston tutkijoita, neuvojia ja
opiskelijoita julkaisikirjanFramtidsberättelerser,
Tulevaisuuskertomuksia.
Kirjalla tutkijat haluavat herättää keskustelua ja ajatuksia siitä, miten voi käydä: onko vastassa katastrofi vai lintukoto. MT kirjoittaa:
"Ilmastonmuutos etenee vääjäämättä ja sysää maataloustuotantoa pohjoisemmaksi. Ruotsista tulee entistä selvemmin ruuan viejä ja sama koskee Suomea.
EU:lle povataan synkkiä aikoja ja koko unionin epäillään romahtavan seuraavien 13 vuoden aikana.
Kaikin puolin epävarmuus lisääntyy, mikä nostaa elintarvikkeiden hintoja. Eläinsuojelulainsäädäntö on vuonna 2030 pantu romukoppaan, samoin jokamiehenoikeudet ja eläinten oikeudet.
Kansainväliset sijoittajat ovat rynnänneet markkinoille ja ostaneet pääosan viljelymaasta perheviljelmien nenän edestä."
Kuvituskuva: Pixabay.com.
Mutta jo nyt näemme, että emme elä enää ainakaan lintukodossa. Se on rikottu tahallaan tuulivoimaloilla ja niiden aiheuttamalla luonnon hävittämisellä.
Saksan energiakäänne on fiasko - saksalaiset alkavat olla kurkkuaan myöten täynnä maansa tuhoamista. Ruotsissa Skånen tuulivoimala-alueesta puhutaan yleisesti "petolintuja tappavimpana tuulivoimala-alueena". Tanskassa voimalarakentaminen on käytännössä pysähtynyt epäiltyjen terveyshaittojen takia.
Kaikki tämä on täysin itse aiheutettua, eikä vie meitä ainakaan kohti lintukotoa. Mitä siis on vastassa, jos emme toimi tämän "kehityksen" pysäyttämiseksi?
Talouselämä-lehdessä ilmestyi tammikuun lopussa artikkeli Saksan epäonnistuneesta energiakäänteestä tai -murroksesta, ns. Energiewendestä. Se on lyhyesti sanottuna susi.
"Energiateollisuuden uusimmat tilastot paljastavat karun faktan: Saksan
hiilidioksidipäästöt tuotettua sähkön kilowattituntia kohden olivat
viime vuonna lähes neljä kertaa korkeammat kuin Suomessa ja 20 kertaa
korkeammat kuin Ruotsissa."
Suomen ja Saksan tilastot ovat uusimmat vuodelta 2016 ja esimerkiksi Ruotsin, Tanskan ja Ranskan tiedot vuodelta 2015.
Hiilidioksidipäästö tuotettua sähkön kW-tuntia kohden oli Suomessa 105 grammaa ja Saksassa lähes nelinkertainen 380-400 grammaa! Ruotsissa päästö oli keskimäärin vain 10-20 grammaa ja Ranskassa 58 grammaa, mutta tuulivoiman onnelassa Tanskassa yli kolme kertaa suurempi kuin Suomessa eli 350 grammaa.
Kuvituskuva: Pixabay.com.
Talouselämä-lehden mukaan Saksaan on rakennettu mieletön määrä ja kalliisti tuuli- ja aurinkovoimaa. Mutta "maapallon ilmaston kannalta olennaisinta asiaa eli hiilidioksidipäästöjä maa ei ole saanut kuriin."
Tämäkö on siis se suunta - likainen energia - johon Suomi haluaa sähköntuotannossaan mennä?
Ketjun uusimmassa lehdessä kerrotaan, kuinka "S-ryhmän julisteissa tuulimyllyn lavat on korvattu muuttohaukan, kalatiiran ja käpytikan sulilla".
Kuva: Yhteishyvä 1/2017 -lehdestä s. 11.
Ehkä tämä on S-ryhmän mielestä hienoa? Linnut ja luonto maksavat ketjun ahneudesta hengellään ja myös todella moni ihminen jo nyt terveydellään.
Kuolleiden lintujen sulilla juhliminen kuvaa S-ryhmän eettisiä ja moraalisia arvoja 2010-luvulla. Niillä ei ole mitään tekemistä alkuperäisen osuustoiminta-aatteen kanssa. S-ryhmä halpuuttaa hengiltä, myös suomalaisen luonnon.
Ruotsissa siipirikkobongaus on jo katkeraa todellisuutta. Ruotsin SVT:n uutisissa kerrottin torstaina ornitologien hälytystilasta Skånessa sijaitsevan tuulivoimala-alueen tapettua vuoden aikana 11 petolintua.
Alla uutispätkä ja sen pääkohdat suomeksi. Muutama lause meni yli ymmärryksen, kuten koko tämä tilanne.
Petolinnut putoavat tuulivoimaloiden uhreina.
TV-toimittaja Edina Hrustic:
- Ornitologit ovat hälytystilassa löydettyään useita kuolleita petolintuja Helsingborgin lähellä sijaitsevalta tuulivoimala-alueelta.
- Linnut ovat joutuneet tuulivoimaloiden uhreiksi. Voimalat ovat olleet käytössä vuoden.
Reportteri Winnie Gravlund:
- Pellolla Röglen ja Västrabyn välissä Skånessa on 13 tuulivoimalaa. Ne aloittivat toimintansa vuosi sitten ympäristöystävällisen energian tuottamiseksi - mutta ne tappavat myös petolintuja.
- Tähän mennessä on löydetty 11 kuollutta petolintua. Tässä yksi niistä, hiirihaukka. (Toimittaja nostaa kuolleen hiirihaukan siipeä.)
- Tuulivoimaloiden tappamia kuolleita lintuja ovat löytäneet useat lintutieteilijät.
Karl-Erik Söderqvist
Skånen lintutieteellinen yhdistys
- Mielestäni tämä on lintujen joukkosurma.
- Itse löysin kahtia menneen merikotkan. Rengas kolmena palana ja siivet ja lintu kahtia menneenä. Siinä näkee sen voiman.
(Toimittaja:) - Eivätkö ne näe, että täällä on tuulivoimaloita?
- Näkevät varmaan. Mutta voimaloiden lähellä on turbulenssia, siinä menetetään lentokykyä.
- Kun ne saalistavat, muuttohaukat ja kotkat, ne menettävät vähän myös keskittymiskykyään.
- 13 voimalan alueen omistaa kaksi eri yhtiötä. Nyt ne ryhtyvät toimeen vähentääkseen lintukuolemia.
Pavel Sensky / Västraby gård energi
- Petolintujen tai muiden lintujen kuolemia ei voida sulkea pois. Mutta tällainen määrä ei ollut odotettu.
- Työskentelemme nyt selvittääksemme eri toimia, jotta voisimme rajoittaa tällaiset vahingot.
- Miltä tuntuu löytää kotka kolmena palana?
- Se ei tunnu hyvältä, ei tunnu.
- Merikotka on lisääntynyt melko paljon, mutta se on yhä uhanalainen laji. Ei saa unohtaa myöskään isoa haarahaukkaa. Sekin on lisääntynyt viime vuosina, mutta sitäkin on löydetty kuolleena.
Maaseudun Tulevaisuus julkaisi tiistaina lukemisen arvoisen kolumnin. Sen terä on tuulivoiman ylisuuressa syöttötariffissa, jolla on "onnistuttu sekoittamaan Pohjolan sähkömarkkinat". Myös Ruotsissa on lähellä tuulivoiman totaalinen karilleajo Svenska Dagbladetin mukaan.
Mitä tämä lysti (lue: hulluus) on sitten maksanut ja maksaa? Siis kun puhutaan vain syöttötariffituesta, ei lainkaan investointituista tai aiheutetuista vahingoista sähkömarkkinoille, ihmisten toimeentulolle, terveydelle tai luonnolle?
Syöttötariffijärjestelmä alkoi maaliskuussa 2011. Tuki määräytyy tavoitehinnan 83,50 e/MWh ja sähkön markkinahinnan erotuksena. Sähkön markkinahinta pyörii noin 30 e/MWh tuntumassa. Syöttötariffisysteemin mukaan tuki voi olla enintään 53,50 e/MWh.
Vuoteen 2028 astise tarkoittaaedelleen jopa 300 miljoonaan euroa - vuodessa. Laskimesta loppuu tila, mutta kannattaa kokeilla, mitä tämä tekee vuoteen 2028 asti nykyisillä markkinahinnoilla.
Sitä paitsivuoden 2015 loppuun asti eli lähes 5 vuoden ajan voimassa oli korotettu syöttötariffi - tukea maksettiin sähkön markkinahinnan päälle 105,30 e/MWh:iin asti maksimissaan kolme vuotta voimalan valmistumisesta.
Sen me veronmaksajat olemme maksaneet - ei ihme, että käteen jää yhä vain vähemmän rahaa muuhun kuin sähkölaskuihin. Yhtä aikaa on leikattu muun muassa koulutuksesta ja terveydenhoidosta.
Eurojen häviämistä voi katsoa käytännössä täältä: aikaan on saatu pelkkää tuulivahinkoa. Ei ole halvat huvit, joillakin. Meille se on tiennyt pelkkää vahinkoa.
Mutta kolumnistin tavoin voi todeta, että vaikutuksia lepakoihin ei ole vielä edes selvitetty. Vieläkään. Lähes 5 vuotta sitten tehdyssä Lauri Tarastin selvityksessä "vaikutuksista lepakoihin ei voida toistaiseksi esittää varmaa arviointia".
Ehkä olisi kannattanut selvittää! Varmaa on, että tästä kuullaan!
Uutisten mukaan tuulivoimaa on kannattavampaa rakentaa muualle kuin Ruotsiin - Ruotsin tuulivoimarakentaminen taantuu. Vuonna 2016 tuulivoiman rakentaminen väheni siellä 11 % edellisvuodesta ja tänä vuonna se hiipuu entisestään.
Miksikö?
Koskanaapurimaissa tuulivoimalle annetaan paljon paremmat ehdot kuin Ruotsissa. Sähkön alhainen hinta ja matala tukitaso eivät innosta siellä uusien tuulivoimaloiden rakentamiseen. Lue: tuulivoimarakentaminen ei kiinnosta sijoittajia, koska sillä ei voi Ruotsissa tahkota rahaa, ei ainakaan entiseen malliin.
Miten ruotsalaiset ovat sitten päätyneet näin hyvään tilanteeseen?
Vasabladetin mukaan avoimuus hyödyttää tuulivoimaa. Torstaina julkaistu uutinen perustuu tuoreeseen, Uumajan yliopistossa tehtyyn tutkimukseen (Liljefeldt 2017), jossa on verrattu Suomen, Ruotsin ja Norjan kaavoitusjärjestelmiä.
"Jos yrittää kiirehtiä prosessia, ja virkamiehet ja projektitoimijat eivät piittaa tai varaa aikaa keskusteluun asianosaisten kanssa, voi tällä olla negatiivisia seurauksia tuulivoimarakentamiselle isossa mittakaavassa."
Tutkijan mukaan ei käy, että painetaan vain eteenpäin viitataan, että lain vaatimukset on täytetty. On kyse ihmisistä ja siitä, mitä he haluavat maalla tehdä ja miten elää. Silloin täytyy kuunnella herkällä korvalla.
Perehtymättä tutkimukseen sen tarkemmin yllä olevan voi näin asukkaanakin allekirjoittaa. Ruotsissa on ilmeisesti kuunneltu asianosaisia herkällä korvalla toisin kuin Suomessa.
Täällähän hankepapereiden vakiolause on ollut "ei aiheuta vähäistä suurempaa haittaa" ja muistutusten ja mielipiteiden yleinen vastine on yhä "merkitään tiedoksi, ei aiheuta toimenpiteitä" - ihan se ja sama, ovatko asukkaat huomauttaneet melusta, infraäänestä, välkkeestä, lentoestevaloista, pohjavedestä, tuulivoimalapaloista, öljyvahingoista, jäävaarasta, luonto- tai maisema-arvoista, rakennus- tai käytönaikaisesta haitasta, kiinteistöjen arvojen alenemisesta, rakentamisrajoituksista tai -kielloista, terveyshaitoista, kotirauhan rikkomisesta tai perustuslaillisista oikeuksistaan. Tai mistä tahansa muustakaan. Millään ei ole Suomessa vähäistä suurempaa merkitystä.
Mutta ei se haittaa - tuulivoimaloiden vastustus Suomessa on ollut ennennäkemättömän kovaa. Aika monta euroa on jo säästetty, eikä tuulivoima edes kannata täällä.
Mutta myös Ruotsin malli on varsin hyvä ja johtaa pitkälle. Ruotsia kannattaa kannattaa. Heja Sverige!
Disclamer: Santavuoren blogi ei ota kantaa siihen, onko kuvatunlaiseen, hyvään tilanteeseen Ruotsissa päädytty tutkimuksen kuvaaman järjestelmän ansiosta vai ei. Tämän tekstin tavoite ei siis ole osoittaa syy-seuraussuhteita, vaan tutkimuksesta kiinnostuneita kehotetaan itse perehtymään siihen tarkemmin.
Sunnuntai-illan kevennys tulee tässä parodiassa. Videota voi katsoa pelkällä tekstityksellä, jos meno äityy liian kovaksi...
Videon tekstitys: Tere Sammallahti https://www.youtube.com/watch?v=KlakkFl2blU Julkaistu 5.3.2015 Tuulivoiman investointi- ja tuotantotuet ovat suora tulonsiirto veronmaksajilta tuulivoimaa tuottaville energiayhtiöille. Kun Ahvenanmaalle rakennettavien tuulivoimaloiden sähköä ei välttämättä edes voida siirtää Suomeen, kohdistuu tulonsiirto ruotsalaisiin energiayhtiöihin.
Alla olevalla videolla viime minuuttinsa pyöri vinhasti pienikokoinen voimala Tanskan maaseudulla vuonna 2010. Villiintyneen voimalan takia alue eristettiin 400 metrin säteellä. Rikkoutuneen lavan palasia lenteli kuitenkin yli 800 metrin päähän, myös haastateltujen asukkaiden kodin yli.
Onneksi kukaan ei loukkaantunut. Onnettomuuden syynä oli viallinen jarrujärjestelmä, jonka vuoksi voimala pyöri yli viisi kertaa sallittua nopeammin.
Ruotsissa Lemnhultissa kaatui tuulivoimala jouluaattona 2015. Kyse oli 185 m korkeasta voimalasta, jonka napakorkeus oli 120 m ja teho 3 MW. Voimalan runko meni osiin ja sen turbiini ja lavat hajosivat. Tyypiltään voimala oli todennäköisesti Vestas V112, joita on rakennettu Suomeenkin mm. Närpiön Pjelaxiin, valtatie 8 ääreen.
Lemnhultin voimalat oli otettu käyttöön vuonna 2013 Stena renewablen tuulivoima-alueella. Onnettomuuden seurauksena koko 32 voimalan alue suljettiin.
Kaatuneesta, 400 tonnia painavasta voimalasta valui maahan lähes 2000 litraa öljyä ja glykolia. Uutiset kertoivat tilanteen olleen hallinnassa, mutta ympäristövahingon mahdollisuus oli todellinen, sillä yksi litra öljyä riittää pilaamaan miljoona litraa vettä.
Syytä onnettomuuteen ei ensintiedetty, mutta myöhemmin syyksi epäiltiin asennusvirhettä ja viallisia pulttiliitoksia. Voimaloiden rungot on valmistettu Kiinassa. Noin puolessa Suomen tuulivoimaloista pääurakoitsijana toimineen firman mielipide tapahtuneesta: "- Pidän tätä kyllä ihan yksittäistapauksena, joka on kyllä tosi harvinainen."
Kuvia kaatuneesta tuulivoimalasta löytyy täältä. Aika näyttää, koska Suomi seuraa perässä. - Hyvää kaatuneiden tuulivoimaloiden muistopäivää!
Valoa kuntien kaavoituspimeyteen tulee nyt ylempää:
Fortumin toimitusjohtaja on arvostellut kalliita tuulivoimatukia MTV:n Uutisextrassa sanoen muun muassa: "Emme tarvitse veronmaksajien tukiaisia tuulivoimalle." Haastattelu löytyy linkin takaa.
Fortum tähyää muutenkin Ruotsin suuntaan. Siellä ydinvoimavero pienenee ja poistuu ja vesivoiman kiinteistövero laskee.
Pian nähdään, mitä Suomessa tässä suhteessa tapahtuu. Hallitus päättää energia- ja ilmastostrategiasta tämän kuun lopussa.
Muistatteko lukeneenne viime kesäkuussa uutista, jossa Reposaaren tuulivoimala vuoti öljyä? En minäkään, eivätkä hakukoneet löydä tällaista tietoa ainakaan verkosta. Mutta media onkin jättänyt tuulivoimalaonnettomuudet aika vähälle huomiolle, muutamaa lehteä lukuunottamatta.
13.06.2015 Reposaaren tuulivoimala kuitenkin vuoti öljyä varsin näyttävästi. Rikkoutuneen voimalan siiven kärjestä tippui öljyä ja sitä valui myös pitkin runkoa konehuoneen alapuolelle. Kyseessä oli vanha pysähdyksissä ollut Hyötytuulen voimala (Bonus) ennen Reposaarentien siltaa. Voimaloita oli aiemmin neljä, mutta vuonna 2014 niistä purettiin yksi, kun se oli villiintynyt aivan hulluksi.
Paikalla oli huoltoauto, mutta voimala on hankala putsattava - miten huoltoauto sen tekisi? Kun kyse on hydrauliikasta, jossain vaiheessa tapahtuu letku- ja komponettirikkoja ja vuotoja ja öljy lentää. Huomatkaa muuten valtaisa suojaetäisyys liikenteeseen.
Kuvat otettu kännykkäkameralla vesisateessa päivää myöhemmin.
Öljyvuoto oli viime joulukuussa myös Ruotsissa tuulivoima-alueella. Lemnhultin kaatuneesta voimalasta valui maahan lähes 2000 litraa öljyä ja glykolia. Yksi litra öljyä riittää pilaamaan miljoona litraa vettä, joten kaksi mottia pilaa juomakelvottomaksi 2 000 000 000 litraa vettä.
Pohjanmaalla pääsiäislauantain aloittavat keväisen kuraisia teitä tallustelevat trullit. Heidän toivotuksensa on yhä vaan ajankohtainen: Virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuodeks, turva meille, riskit heille!
Trullittelun jälkeen on perinteisesti siivottu nurkkia ja jos kevät on
pitkällä, tongittu maatakin. Tänä vuonna tähän aikaan on vielä talvista,
eikä puutarhaan pääse, mutta kun tuuliteollisuusalueella sattuu ja
tapahtuu, niin vitsan sijasta muutama linkkinopeaan ja tehokkaaseen siivontekoon - jälki on tosin välillä ehkä jotain muutakin kuin siistiä, mutta ainakin se on ranskalaiseen malliin tehokasta.
Lisää tietoja tästä mieltä virkistävästä tapahtumasta löytyy VA Finansin sivuilta tai vaikkapa täältä.
