Vaalikierroksella: Eliisa Panttila 16

Kuten aiemmin, Santavuoren blogi antaa näkyvyyttä tuulivoiman haitat ymmärtäville ja ihmisiä julkisesti puolustaville ehdokkaille. Yhteyttä voi halutessaan ottaa kommenttilomakkeen kautta.

Ensimmäisenä vuorossa Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla vaalikierroksella oleva kansanedustajaehdokas Eliisa Panttila Teuvalta.

Kurvatkaa puheille su 24.3. Närpiössä klo 11-15 ja ti 26.3. Kaskisissa klo 11-12, Kristiinankaupungissa klo 13-14, Karijoella klo 14.30-15.30 sekä Isojoella 16-17.30.

Kierros jatkuu mm. seuraavilla: ti 2.4. Teuvalla klo 9.30-15 ja ke 3.4. Jurvassa klo 10-15.

Tuulivoimaloiden koot - Suomeen maailman suurimmat

Viime päivinä on käyty keskustelua mm. tuulivoimaloiden koosta. Lobbaajat yrittävät yhä väittää, että Suomen tuulivoimakaavoitus olisi jotenkin puolusteltavissa. Usea blogikirjoitus on osoittanut heidän väitteensä vääriksi.

Tv-ky:n uutisvirtablogin mukaan vertailukohteena käytetään usein Tanskaa. Siellä on tuhansia voimaloita, mutta minkä kokoisia? Tanskan kansallisesta rekisteristä paljastuu totuus:  

"Tanskassa voimaloita on käytössä yhteensä yli 6000 kappaletta. Voimaloiden keskiteho on alle 1 MW ja keskipyyhkäisykorkeus alle 90 metriä. Tanskan 6131 tuulivoimalasta vain 334 on teholtaan yli 3 MW eli noin 5 % voimaloista. Suomessa on jo nyt enemmän suuria voimaloita kuin Tanskassa!"

Uutisvirtablogista löytyy havainnollinen kuvaaja Tanskan käytössä olevista voimaloista: käyttöönottovuodet, turbiinien määrä, nimellisteho yhteensä, sen keskiarvo sekä pyyhkäisykorkeuden keskiarvo. Kannattaa tutustua - Suomen voimaloiden ero niihin on huima!

Vuonna 2016 Tanskassa käyttöönotettujen voimaloiden keskipyyhkäisykorkeus on vaivaiset 40 metriä ja teho 0,4 MW. Noin puolitoista vuotta aiemmat laskelmat tuulivoimaloiden mittasuhteista osoittavat, että Suomen tilanne ei ole lainkaan helpottanut. Nyt Suomessa rakennuslupia haetaan 200-250 metriä korkeille, yli 3 MW:n voimaloille.

Tv-ky:n uutisvirtablogin mukaan Suomessa haetaan rakennuslupaa jopa 8 MW:n tuulivoimaloille Simon Leipiössä ja pyyhkäisykorkeudeltaan pitkästi yli 200 metriä korkeille voimaloille Kuusamon Maaningassa. "Yhtään 250 metriä korkeaa tuulivoimalaa ei ole rakennettu minnekään maailman kolkkaan."

Blogissa on lueteltu myös paikallisia suuruudenhulluja hankkeita: Kristiinankaupungin Metsälän 34 voimalaa keskelle asutusta, Lapväärtin ja Lakiakankaan 82 voimalan hanke Kristiinankaupungissa ja Isojoella, Rajamäenkylän 83 voimalan hanke Isojoella ja Karijoella sekä ns. Viiatin alunperin 99 voimalan, osiin pilkottu hanke Kurikassa.

Kallan kuvernöörin blogissa on selkeä kuva tuulivoimaloiden koon vaikutuksesta voimalan lapojen pyyhkäisypinta-alaan. Ympyrän pinta-alaa laskemalla tilanteesta saa jo jonkinlaista suuntaa.

"Varmasti tässä maailmassa on tärkeämpiäkin asioita kuin 1400-luvulta olevat häkkyrät, mutta kun luin tuulivoimayhdistyksen propagandaa, niin suutuin taas niin, että kipeeksi meinasin tulla."

"Tuulivoimayhdistys ilmoitti ihan naama peruslukemilla, että Suomen tuulivoimalat eivät ole sen suurempia kuin vastaaville paikoille ulkomaille rakennetut myllyt. No tuohan ei tietenkään ole totta [...]. Tilastot kuitenkin kertovat, että yli 95 % Saksan tuulivoimaloista on alle 2,0 MW:n laitoksia. Vastaava suhde Suomessa on, että yli 90 % laitoksista on 3,0 MW ja pienempiä vain muutamia. Kun itsekin entisenä voimalaitosmiehenä katselin Saksan laitoksia, ei silmiin sattunut yhtään Suomen mittaluokan myllyä."


Lue lisää:

http://tvky.blogspot.fi/2017/02/maailman-suurimmat-tuulivoimalat-suomeen.html

https://ens.dk/service/statistik-data-noegletal-og-kort/data-oversigt-over-energisektoren

http://tvky.blogspot.fi/2017/02/tanskaan-asennettujen-voimaloiden.html

http://pitkaranta.blogspot.fi/2015/09/tuulivoimaloiden-kasvu.html

https://santavuori.blogspot.com/2016/06/epauskon-paivana.html

http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/taystuulituho-suomen-lansirannikolla.html

http://arikeronen.blogspot.fi/2017/02/tuulesta-temmattua.html

PS. Päivitykset putoilevat jälkijunassa nettiyhteyksien pätkimisen vuoksi - liekö tuulivoimaloilla osuutta asiaan... 

PPS. Päivitetty linkki 16.9.2020.

Eikö mikään ole pyhää?

Pääsiäisaamun ilo oli tänä pääsiäisenä melkoista murhetta. Monelle aamun ensimmäinen uutinen oli kirkkopalo Pohjois-Pohjanmaalla.

Ylivieskan yli 200 vuotta vanha puukirkko paloi tuhotyön seurauksena perustuksiaan myöten. Kirkko oli maamerkki ja monen kotikirkko. Ylivieskalaisten lisäksi moni muukin on järkyttynyt.

Ihmisille eri puolilla Suomea järkytyksiä on aiheuttanut ja aiheuttaa yhä tuulivoimakaavoitus. Sitä ei voi verrata  suoraan kirkon tuhopolttoon, mutta periaate on silti sama: tuhotaan vanha, se mikä on arvokasta ja pyhää - tuhotaan se niin perusteellisesti, ettei sitä voi mitenkään korjata.

Kulttuuri- tai luonnonhistoriallisten alueiden kaavoitus tuulivoimalle tehdään näennäisen laillisesti, poliittisten päätösten mahdollistamana. Oikeita päätöksistä ei kuitenkaan eettisesti saada. Jumala käski viljelyn lisäksi myös varjella, joten Hän tuskin siunaa tuhoavia töitä.

Vai miltä kuulostavat esimerkiksi seuraavat tuulivoimalle "soveltuvat alueet"?

Kaavoitetaan tuulivoimaloita Pohjois-Euroopan vanhimman tunnetun ihmisten asuinpaikan ja Länsi-Suomen komeimman, valtakunnallisesti arvokkaan pirunpellon ympärille.

Kaavoitetaan tuulivoimaloita alueille, jotka tulee säilyttää erittäin uhanalaisen luontotyyppinsä vuoksi rakentamattomina. Kaavoitetaan tuulivoimaloita suojelualueiden, kuten kunnan tärkeimmän vanhan metsän, aarniometsän, kupeeseen.

Kaavoitetaan tuulivoimaloita muinaisvuorten retkeilyreitistöön ja maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Kaavoitetaan tuulivoimaloita maakunnassa geologisesti ja maisemallisesti merkittävän, valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen - Santavuoren - kylkeen.

Eikö mikään ole enää pyhää? Vastaavia esimerkkejä voisi luetella lukemattomia eri puolilta Suomea.

Santavuorelle oli noussut pääsiäislauantaiksi viides risti.

Täystuulituho Suomen länsirannikolla

Kunnan tehtävänä on terveydensuojelulain 1994/763 6 §:n mukaan

edistää ja valvoa terveydensuojelua siten, että asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö.

Katsokaapa, miten kunnat tätä tehtävää tuulivoimakaavoituksen osalta toteuttavat. YVA-selvityksistä ja hankepapereista poimitut kartat menevät osittain päällekkäin, jotta niiden keskinäinen sijoittuminen selviäisi. Karttoihin on merkitty vain hankealue - vaikutusalue on ainakin 10 km sen ympärillä. Kaikki nämä hankkeet toteutetaan runnomalla läpi, jos asukkaat eivät niitä vastusta.

Ilmajoki -Mansikkavuori ja Santavuori, rakennettu tai rakenteilla (mittakaavaksi etäisyys Santavuorelta Kurikan kirkkoon vain noin 5 km):

Ilmajoki - haluaa kaavoittaa lähes kaikki muutkin kalliot:

Kurikka - ns. Viiatti eli koko Kurikan, Jurvan ja Teuvan väli, muut jo hyväksytty, paitsi Kalistanneva ja Matkussaari:

Kurikka - ns. Viiatti keskellä, lisäksi hyväksytty Ponsivuori, tulossa Kukkookallio-Möhkälemaa + yksittäisiä:

Ilmajoki - sanallisena:

Laihia, Isokyrö, Närpiö, Teuva, Karijoki, Kauhajoki vastapäivään Kattiharjusta Suolakankaaseen:

Kurikka, Jalasjärvi keskellä:

Ilmajoki, Kurikka, Kauhajoki, Karvia, Peräseinäjoki vastapäivään Santavuoresta (laajennusalueineen) Haukinevaan:

Hiukan pohjoisempaa (etelää kohti) Närpiö, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Karijoki, Isojoki:

Ja etelämpää (etelää kohti) Kaskinen, Kristiinankaupunki, Närpiö, Isojoki, Karijoki, Merikarvia:

Missä Suomen länsirannikolla on tarkoitus tämän jälkeen asua, elää, käydä koulua, tehdä töitä, yrittää, viettää eläkepäiviä tai lomailla? Miten kotieläimet voivat voimaloiden piirittäessä ne joka puolelta? Missä linnut lentävät tämän jälkeen? Missä eläimet pesivät, kun luonto on tapettu?

Vai onko tarkoitus, että jatkossa Suomen länsirannikolla vain sairastetaan ja kuollaan - tai sieltä muutetaan pois?

Kartta Kurikka-Ilmajoki. Maanmittauslaitos, Maastokarttarasteri (1:100 000) 02/2016. Creative Commons Nimeä 4.0 kansainvälinen -lisenssi.

Julkaistu 23.03., päivitetty vaikutusalue, karttojen lukusuunnat ja kotieläimet tekstiin 24.03.2016.