Prof. Lillrank: Tartuntaluvuilla ei ole absoluuttisina numeroina mitään informaatioarvoa

Vuorossa ajankohtainen AlfaStudio, joka on esitetty 12.3.2021. Ensimmäisen puoliskon aiheena rokoteturvallisuus ja haastateltavana Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen ja toisella puoliskolla keskustelemassa kotimaisesta rokotetuotannosta ja saatavuudesta kansanedustajat Arja Juvonen (ps.), Sari Tanus (kd.) ja Kimmo Kiljunen (sd.). 

Ohjelman keskellä haastatellaan myös Aalto-yliopiston tuotantotalouden professori Paul Lillrankia. Toimittajana Ilkka Tiainen.

Seuraavassa otteita prof. Lillrankin haastattelusta kirjalliseen asuun muokattuna.

"Kun katsoo oikeita lukuja eli kuolleisuutta - ylikuolleisuutta - niin ei kyllä oikeastaan mitään varsinaista pandemiaa ole", prof. Lillrank toteaa ja jatkaa: "On totta, että on ihmisiä, jotka sairastuu tähän ja terveydenhuolto on jossain määrin rasittunut, mutta ei tässä mistään kriisitilanteesta voi oikeasti puhua, jos katsotaan oikeita lukuja."

Prof. Lillrankin mukaan pitäisi kysyä, paljonko ihmisiä kuolee - nimenomaan koronaan, ei koronan kanssa. Hän kuvaa, kuinka vuosi sitten peloteltiin ihmisiä kuolemantapauksilla, sitten ruvettiin puhumaan tehohoitopaikoista ja niiden riittävyydestä, sitten alettiin laskea sairaalahoitopaikkoja, sitten sairastumisia ja nyt lasketaan tartuntoja. Hän arvelee, että seuraavaksi taidetaan laskea altistumisia.

"Tartuntaluku on absoluuttinen numero, joka oikeastaan ei kerro yhtään mitään, koska tartuntamäärät ovat täysin riippuvia testausmääristä. Pitäisi kertoa testausmäärä ja sitten tartuntamäärä prosentteina testausmäärissä plus sen lisäksi vielä mittalaitteen virhe", hän selventää ja viittaa galluppien virhemarginaaliin. PCR-testit ovat tunnetusti epäluotettavia ja niissä tulee myös vääriä positiivisia. Tartuntaluvulla ei ole hänen mukaansa tällaisena "absoluuttisena numerona mitään informaatioarvoa kenellekään, sillä vaan pelotellaan ihmisiä".

"Loppupeleissä se, mitä pitää katsoa, on ylikuolleisuus eli kuolleisuus kaikista syistä ja miten se suhteutuu kuolleisuuteen pitemmän ajan kuluessa", prof. Lillrank sanoo ja kysyy: "Kuoleeko suhteessa enemmän ihmisiä nyt kuin normaalisti? Jos, niin silloin on pandemiakriisi, jos ei, niin ei ole mitään syytä panikoida."

*

Kannattaa katsoa kyseinen ohjelma, sillä silmiä avaava on myös kansanedustaja Kiljusen toteamus:

"On hyvin tärkeätä", Kimmo Kiljunen (sd.) sanoo, "että tässä suhteessa eduskunta on puhaltanut samaan hiileen. Olemme kaikki oleet sitä mieltä, että meidän täytyy toimia tässä tehokkaasti ja pyrkiä rajoittamaan tämän taudin leviämistä."

(Eikö ole mielenkiintoista, miten myös perussuomalaiset ja kristilliset ovat menneet samaan veneeseen vähemmistöhallituspuolueiden kanssa? Mahtavatkohan ko. puolueiden kannattajat täällä maakunnissa olla tyytyväisiä tähän "kehitykseen", ihan vain blogistina ihmetellen.)

Kansanedustaja Kiljunen - hallituspuolueen edustaja - toteaa edelleen:

"Ihmisen terveys on ykkösasia. Se menee kaiken muun edelle. Hallituksen tehtävänä on varmistaa kansalaisten terveystila niin pitkälle kuin se vaan on mahdollista. Siinä ei kustannuksia katsota".

(Blogisti, kuten niin moni muukin on huomannut, millainen "ykkösasia" ihmisten terveys hallitukselle oikein onkaan, mukaan lukien tuulivoiman melu- ja infraääniongelman "ratkaiseminen". Mutta totuus paljastuu tässäkin asiassa ennen pitkää.)

Kansanedustaja Kiljunen kuvaa, kuinka meillä on yhtä aikaa kolme epidemiaa: virus, hoivavaje joka aiheuttaa sairauksien ennaltaehkäisyongelmaa ja mentaalinen epidemia, siis yksinäisyyttä, yliherkkyyttä ja häiriökäyttäytymistä suhteessa koronarajoitustoimenpiteisiin.

(Blogistin sivuhuomautuksena: mielenkiintoinen ajatuskuvio ja sanavalinta!)

Toimittaja Tiainen kysyy: "Mistä tulee tämä ajatus, että on hallituksen tehtävä pitää ihminen terveenä? Eikö se ole yksilön tehtävä?"

(Kristillisten ja perussuomalaisten Tanus ja Juvonen kuuluvat hiukan hymistelevän myöntymisen merkkinä, mutta siellä he ovat edelleen, hallituksen ohjaamassa veneessä.)

Tiainen päättää ohjelman toteamalla, että THL:n mukaan vasta vuonna 2022 saadaan tieto, kuinka moni ihminen on kuollut koronaan vuonna 2020. Virallista tietoa koronaan kuolleista ei siis vielä ole.

Lisätietoja:

https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=94409691

12.3.2021.

Hallituksen ja kepun kohtalo vaakalaudalla

Lyhyt katsaus ajankohtaiseen EU-aiheeseen viime viikonlopulta. Arto Luukkanen kirjoittaa Oikean Median sivuilla EU:n kariutuneesta budjettikokouksesta ja pääministeri Marinin mokailusta. Siellä Suomi yritti pitää kiinni budjettikurista sekä puolustaa maataloustukia, kummassakaan onnistumatta. Suomen media ei aiheesta uutisoi.

"Jokainen on varmaan huomannut, että missään suomalaisessa lehdessä tai tiedotusvälineessä on tuskin sanaakaan EU:n budjettikokouksen kariutumisesta.

Asia on kotimaassamme täysin vaiettu salaisuus vaikka kansainvälisissä medioissa se oli eräs tärkeimmistä aiheista. Syy tähän tietoiseen vaikenemiseen on ehkä siinä, että Marinin kompurointia ja hapuilua ei haluttu korostaa; hallituksen kohtalo on vaakalaudalla. Marin ei saa kaatua rähmälleen maahan. Tämän takia tosiasioiden on väistyttävä ja Marinia on puolustettava kuten Kekkosen sairastelua."

Kuva: Pixabay.com.

Kokouksen epäonnistumisella on suuri vaikutus suomalaiseen maatalouteen ja maaseutuun.

Keskusta on väittänyt olevansa maaseudun puolella ja puolueen historiasta voisi niin luullakin, mutta Pekkarisen karhunpalvelus tuulivoiman pakkokaavoituksineen on osoittanut, että todellisuudessa se vähät välittää maatalouden ja maaseudun tulevaisuudesta - tärkeämpiä ovat omat ja sukulaisten taskut. Kuinka sopivasti voimalat eri kunnissa ovatkin osuneet juuri valtuutettujen maille, jotka yllätys yllätys ovat usein juuri kepulaisia tai demareita!

Luukkanen jatkaa:

"Kokouksen epäonnistuminen vie uskoa Suomen hallituksen tulevaisuuteen. Mikäli maataloustukia ei saada hoidettua kuntoon romahtaa maataloussektorin hoitaminen kansallisen tuen varaan. Se on iso potti. Mikäli kepu ei kykene hoitamaan tukia ts. kiristämään näitä rahoja jostain merkitsee se sen aseman lopullista romahtamista. Maaseudulla järjestellään jo omia valtuustoryhmiä ja tähyillään uusia poliittisia puolueita, jotka olisivat kiinnostuneet nostamaan maaseudun suosta."

Suomalaisen maaseudun ja kotimaisen maatalouden säilymisen näkökulmasta on hyvä tiedostaa, että Suomen tämänhetkisessä hallituksessa istuu sosialisteja, jotka ovat aina vihanneet juuriaan, vihreitä, jotka ovat täysin irti todellisuudesta ja vielä enemmän irti maaseudun todellisuudesta ja kepulaisia, jotka ovat pettäneet maaseudun raskaimman kautta.

Tämä yhdistelmä ei tiedä hyvää Suomen maaseudulle ja kotimaiselle ruuantuotannolle. Alkaa olla ihan viimeiset hetket näiden pelastamiselle. Jokainen ajatteleva ihminen ymmärtää, että lopputulos vaikuttaa koko maahan.


Lue lisää:

https://beta.oikeamedia.com/o1-132510

Demokratian halveksiminen

Jocka Träskbäck, joka näyttää olevan kokoomuspoliitikko, kirjoitti blogissaan heinäkuulla ennenaikaisista eduskuntavaaleista.

Kerrankin suoraa puhetta, josta alla tärkeimmät kohdat lyhenneltyinä. Lukemisen arvoinen kirjoitus löytyy kokonaisuudessaan täältä.

"Kirjoitin heti hallituksen synnyttyä, että seuraavat eduskuntavaalit järjestetään vuonna 2021 hallituksen hajottua ennenaikaisesti. [...] totesin, että jo nyt kahtia revenneen Keskustan kannatuksen romahdettua alle 10 %:n nousee puolueen tunnetusti vahva kenttäväki barrikadeille. Sitten valitaan enää sopiva keppihevonen hallituseron syyksi. Se voi olla esimerkiksi metsähakkuut, aktiivimalli, terroristivaimot tai hoitajamitoitus. [...]

Kesäkuun alussa laskeskelin, että vihervasemmiston kanssa avioituneen Keskustan kannatus sinnittelisi 10 %:n yläpuolella vuoden 2020 loppupuolelle saakka. Tuoreimmat gallupit viittaavat kuitenkin siihen, että olin väärässä. Näyttää nimittäin siltä, että suomalaiset ovat ymmärtäneet demokratian halveksimisen odottamattoman hyvin, sillä eduskuntavaalien suurimman häviäjän kannatus on paljon nopeammassa syöksyssä kuin osasin odottaa. Vaalien jälkeen kannatus on laskenut lähes prosenttiyksikön kuukaudessa, ja tänään julkistetun Yleisradion gallupin 11,7 %:n kannatus on enää 1,7 prosenttiyksikön päässä kipurajasta. Keskustasta on tätä menoa tulossa pienpuolue jo syksyllä 2019, joten myös Rinteen hallituksen kaatuminen ja eduskuntavaalit lähestyvät kovaa vauhtia.

[...] Perussuomalaiset ja Kokoomus [...] joutuvat seuraavassa hallituksessa korjaamaan kovalla kädellä helppoheikkihallituksen aiheuttamia vahinkoja. [...] hallituksella tulee olemaan epäkiitollinen työ tehdä välttämätön korjausliike maamme talouteen. Mitä pidempään viisikko rellestää, sitä suuremmat säästötalkoot tarvitaan talouden tasapainottamiseksi. [...]

Hallitusneuvotteluissa nähdyt lehmänkaupat olivat isku vasten kasvoja edustukselliselle demokratialle ja ne romuttivat suomalaisten luottamusta äänestämisellä vaikuttamiseen. Koskaan aiemmin eduskuntavaalien suurin häviäjä ei ole sanellut hallitusohjelmaa veto-oikeudellaan. [...]

Vahvasti poliittiseen vasemmistoon nykyisin kallistuva Keskusta sai siis kiristettyä itselleen suotuisan hallitusohjelman, mutta sillä ei tule olemaan kovinkaan suurta merkitystä, koska a) hallituskumppanit ovat jo lipeämässä hallitusohjelmasta ja b) hallitus ehtii kaatua ennen kuin hallitusohjelman sisältöä ehditään toimeenpanna saati maakuntauudistusta toteuttaa. [...]"

Ei kovin ihanaa nykyisten päättäjien näkökulmasta.

Mutta hyvin puettu sanoiksi se, mitä keväällä ja alkukesällä tapahtui, ja millaista suoraa halveksuntaa hallituksen muodostaminen ja siitä seurannut politiikka on ollut ja edelleen on. Tällaista ei ole tapahtunut ikinä aiemmin Suomen historiassa, suomalaisiksi itseään nimittävien henkilöiden taholta.

Mitä pikemmin hallitus kaatuu, sen parempi.


Lue lisää:

https://www.jocka.fi/?p=6416

https://santavuori.blogspot.com/2019/05/demokratian-menetys-osa-2-tai-sitten-ei.html

Kuva: Pixabay.com.

4.7.2019.