Valoa pelastuslaitokselta, osa 2

Lähes päivälleen vuosi sitten pelastuslaitos toi valoa tuulivoiman pimeyteen. Valo lisääntyy koko ajan, vääjäämättä. Iltalehti uutisoi perjantaina näkyvästi maakuntamme tiestön kunnosta tai ehkä olisi osuvampaa sanoa kunnottomuudesta.

Lehden mukaan Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö on huolestunut teiden huonosta kunnosta maakunnan alueella. Heikentynyt talvikunnossapito näkyy jo alueen onnettomuustilastoissa.

- Muuta johtopäätöstä on vaikea vetää, sillä Etelä-Pohjanmaan alueella ovat talvikuukausien liikenneonnettomuudet lisääntyneet selkeästi vuodesta 2014 lähtien. Tuolloin onnettomuuksia oli 237, kun viime vuoden luku oli 381. On myös huomioitavaa, että näissä tilastoissa eivät näy pienet ulosajot.

Jalasjärvi-Kurikka-Ilmajoki -reitillä onnettomuuksien määrä on yli kolminkertaistunut kuudessa vuodessa. Isoilla väylillä pahoja tilanteita on ollut valtateillä 3, 18 ja 19. Soitot Tienkäyttäjän linjalle eivät auta.

Kantatie 67, Ilmajoki.

Paikallisen hinausyrittäjän mukaan on menossa jo toinen talvi peräkkäin, kun teitä hoidetaan miten sattuu: niitä ei aurata tai hiekoiteta, kun olisi tarve; niitä suolataan, kun ei ole tarvetta.

Tämä on kyllä tullut todettua itsekin lähialueen teitä ajaessa. Kolmos- ja kantatiellä lilluu suolavelli, pienemmillä teillä ei auraa tai hiekka-autoa näy.

Pelastuspäällikön mukaan teiden huono kunto vaarantaa ihmisen terveyttä, kun avun perille saanti hidastuu:

- On käsittämätöntä, ettei teiden hoidossa panosteta ennakoivaan toimintaan. Onnettomuuksia ehkäisevä ajatusmalli on muualla normaali tapa toimia.

Jutuissa ei sanota, mutta teiden huono kunto, aivan samoin kuin tuulivoimaloiden aiheuttamat vaarat ympäristölle, eivät ole ainoastaan asukkaiden turvallisuutta heikentävä tekijä. Ne ovat suoraan myös pelastushenkilöstön ja kaikkien muiden alueella työskentelevien työturvallisuuskysymys.


Lisätietoja:

http://santavuori.blogspot.fi/2017/01/valoa-pelastuslaitokselta.html

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801042200646710_u0.shtml

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801042200646946_u0.shtml

https://yle.fi/uutiset/3-10011667

Lisätty 11.1.2017 viimeinen linkki.

Tuulivoimalan purkukustannukset

Keskustelua herättää monen asian ohella aina vaan muun muassa tuulivoimalan purkutapa ja -kustannukset. Purkamiseen ei ihan pyöräkuormaaja riitä, vaikka sellainenkin epäily on esitetty. Eikä voimaloita voi Suomessa räjäyttämälläkään purkaa, siitä huolimatta että Ranskassa on tehty niin.

Syynä on yksinomaan jo se, että tuulivoimalan lavat ovat ongelmajätettä, joka vaatii asianmukaisen purkamisen erikoisnosturilla ja henkilötyövoimaa sekä erikoiskuljetuksen ja käsittelyn ongelmajätelaitoksella. Erikoisnostureitahan maakunnan entisissä luontokohteissa nyt näkee, niin Santavuorella kuin Kauhajoen Mustaisnevallakin.

Ilmajokea kantatie 67:lta Seinäjoen suunnasta Kurikkaa kohti ajaessa. Kuvattu digijärjestelmällä, 55 mm:n polttovälillä.

Voimalan yksi lapa painaa noin 10 tonnia, joidenkin tietojen mukaan jopa 15 tonnia, joten esimerkiksi Santavuoren hankealueelta ongelmajätettä pelkistä lavoista syntyy 510 tonnia. Purkamisen, kuljetuksen ja käsittelyn lisäksi kustannuksia syntyy lapojen paloittelusta murskaan sopivaan kokoon. - Eikö kuulostakin erittäin vihreältä energialta??

Pari vuotta sitten on laskettu, että "pienen", napakorkeudeltaan noin 100-metrisen voimalan purkaminen maksaa noin 210.000 euroa nykyisellä alv-kannalla. Isomman, napakorkeudeltaan noin 160-metrisen voimalan purkaminen onkin sitten jo "vähän" kalliimpaa ja maksaa lähes 605.000 euroa. Ilmajoen puolen maanomistajien vuokratulot eivät ehkä ihan riitä kattamaan purkukustannuksia...

 Kurikka-lehti 23.04.2014. Klikkaa isommaksi.

Ja toisin kuin eräät tahot väittävät, metalliromun arvo kierrätyksessä ei päätä huimaa: jos torni ja koneisto painavat yhteensä noin 500 tonnia, niiden romuarvo on noin 30.000 euroa. Yhteispaino saattaa kyllä olla vähemmänkin.

Betonijalustan purkamisesta ja maisemoinnista ei ole vielä puhuttu mitään, eikä voimaloiden sisältämästä öljystä ja muista ongelmajätteistä taikka 110 kV:n sähkösiirtolinjojen purkamisesta... Kustannuksilla ja hinnoilla ei muutenkaan ole tapana laskea, paitsi tuulivoiman sekoittamalla sähkön markkinahinnalla.

Ennen viikonloppua Santavuorelle oli noussut kahdeksas risti - mikä risti maanvuokraajille ja veronmaksajille.


Lue lisää:

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/tuuliwatti%20korhola-48884

http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/lankalauantain-paasiaissiivoja.html

http://santavuori.blogspot.fi/2017/01/siipi-maassa.html

http://santavuori.blogspot.fi/2016/04/tuulivoimalan-purkaminen.html

Päivitetty 24.06.2017 lehtijuttu.

Miten käy Koskenkorvan?

Ilmajoen Koskenkorvan yleiskaavan tarkoituksena oli kaavaselostuksen mukaan

"suunnitella Koskenkorvalle toimiva yhdyskuntarakenne, jossa eri toimintojen laajeneville aluevarauksille on osoitettu kullekin parhaiten soveltuvat sijoituspaikat. Toimintojen sijoittamisessa otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä elinympäristöjen turvallisuus, terveellisyys ja tasapaino.

Suunnittelun perustana on olemassa oleva yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, maisema ja luonnonarvot sekä ympäristöhaittojen vähentäminen."

Voiko sitä sen selkeämmin sanoa?

Koskenkorvan kylän maisema näyttää kantatie 67:ää ajavalle seuraavalta:

Ilmajoen Koskenkorvaa kantatie 67:lta Seinäjokea kohti ajaessa. Etäisyys voimaloihin noin 2,5-3,5 km.

Kuvattu digijärjestelmällä, 55 mm:n polttovälillä, automaattista kontrastinsäätöä vähennetty. Kaikki voimalat eivät edes mahdu samaan kuvaan!!

Mitä luulette, minkälaiseksi koskenkorvalaisten elämä muodostuu, kun voimaloita on yli kolme kertaa kuvassa näkyvä määrä? 17 voimalan tuulivoima"puiston" rakentamisen jälkeen?

Paraneeko elämänlaatu, elinympäristön turvallisuus, terveellisyys ja tasapaino? Oliko suunnittelun perustana olemassa oleva yhdyskuntarakenne, aiemmin rakennettu ympäristö, maisema ja luonnonarvot sekä ympäristöhaittojen vähentäminen?

Tämä sama kohtalo on luvassa kaikille Suomen kylille, taajamille sekä kunta- ja pikkukaupunkikeskuksille, joiden kupeeseen kaavoitetaan ja rakennetaan tuulivoimaloita - muuallakin kuin Länsi-Suomessa.

Kurikan Salonkylää / Myllykylää valtatie 3:lta Vaasaa kohti ajaessa, kuva otettu hetkeä aiemmin kuin kaksi edellistä.

Etäisyys voimaloihin noin 5 km. Kuvattu digijärjestelmällä, 55 mm:n polttovälillä, automaattista kontrastinsäätöä vähennetty.

Ilmajoki - pohjalaisuuden ytimessä

Ilmajoen kunnan sivuilta löytyy kulttuuri, matkailu ja vapaa-aika -otsikon alta muun muassa seuraava kuvaus:

Ilmajoen maamerkkejä ovat Alajoen tuhansien hehtaarien peltolakeudet sekä Nuijasodan muistopaikat. Alajoen soiden raivaus pelloiksi 1700-1800 -luvuilla oli talonpoikien satavuotinen urakka.

Ilmajokelainen Jaakko Ilkka johti pohjalaisten talonpoikien kapinaa --- 1500-luvun lopulla käydyssä nuijasodassa. Nuijasodan vaiheisiin liittyviä paikkoja ovat Ilkan patsas ja Santavuori.

 

Alajoki-maisema ja Santavuori??

Ilkka kirjoitti 3.3.2016, kuinka Carunan voimajohtolinjaus sapettaa Ilmajoella. Reitti kulkisi aivan uudesta paikasta metsien ja peltojen läpi - Alajoki-maisemaan. Tuulivoiman tähden.

Mitä taas Santavuoreen tulee, Seinäjoen Alakylästä Ilmajokea kohti ajavalle aukeaa jo noin 13-14 kilometriä aiemmin todellinen näkymä pohjalaisuuden ytimeen Ilmajoella:

Kuvattu digijärjestelmällä liikkuvasta autosta ikkunan läpi, polttoväli 55 mm. Etäisyys kantatie 67:n ja valtatie 3:n risteyksestä Kurikassa noin 14 kilometriä, linnuntietä matka jonkin verran lyhyempi.

Tämä on meidän kotimme!

Santavuoren tuulivoimaloiden rakentamisen aiheuttama järkytys on ollut lähiasukkaiden keskuudessa melkoinen - niidenkin jotka asuvat monien kilometrien päässä voimaloista. Jopa tuuliteollisuusalueen fanisivuilta on luettavissa ihmisten tyrmistys - sellaistenkin, jotka ovat kannattaneet tuulivoimaa.

Voimalat ovat paljon suurempia ja näkyvät paljon kauemmaksi kuin kukaan osasi kuvitellakaan - ne ovat MASSIIVISIA. Valokuvista ei selviä todellinen tilanne. Mitkään havainnekuvat eivät vastaa todellisuutta. Mikään maan tasalta otettu maisemakuva ei voisi liiotella voimaloiden hallitsevuutta.

Voimalat ovat "yllättävän lähellä" Kurikan keskustaa, "aika lähelle" niitä rakennetaan - "tuntui pahalta ajaa edes Santavuoren ohi". Ovathan ne noin 6 kilometriä Koskenkorvan ja 5 kilometriä Kurikan keskustasta, mutta ihmisten koteja mahtuu sille välille ja muihinkin ilmansuuntiin satoja.

Eikä pahinta ole voimaloiden näkyvyys, vaan se, mitä ne saavat väistämättä aikaan. Moni pelkää kotiensa ja rakkaidensa puolesta. Miten tällaista halutaan ja sen sallitaan tapahtua?

Nämä ovat meidän kotejamme, koulujamme, työpaikkojamme!

Etualalla kantatie 67, Kurikka-Kauhajoki (Kaskinen) -suunnassa. Etäisyys voimaloihin noin 5,4 km kuvanottopaikasta.

Kuvattu digijärjestelmällä, 55 mm:n polttovälillä, kuva lähes muokkaamaton, mutta todellisuudessa voimalat erottuivat taivasta vasten paljon selkeämmin.

Maisemavaikutukset

Koskenkorvan yleiskaavan kuvauksessa Santavuoren tuulivoimaloiden vaikutusta maisemaan on arvioitu seuraavasti:

Puuston yläpuolelle kohoavat tuulivoimalat hallitsevat maisemaa Santavuorelta itään päin. Santavuoren näkötornista puistoa voi hyvin tarkastella. Lähimaastosta voimaloita ei näe, jos alueen puusto on normaalia metsää. Koskenkorvalta, valta‐ ja kantateiltä tuulivoimalat erottuvat selkeästi, mutta ne eivät riko Santavuoren siluettia ja peltoja rajaava metsän reuna ei muutu. Kaukomaisemassa 10 kilometrin etäisyydellä sijaitsevien tuulivoimaloiden vaikutus jää vähäiseksi.

Niin, Santavuorelta itään sijaitsee Tuuliannevan alue, jonne Ilmajoki siis haluaisi Santavuoren tuuliteollisuusalueen laajentaa. Asukkaita on sattumalta muuallakin kuin vain Ilmajoella, eikä heitä ehkä kiinnosta lähteä tarkastelemaan voimaloita Santavuoren näkötornista, kun ne näkee lähimaastosta ja kauempaakin, kuten myös valta- ja kantateiltä vaivatta - alla kuva Santavuorelta etelälounaaseen, Tuiskulan peltoaukealta. Ja asukkaat asuvat kodeissaan, eivät ainakaan toistaiseksi 10 kilometrin etäisyydellä niistä. Vielä: voimalat eivät varmaan riko Santavuoren siluettia, kun se on rikottu jo perustamisvaiheessa ennen voimaloiden pystytystä.

Ja edelleen yleiskaavan kuvauksesta:

Tuulivoimapuisto tulee muuttamaan maisemakuvaa. Vaikka tuulivoimalat ovatkin siroja ja linjakkaita rakennelmia ja siten ne täyttävät yleiset rakennelmille asetettavat kauneuskriteerit, ne valtavan korkeutensa johdosta herättävät epäilyjä. Toisaalta Ilmajoella ja koko Etelä‐Pohjanmaalla kaikki muukin on suurta ja komiaa. Täällä on laajat peltolakeudet, mahtavat pohjalaistalot ja suuret sikalat. Ei näissä maisemissa ole koskaan pienipiirteisyyteen totuttukaan, kaikki saa näkyä ja oikeastaan kaiken pitääkin näkyä – ja kauas. Voidaankin odottaa, että tulevat tuulivoimalat täydentävät ilmajokista maisemaa sopivalla tavalla.

Oh-hoh, teksti puhukoon puolestaan, ajatteleva lukija osannee tehdä johtopäätökset itse.

Korkealta ja kovaa

Santavuorta koskevan tuulivoimahankkeen YVA-selostus vuodelta 2010 toteaa, että "hankealueelle ei sijoitu vakituista tai loma-asutusta." Sen ulkopuolella sijaitsevat asutuksen lisäksi taajamat ja maatalouden tärkeät alueet. Tuulivoimala-alueen "suorat tai välilliset vaikutukset eivät ulotu näille alueille."

Aivan tosissaanko tällaisia kirjoitetaan hankepapereihin?!

Santavuoren korkein kohta on noin 145 metriä merenpinnan yläpuolella ja noin 80 metriä lähiympäristöään korkeammalla. Kurikan kirkko sijaitsee vain 54 metriä merenpinnan yläpuolella. Kun tähän korkeuseroon lisätään voimaloiden korkeus, jo järki sanoo, että ne tulevat sekä näkymään että kuulumaan kauas.

Koskenkorvan asutus myötäilee tiiviisti alueen harjumuodostelmaa, selänteiden reunoja sekä tiestöä Ilmajoen keskustan ja Kurikan suuntaan. Kurikan puolen asutus sijoittuu Santavuoren ympäristön sekä kantatie 67:n ja valtatie 3:n väliin nauhamaisena. Kolmostien ja Kyrönjoen välissä se jatkuu teitä seuraillen, maaston laskiessa kohti jokiuomaa ja laakson pohjalla sijaitsevaa Kurikan keskustaa.

YVA-selostuksen mukaan eniten vakituista asutusta hankealueen läheisyydessä on Latva- ja Postitien varrella sekä Varpahaiskylän- ja Koskenkorvantiellä ja Meskaasentien varrella. Ilmajoen hyväksymässä kaavassa lähin tuulivoimala on ilmeisesti vain noin 1,5 kilometrin etäisyydellä vakituisessa käytössä olevasta asuinrakennuksesta - jonkun kodista.

Kartta puhuu kuitenkin vielä karumpaa kieltä. Noin 5 km:n rinkula hankealueen ympärillä ulottuu Kurikan kirkkoon asti. Sen sisälle jää runsaasti ihmisten koteja, kouluja, maatiloja ja muita työpaikkoja kaikkialla hankealueen ympärillä. Jo näkymävaikutukset ulottuvat tietenkin pidemmälle, mutta ei ole sanottua, että edes melu tai infraääni pysähtyy tähän.

Katastrofin kauttako tässä on pakko mennä?


Kartta Kurikka-Ilmajoki. Maanmittauslaitos, Maastokarttarasteri (1:100 000) 02/2016. Creative Commons Nimeä 4.0 kansainvälinen -lisenssi.

Rehellisyys maan perii?

Santavuorelle on noussut alkuviikolla ensimmäinen risti, jossain oli tieto merkinnästä E14. Viime viikon Kurikka-lehti kertoi ensimmäisen voimalan nousevan "harjakorkeuteen" loppuviikon aikana. Nosturilla työskennellään "aina kun mahdollista".

Jutun luettuani minä rehellisesti sanottuna itkin. Itkin menetetyn Santavuoren puolesta, itkin päätöksen tehneiden ihmisten ymmärtämättömyyttä ja itkin sitä, miten tällä ymmärtämättömyydellä viemme tulevaisuuden lapsiltamme. Itkin myös epärehellisyyttä, jolla hanke on ajettu läpi.

Ilmajoen kunta kuulutti ehdotuksen "Koskenkorvan yleiskaavan hyväksymiseksi" julkisesti nähtäville keväällä 2012. Saman vuoden syksyllä kunta kuulutti ehdotuksen "Koskenkorvan yleiskaavan ensimmäisen vaiheen hyväksymiseksi kantatien itäpuolella".

Eikö kuulostakin siltä, että "Koskenkorvan yleiskaava" "kantatien itäpuolella" tarkoittaa Ilmajoen Santavuorelle suunniteltavaa teollista tuulivoimala-aluetta? Hanketta, joka koskettaa toteutuessaan suurta määrää ihmisiä sekä Ilmajoen Koskenkorvan että Kurikan Tuiskulan, Varpahaiskylän, Salonkylän, Myllykylän ja Luovan alueilla sekä Kurikan keskustassa ja Panttilassa?

Sanotaan, että rehellisyys maan perii. Mitä tapahtuu epärehellisyydellä vuokraksi saadulle maalle?

11.3.2016: Lisätty E14-merkintä.

Idioseenin aikakaudella

Santavuorelle ollaan nostamassa 17 ristiä vuoren muistoksi.

Ne muistuttavat kaikille kolmostietä ja kantatietä 67 ajaville, pitkälle Ilmajoen naapurikuntiinkin, uudesta aikakaudesta, idioseenista. Ajasta, jolloin ilmaston lämpenemisen kauhu sai vallan ja järki pakeni maapallolta.