Tuulipuisto on lastattu... tuulivoimaromulla

Miltä Kristiinankaupungin Metsälän tuulipuistossa - siinä Suomen suurimmassa puistossa - näyttää nyt, syyskuussa sattuneen kahden laparikon jälkeen?

Katso Kai Ylikosken videolta, mitä "vihreä energia" on käytännössä. Vestaksen voimalat C4 ja C21 ylpeänä esittävät (tyyppi V136, nimellisteho 3,45 MW).

Paikalta löytyy kuolleen linnun jäänteiden lisäksi runsaasti tuulivoimaromua. Voimalan C4 lähes 70 metriä pitkä, katkennut lapa on lentänyt noin 100 metrin päähän voimalasta. Jäähdytinyksikkö on puolestaan sinkoutunut luoteeseen noin 80 metrin etäisyydelle ja tuulivoimaromua löytyy jopa 300 metrin säteellä voimalasta sen pohjoispuolella. Haverista lisää täällä.

Muistutuksena, että Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoima-alue on rakennettu vuonna 2016, à la EPV Tuulivoima. Se otettiin käyttöön vuoden 2018 alussa. 

Voimaloiden perustustöissä oli betoniongelmia vuonna 2016 ja - yllätys, yllätys - lapaongelmia jo vuoden 2018 lopussa, jolloin puolet alueen voimaloiden lavoista meni tarkastukseen ja ilmeisesti myös vaihtoon. Puolet tarkoittaa 17 voimalan lapoja, yhteensä 51 lapaa. 

Mikään ei tosin takaa, että alueen muiden voimaloiden lavat olisivat kunnossa. Siellä on vielä 100 tuulivoimalan lapaa odottamassa rikkoutumista syksyn ja talven tuulissa.

Lisätietoja:

https://www.youtube.com/watch?v=1HhPt894ILs

https://santavuori.blogspot.com/2020/09/katkenneet-tuulivoimalan-siivet-mtvn.html

https://santavuori.blogspot.com/2020/09/tuulivoimalan-lapa-katkesi.html

https://santavuori.blogspot.com/2016/06/epauskon-paivana.html

https://www.ksoy.fi/yritystieto/uutishuone/ajankohtaista/2018/metsalan-tuulivoimapuisto-otettiin-kayttoon

https://svenska.yle.fi/artikel/2016/12/08/betongen-brister-vid-vindkraftsbygge-i-kristinestad

https://svenska.yle.fi/artikel/2018/11/15/tekniska-problem-i-omossa-vindkraftpark-halften-av-mollorna-gar-pa-tomgang

Liikaa tuulta ja muut kootut selitykset

Nyt kun Kristiinankaupungin Metsälän kahden laparikon yhteydessä on jo kuultu koottuja selityksiä havereiden syistä (ja todennäköisesti myös todellinen syy), on aika tehdä lyhyt katsaus aiempiin koottuihin selityksiin maailmalta. Sieltähän nämä Suomenkin selitykset on kopioitu.

Vuorossa liikaa tuulta ja muuta sellaista.

Muistakaa, että nämä ovat "yksittäistapauksia". - Hmm... mistähän sana kuulostaakin niin tutulta?

Metsälään palataan tulevissa postauksissa.

Lisätietoja:

https://santavuori.blogspot.com/search/label/Metsälä

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.1202604

https://www.sydin.fi/Artikel/Visa/401220

https://www.youtube.com/watch?v=nemy4TD4I3A&feature=youtu.be

Katkenneet tuulivoimalan siivet MTV:n Seitsemän uutisissa

Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoima-alueella syyskuussa 2020 tapahtuneet laparikot olivat esillä MTV:n Seitsemän uutisissa sunnuntaina 27.9.2020.

MTV:n alueelta kuvaamalta videolta ilmenee, että voimalan lavan osat ovat päätyneet laajalle alueelle ympäristöön. Alueella marjastavat, sienestävät tai muuten luonnossa tai metsissään liikkuvat ovat selkeästi vaarassa. 

Yhtiö kehottaa välttämään aluetta. Lähin asutus on vain 650 metrin päässä ja sitäkin lähempänä turma-aluetta sijaitsee voimalinjoja, uutisoi MTV. Koko juttu ja MTV:n video löytyy täältä.

Lisäkuvaa jälkimmäisessä onnettomuudessa vahingoittuneesta lavasta saa Kai Ylikosken kuvaamalta videolta. Rikkoutunut ja irronnut voimalan siipi on lentänyt voimalasta yli 100 metrin etäisyydelle. Pienempiä osia on levinnyt paljon tätäkin laajemmalle alueelle, kuten aiempi video osoittaa.

Lue lisää:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jo-kaksi-tuulivoimalan-liki-70-metrista-siipea-on-irronnut-kristiinankaupungissa-asukkaat-ja-tuulivoimayhtio-ihmeissaan/7937666

https://www.youtube.com/watch?v=eyTyP6aFIBw

https://m.youtube.com/watch?v=hQnWAbu-s3I

Two wind turbine blades thrown in Kristiinankaupunki, Finland, in three weeks

Kristiinankaupunki, Finland. A wind turbine blade has been thrown in the wind park Metsälä (Swed. Ömossa) in Finland in the beginning of September, 2020. According to a local newspaper, the accident happened at night between Saturday and Sunday, September 5-6. The reason of the accident is not yet known.

The broken wind turbine, C4, is located in the northern part of the area. The Finnish MSM and the company in question have reported that the damaged "wind turbine blade has fallen down to the base of the wind turbine".

However, two videos of the damaged wind turbine and its blade show clearly that the broken part of the blade was not fallen down, but rather thrown to the surroundings. The videos can be found below and in two previous posts with further information here and here.

In less than three weeks, another wind turbine blade was thrown in the same wind park Metsälä, on September, 24, 2020. The broken wind turbine, C21, is also located in the same northern part of the area, as shown on the video below. 

The broken wind turbine blade lies quite far from the tower in the field and in the woods. Smaller parts of the broken blade have spread north of it to a wide area.

The wind park was built in 2016 by a Finnish company EPV Tuulivoima. It was introduced in early 2018, but there have been problems with wind turbine blades already earlier.

The wind turbines installed are Vestas V136, nominal power 3.45 MW, rotor diameter 136 m, hub height 142 m and blade length 66.7 m. The blades of all 34 wind turbines in the area will be inspected.

Update on September 28, 2020: A further video on the second broken wind turbine blade.

Further information:

https://www.youtube.com/watch?v=SAE4Jg1qcIk

https://www.youtube.com/watch?v=mdu_Ib9VcpU

https://santavuori.blogspot.com/2020/09/tuulivoimalan-lapa-katkesi.html

https://santavuori.blogspot.com/2020/09/vestas-tuulivoimalan-laparikko-metsala.html

https://santavuori.blogspot.com/2020/09/kristiinankaupungin-metsalassa-jo.html

https://m.youtube.com/watch?v=hQnWAbu-s3I

https://www.youtube.com/watch?v=eyTyP6aFIBw

Päivitetty viimeisen videon linkki 28.9.2020.

Kristiinankaupungin Metsälässä jo toinen laparikko

Sydin uutisoi, että Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoima-alueella on tapahtunut jo toinen laparikko kolmen viikon sisään. Myös Iltalehti uutisoi aiheesta.

Tuuliyhtiön mukaan Metsälässä on sattunut 24.9.2020 "toinen siiven rikkoutuminen, mikä on johtanut sen putoamiseen. Vastaava tapaus on käynyt aiemmin 5.9.2020. Kummankaan tapahtuman tarkasta syystä tai tapahtumaketjusta ei ole vielä tarkkaa selvyyttä. Tapahtuneen tutkintaa on hidastanut konehuoneen katolle jääneiden rikkoutuneiden osien muodostama putoamisriski. Lähiviikkoina paikalle saadaan nosturi, jonka avulla voimalan konehuoneen katto voidaan puhdistaa putoamisvaarassa olevista kappaleista."

Ilkka-Pohjalaiselle antamassaan haastattelussa EPV Tuulivoima sanoo, että onnettomuuden syyn selville saaminen "kestää aikansa". Tuuliyhtiö sanoo myös, että kaikkien alueen voimaloiden siivet tarkastetaan.

Alueelta kuvattu video osoittaa siipijätteen levinneen laajalle alueelle voimalan pohjoispuolelle ja katkenneen lavan lentäneen melko kauas voimalan rungosta pellolle ja metsään. - Mahtaako tuuliyhtiön Iltalehden jutussa mainitsema 300 metrin varoetäisyys riittää?

Lisätietoja:

https://www.sydin.fi/Artikel/Visa/400688

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/13cc8e35-b0e1-4676-aae8-7345c5b6b55d

https://www.epvtuulivoima.fi/uutiset/metsalan-tuulivoimapuistossa-tuuliturbiinin-vaurioitunut-osa-on-pudonnut-viikonloppuna-tuulivoimalan-juurelle/

https://m.youtube.com/watch?v=hQnWAbu-s3I

26.9.2020.

Vestas: Tuulivoimalan laparikko, Metsälä

Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoima-alueella tapahtui laparikko yöllä 5.-6.9.2020. Media, Yle mukaanlukien, antaa ymmärtää tuulivoimalan lavan "pudonneen voimalan juurelle", kuten kerrottiin tässä postauksessa.

Alueelta kuvatulta videolta käy kuitenkin selkeästi ilmi, että voimalan C4 lapa on katkennut ja irronnut osa on lentänyt maahan.

Onko laparikon syynä sitten ollut salamanisku, kuten myös väitetään? Katso itse videolta, joka on kuvattu rikkoutuneen voimalan lavasta!

Hajonneen Vestaksen tekniset tiedot ovat seuraavat: V136, nimellisteho 3,45 MW, roottorin halkaisija 136 m ja napakorkeus 142 m. 

Lavan painoksi EPV Tuulivoima ilmoittaa 10.000 kg, mutta muut vastaavankokoiset tuulivoimaloiden lavat painavat 20.000-30.000 kg ja Vestaksen manuaalin mukaan lavan kuljetuspaino on 70.000 kg, kuten videolla todetaan.

Lisätietoja:

https://santavuori.blogspot.com/2020/09/tuulivoimalan-lapa-katkesi.html

https://www.youtube.com/watch?v=SAE4Jg1qcIk

https://www.youtube.com/watch?v=mdu_Ib9VcpU

15.9.2020.

Tuulivoimalan lapa katkesi Kristiinankaupungin Metsälässä

Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoima-alueella on tapahtunut laparikko. Sydinin mukaan tämä tapahtui lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 5.9.2020. Rikkoutunut tuulivoimala, C4, sijaitsee alueen pohjoisosassa ja tuuliyhtiö lupaa selvittää tapahtuneen.

Metsälän tuulivoima-alue on rakennettu vuonna 2016 EPV Tuulivoiman toimesta. Se otettiin käyttöön vuoden 2018 alussa.

Metsälään asennetut voimalat ovat malliltaan Vestas V136, nimellisteho 3,45 MW, roottorin halkaisija 136 m, napakorkeus 142 m ja lavan pituus 66,7 m. Yksi lapa painaa noin 25 tonnia eli 25.000 kg ja sen kärkinopeus on 300 km/h. Made in China -laatua.

Tuulivoimayhtiö tiedottaa 7.9.2020 kotisivuillaan tuuliturbiinin vaurioituneen osan, toisin sanoen "tuuliturbiinin lavan pudonneen alas tuulivoimalan juurelle". Sen mukaan "vielä ei ole tarkkaa tietoa, miten siiven osa on päässyt irtoamaan".

Yle uutisoi ilmeisesti suoraan tuuliyhtiön tiedotteen pohjalta "yhden tuuliturbiinin lavan pudonneen maahan tuulivoimalan juurelle".

Alla olevalla videolla kysytään perustellusti, putosiko vaurioitunut osa vai katkesiko lapa ja sinkoutui ympäristöön?

Videolta käy ilmi, että rikkoutuneen voimalan lapa on selvästikin katkennut ja rikkonut myös voimalan nasellin päällä olevan jäähdytinyksikön. On todennäköistä, että onnettomuudessa on tapahtunut myös jäähdytinneste- ja öljyvuoto ympäristöön.

Tässäkö syy, miksi alueella on kulkurajoituksia, tiesulku ja vartijoita? Eikö onnettomuuden todellista luonnetta ja vakavuutta haluta yleiseen tietoon?

Nyheter på svenska:

Vinge lossnade från turbin i Ömossa i Kristinestad – orsaken oklar

Vindkraftsbolaget lovar reda ut varför rotorbladet lossnade

Video: Vindturbinbladet bröt i Ömossa i Kristinestad

Lisätietoja:

https://www.sydin.fi/Artikel/Visa/396650

https://www.sydin.fi/Artikel/Visa/396958

https://santavuori.blogspot.com/2016/06/epauskon-paivana.html

https://www.ksoy.fi/yritystieto/uutishuone/ajankohtaista/2018/metsalan-tuulivoimapuisto-otettiin-kayttoon

https://www.epvtuulivoima.fi/uutiset/metsalan-tuulivoimapuistossa-tuuliturbiinin-vaurioitunut-osa-on-pudonnut-viikonloppuna-tuulivoimalan-juurelle/

https://yle.fi/uutiset/3-11534233

https://m.youtube.com/watch?v=SAE4Jg1qcIk

11.9.2020, muokattu 2. lauseen sanamuotoa 16.9.2020.

Santavuoren tuulivoimalasaastetta

Parin vuoden takaa tuli vastaan hyvä laskelma tuulivoiman aiheuttamasta radioaktiivisesta saasteesta. Koko blogipostaus löytyy täältä.

Lyhyt laskelma koskien Ilmajoen Santavuoren tuulivoimaloita:

Tämän lisäksi voimalarakentaminen on aiheuttanut mittavat maansiirtotyöt sekä rakentamis- ja käytönaikaiset jatkuvat melu-, tärinä-, välke-, varjostus- ja infraäänipäästöt. Kaikki ne ovat todellisia haittoja - osa lähiasukkaille, osa kauempana asuville. Kaikki päästöt ovat todellisia luonnonvaraisille eläimille sekä kotieläimille.

Tällaista on "puhdas" tuulivoima. Mitä isommista voimaloista on kyse, sitä saastuttavampia ne ovat joka suhteessa.

Eikä vielä edes mainittu mahdollisia onnettomuustilanteita, öljyvuotoja tai tulipaloja, puhumattakaan rahtien tai purkamisen aiheuttamista päästöistä.


Lue lisää:

http://santavuori.blogspot.fi/2017/03/korvankaantotemppu.html

http://santavuori.blogspot.fi/2016/11/tuulivoimalat-aiheuttavat-tarinaa.html

https://santavuori.blogspot.com/2018/09/kho-voitto-asukkaille-pahkionvuorella.html

https://santavuori.blogspot.com/2017/12/tuulivoiman-lahja-radioaktiivinen-saaste.html

https://santavuori.blogspot.com/2016/12/kaatuneiden-tuulivoimaloiden-muistopaiva.html

https://santavuori.blogspot.com/2017/01/palaneiden-tuulivoimaloiden-muistopaiva.html

https://santavuori.blogspot.com/2017/04/tuhkaksi-tuhkakeskiviikkona.html

23.2.2020.

Tuulivoimala paloi Portugalissa

Palaneiden tuulivoimaloiden muistopäivän kunniaksi vuorossa tuulivoimalapalo Portugalista. Muistopäiväperinteenhän aloitti Haminan Paksuniemessä vuosi sitten roihunnut todellinen lämpötuulivoimala.

Tuulivoimalapalo sattui tällä kertaa Dornelas do Zézeressä, joka sijaitsee Pampilhosa da Serrassa Portugalin keskiosissa. Palohälytys tuleen syttyneestä voimalasta tuli torstaina 4.1.2018 klo 12.47. Palo työllisti seitsemää palomiestä ja kahta paloautoa useita tunteja klo 17.00 saakka.

Palokunnan tehtäväksi jäi valvoa paloa ja sammuttaa palavan tuulivoimalan ympäristöönsä sytyttämät palot. Kuten alla olevalta hienolta tuhovideolta selvästi näkyy, voimalan lavat ja osat lentävät eri puolille voimalaa todella kauas.

A wind turbine has burnt in Portugal, in Pampilhosa da Serra, on Thursday 04.01.2018. The moment was captured on the nice video above.

The alert was given at 12:47 pm. The burning blades eventually fell, or actually flew as clearly seen on the video, to the surroundings setting fires around the wind tower. The flames were extinguished by firefighters, seven men, supported by two vehicles. The fire was pronounced extinct four hours later.


Lisätietoja:

http://santavuori.blogspot.fi/2017/01/palaneiden-tuulivoimaloiden-muistopaiva.html

http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2017/01/haminan-vihreasta-ja-innovatiivisesta.html

http://www.sabado.pt/ultima-hora/detalhe/pa-de-torre-eolica-incendeia-se-na-pampilhosa-da-serra

Video: Kai Ylikoski

Julkaistu 5.1.2018 

Tuulivoimalapalo Portugalissa 4.1.2018. Komeesti palaa, ja lavat lentää kauas. 

https://www.youtube.com/watch?v=xfolruxqYVA

Valoa pelastuslaitokselta, osa 2

Lähes päivälleen vuosi sitten pelastuslaitos toi valoa tuulivoiman pimeyteen. Valo lisääntyy koko ajan, vääjäämättä. Iltalehti uutisoi perjantaina näkyvästi maakuntamme tiestön kunnosta tai ehkä olisi osuvampaa sanoa kunnottomuudesta.

Lehden mukaan Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö on huolestunut teiden huonosta kunnosta maakunnan alueella. Heikentynyt talvikunnossapito näkyy jo alueen onnettomuustilastoissa.

- Muuta johtopäätöstä on vaikea vetää, sillä Etelä-Pohjanmaan alueella ovat talvikuukausien liikenneonnettomuudet lisääntyneet selkeästi vuodesta 2014 lähtien. Tuolloin onnettomuuksia oli 237, kun viime vuoden luku oli 381. On myös huomioitavaa, että näissä tilastoissa eivät näy pienet ulosajot.

Jalasjärvi-Kurikka-Ilmajoki -reitillä onnettomuuksien määrä on yli kolminkertaistunut kuudessa vuodessa. Isoilla väylillä pahoja tilanteita on ollut valtateillä 3, 18 ja 19. Soitot Tienkäyttäjän linjalle eivät auta.

Kantatie 67, Ilmajoki.

Paikallisen hinausyrittäjän mukaan on menossa jo toinen talvi peräkkäin, kun teitä hoidetaan miten sattuu: niitä ei aurata tai hiekoiteta, kun olisi tarve; niitä suolataan, kun ei ole tarvetta.

Tämä on kyllä tullut todettua itsekin lähialueen teitä ajaessa. Kolmos- ja kantatiellä lilluu suolavelli, pienemmillä teillä ei auraa tai hiekka-autoa näy.

Pelastuspäällikön mukaan teiden huono kunto vaarantaa ihmisen terveyttä, kun avun perille saanti hidastuu:

- On käsittämätöntä, ettei teiden hoidossa panosteta ennakoivaan toimintaan. Onnettomuuksia ehkäisevä ajatusmalli on muualla normaali tapa toimia.

Jutuissa ei sanota, mutta teiden huono kunto, aivan samoin kuin tuulivoimaloiden aiheuttamat vaarat ympäristölle, eivät ole ainoastaan asukkaiden turvallisuutta heikentävä tekijä. Ne ovat suoraan myös pelastushenkilöstön ja kaikkien muiden alueella työskentelevien työturvallisuuskysymys.


Lisätietoja:

http://santavuori.blogspot.fi/2017/01/valoa-pelastuslaitokselta.html

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801042200646710_u0.shtml

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801042200646946_u0.shtml

https://yle.fi/uutiset/3-10011667

Lisätty 11.1.2017 viimeinen linkki.

Juhannukseksi Tuulivoimala2020

Suomalaisen median innoittamana julkistamme juhannuksen kunniaksi Tuulivoimala2020-mallin. Voimalan on suunnitellut valearkkitehti, jonka ei kuitenkaan julkisesti tiedetä arkkitehtailevan mitään.

Tuulivoimala2020 rakennetaan perinteitä ja Yleä kunnioittaen suomalaisesta puusta: "Puusta valmistetut tornit ovat ympäristöystävällisiä ja sitovat hiilidioksidia". Tornin rakenteet pysyvät kuivina sen sisälle sijoitetun, perisuomalaisen lämmönlähteen avulla. Näin tuulivoimalan käyttöikä on pitkä, eikä lapoja tarvitse vaihtaa joka neljäs vuosi.

Lapojen materiaaliin idea on saatu erään tunnetun suomalaisen taiteilijan unesta: Lavat muodostuvat linnun sulista, jotka kerätään kevät-/syysmuuttoaikaan nk. tuulivoimatuotantoalueilta voimaloiden silpomista linnuista. Tuulivoimala2020:n myötä linnut ikään kuin saavat uuden elämän - mikä ekoteko!

Erityisesti pyritään käyttämään mistään mitään "piittaamattomien merikotkien" sulkia. Kana-aivoiset kanalinnut käyvät myös hyvin tarkoitukseen. Ruotsalaisille lintuharrastajille tätä ei kerrota, jotta he eivät vain saa päähänsä tulla puolustamaan Suomenkin lintuja.

Vastuullisessa suunnittelussa on pyritty siihen, että voimalalla on CE-merkintä. Silloin Tukesinkaan ei tarvitse käyttää resurssejaan tuulivoimaloiden valvontaan.

Kaikki tuulivoimalassa käytetyt materiaalit ovat myös kierrätettävissä ja suurimmaksi osaksi kotimaista raaka-ainetta - prosentuaaliseen osuuteen vaikuttaa luonnollisesti käytettyjen sulkien alkuperämaa, joka joissakin tapauksissa voi olla vaikea selvittää. Ekokem ei näiden voimaloiden jätteiden käsittelystä kuormitu.

Tuulivoimala2020. Klikkaa isommaksi.

Hyvinä puolina mainittakoon myös se, että jäänheitto-ongelmaa ei voimalamallissa esiintyne, sillä lavat on suunniteltu pysymään paikoillaan. Myöskään meluhaittoja ei ole - tosin kesäviikonloppuisin lämmityksestä huolehtivat saattavat intoutua satunnaiseen metelöintiin. Välkeongelmaa ei tämä malli aiheuta, eikä tärinähaittoja.

Valonlähteenä voimalaa voi verrata nuotioon. Lentoestevaloja ei tarvita, sillä kokonaiskorkeus jää alle puunlatvojen - kuten kaikkien muidenkin vanhanmallisten tuulivoimaloiden, mikäli esitettyihin suunnitelmien havainnekuviin on uskominen.

Havainnekuva Kangastuulen tuulivoimapuisto, Siikajoki.

Kuva aukeaa isommaksi klikkaamalla.

Mikäli joku mieltää tuulivoimalaan viuhtovat lavat, sillä kyllähän ne ajoittain tapaavat pyöriä, on energian säilöönottamishaaste ratkaistu saksalaisella innovatiivisuudella: mahdollisuudella varastoida tuotettu energia kiukaaseen. Tähän malliin on kuitenkin suositeltavaa asentaa rinnalle puulämmitys, sillä varsinainen tuulen tuottama liike-energia on hyvin satunnaista, eikä kykene pitämään voimalan puurakenteita luotettavasti kuivina.

Tulipalojen varalta voi Tuulivoimala2020:n sijoittaa vesistön välittömään läheisyyteen. Rakennuslupien saaminen on tuulivoimaloiden kohdalla varsin joustava prosessi, jota hallitus koko ajan sujuvoittaa.

Tuulivoimala2020 ei tarvitse käytön aikana kemikaaleja, joten niistä ei aiheudu riskejä vesistöille tai pohjavedelle. Betonia ei perustuksissa ole suunniteltu käytettävän, joten myöskään ne eivät aiheuta ympäristökuormitusta. Betonin luotettavuusongelmilla ei siten ole vaikutusta tähän voimalamalliin, mikä on suuri plussa.

Tavoitteena on saada Tuulivoimala2020 valmisteltavan tuen piiriin, sillä onhan sillä selvästikin työllistäviä vaikutuksia niin materiaalin hankinta- ja kokoamisvaiheessa kuin varsinaisen käytön aikana (lämmön ylläpito). Tukiasia on selvityksen alla ja lobbarit liikkeellä.

Ylivoimaisesti tärkein ominaisuus Tuulivoimala2020:ssa on kuitenkin se, että se ei kuluta sähköä eli sitä ei tarvitse kytkeä sähköverkkoon. Näin myös ympäristö välttyy turhilta sähkölinjoilta ja tuulivoimaan liittyviltä sähkökatkoilta. Tämä antaa Tuulivoimala2020:lle ylivoimaisen kilpailuedun verrattuna muihin markkinoilla oleviin tuulivoimalamalleihin.

Havainnekuva näkymästä kohti Lakiakankaan tuulivoimapuistoa, Isojoki.

 Kuva aukeaa isommaksi klikkaamalla.

Lisätietoja:

http://www.ampparit.com/haku?q=tuulivoima

http://yle.fi/uutiset/3-9436693

https://www.youtube.com/watch?v=i6RkIhP1wv8

https://www.yhteishyva.fi/hyva-olo/erik-bruun-antoi-tuulivoimalle-oikeat-siivet/05866570

https://yle.fi/uutiset/3-9675219

http://karajavuori.blogspot.fi/2017/02/ruotsin-lintutieteilijat-erittain.html

http://tvky.info/wp-content/uploads/2017/03/Tuulivoimaloiden-tulipalo-ja-onnettomuusriskit.pdf

http://santavuori.blogspot.fi/2016/04/tuulivoimalan-purkukustannukset.html

http://santavuori.blogspot.fi/2017/06/tuulivoimaloiden-jaavaara.html

http://santavuori.blogspot.fi/2017/03/korvankaantotemppu.html

http://santavuori.blogspot.fi/2016/11/tuulivoimalat-aiheuttavat-tarinaa.html

https://yle.fi/uutiset/3-9356871

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/saksalaiset-sen-keksivat-tuulivoimalan-energia-sailoon-jattimaiseen-kiukaaseen-6586740

http://santavuori.blogspot.fi/2017/01/valoa-pelastuslaitokselta.html

http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=20602">http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=20602

http://tem.fi/asunto-energia-ja-ymparistoministeri/-/asset_publisher/ministeri-tiilikainen-uusiutuvan-sahkon-uuden-tukijarjestelman-valmistelu-aloitetaan

https://yle.fi/uutiset/3-6796467 

https://stopthesethings.com/2017/06/22/wind-power-chaos-promises-to-deliver-mass-summer-blackouts-across-australia/

Tuulivoimaloiden jäävaara

Jokohan tuulivoimaloiden jäävaara olisi tältä keväältä ohi? Pohjois-Suomessa ei ehkä vieläkään...

Santavuoren voimalat heittivät jäitä muun muassa neljä kuukautta sitten helmikuun alun viikonloppuna. Alla olevan videon pätkä jäiden heitosta on kuvattu kännykkäkameralla käsivaralla tilanteesta. Valo-olosuhteet eivät olleet tuossa säässä live-tilanteessa optimaaliset, eikä kalustokaan. Video on ilmeisesti kuitenkin ensimmäinen, jossa jäiden lentäminen on saatu Suomessa kuvattua.

Videon kuvanneen henkilön mukaan jääpalojen sinkoaminen ei ollut satunnaista, vaan niitä irtosi vähän väliä. Rambollin tekemän (netistä jo poisotetun) jäävaaraselvityksen mukaan

"Mallinnuksen perusteella todennäköisin lentomatka jääkappaleelle on alle 600 metriä. Mallinnuksen perusteella pisin mahdollinen lentomatka on noin 900 metriä."

Videolla kysytään, kuka on vastuussa, kun tuulivoimalasta singonnut jääpala aiheuttaa omaisuus- tai henkilövahinkoja? Maanomistaja, joka on sallinut toiminnan? Vaiko toiminnanharjoittaja? Mikä on rakennusluvan myöntäjän vastuu? Mutta vastuukysymykset ovat auki - vuosien mittaan voi tulla ikäviä yllätyksiä eteen.

Ilmajoen kunta muuten kiirehti heti ilmoittamaan, etteivät he ainakaan ole vastuussa... Sikäli hiukan erikoinen tulkinta kunnan vastuusta, vai mitä?

Santavuoren voimalat ovat tyypiltään Vestas V126 3,3 MW. Jääpalat näkyvät videolla pieninä, mutta mittasuhteet huomioon ottaen lentäneet palat ovat suuria - samoin kuin niiden nopeus. Mittasuhteena voi käyttää turbiinin lavan leveyttä, joka on noin 4 metriä lähellä juurta. Pituutta lavalla on noin 61 metriä.

Koko leikkaamattoman videon muutamaan kertaan katsoneena yllä still-kuvia tilanteesta.

Videolla jää näkyy kohdassa 1:28-1:29, jossa se "ilmestyy" harmaana pallona siivenkärjen ylä- ja aavistuksen ulkopuolelle. Kohdassa 1:34-1:35 jäätä näkyy huomattavasti alempana ja oikeammalla. Sekunti tai kaksi riittää muuttamaan kohdalle sattuneen ihmisen tai eläimen elämän lopullisesti.


Lisätietoja:

http://santavuori.blogspot.fi/2017/02/osuu-ei-osu-osuu.html

https://www.youtube.com/watch?v=66xCSLCh64w

http://santavuori.blogspot.fi/2017/02/lahelta-piti.html

Tuulivoimaloiden turvallisuudessa pahoja puutteita

Tuulivoima-kansalaisyhdistys on lähettänyt viranomaisille kirjeen, jossa se vaatii toimenpiteitä tuulivoimaloiden lukuisia turvallisuuspuutteita koskien.

Kirjeen mukaan Suomeen ollaan rakentamassa Euroopan korkeimpia ja suuritehoisimpia tuulivoimaloita, joiden  

"turvallisuusvaatimukset on käytännössä sivuutettu ja uusien ohjeiden anto laiminlyöty. Turvallisuusohjeet ovat ajalta, jolloin voimalat olivat vielä 1 MW:n tehoisia. Nyt on rakennettu jo 5 MW:n voimaloita, ja 6-8 MW:n voimaloita on tulossa."

Yhdistys on ilmaissut huolensa lainsäädännön jälkeenjääneisyydestä kirjelmässä Eduskunnan oikeusasiamiehelle ja tuulivoimaloiden turvallisuudesta vastuussa oleville ministeriöille ja viranomaistahoille.

Seuraavassa pääkohtia kirjeestä, tekstin kevyt muokkaus ja kpl-jako blogistin.

"Nykyisessä lainsäädännössä tuulivoimaloilta ei lähtökohtaisesti vaadita ympäristölupaa. Kaikilta muilta ympäristö- ja terveyshaittaa mahdollisesti aiheuttavilta laitoksilta se edellytetään. Lainsäädäntöä tulee kiireesti muuttaa siten, että ympäristölupa on aina ehtona tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämiselle".

"Ympäristölupa tulee hakea myös kaikille jo rakennetuille tuulivoimaloille. Muussa tapauksessa voimalat on pysäytettävä, kunnes mahdolliset vaaratekijät on tutkittu ja poistettu."

Tuulivoimaloiden sijoittamis- ja rakentamisohjeissa ja luvissa ei ole myöskään huomioitu henkilöturvallisuutta:

"Voimaloilla tulee olla selkeät turvaetäisyydet niiden läheisyydessä liikkuvia henkilöitä varten. Viranomaisten tulee ohjeistaa, miten rajat merkitään tai miten luonnossa liikkuvia varoitetaan vaarasta tuulivoimaloiden ympäristössä. On myös selvitettävä, miten rajoitukset koskevat jokamiehenoikeuksia tai omistajien oikeutta tehdä talvella haluamanaan aikana metsätöitä omilla maillaan voimaloiden läheisyydessä."

Edelleen yhdistys vaatii, että "ministeriöiden ja viranomaisten tulee korjata ohjeensa siten, että niissä huomioidaan nykyisten suurten voimaloiden turvallisuuden vaatimat uudet vähimmäisetäisyydet liikenneväyliin, sähköverkkoihin sekä syttymisherkkien tai vaarallisten aineiden käsittelyalueisiin ja varastoihin."

Tuulivoimalaonnettomuuksia on tilastoitu maailmalla tuhansia, myös kuolemaan johtaneita. Myös Suomessa ja naapurimaissa on sattunut uhkaavia voimalapaloja sekä jääkappaleiden ja voimalanosien sinkoutumisia ympäristöön. Turbiinipalot voivat syttyä pienestäkin viasta, mutta ovat mahdottomia sammuttaa. Onnettomuustapauksissa vaaraa lisäävät jopa tuhansien litrojen öljypalot ja jäähdytysnestevuodot turbiineista. Rikkoutuneiden lapojen osia on sinkoutunut jopa 1000 metrin päähän.


Lisätietoja:

http://tvky.info/wp-content/uploads/2017/03/Tuulivoimaloiden-tulipalo-ja-onnettomuusriskit.pdf

http://tvky.info/2017/03/tiedote-tuulivoimaloiden-turvallisuudessa-pahoja-puutteita/

http://santavuori.blogspot.fi/search/label/onnettomuus

http://santavuori.blogspot.fi/search/label/Hamina

http://santavuori.blogspot.fi/2016/12/kaatuneiden-tuulivoimaloiden-muistopaiva.html

Turvallisuus vs. tuulivoimalat

Saksassa on sattunut vuoden vaihteen seudulla tammi-joulukuussa useita tuulivoimalaonnettomuuksia, jo 4 kertaa yhden kuukauden aikana. Saksassa on yli  26.000 tuulivoimalaa. Lobbareiden mukaan se tarkoittaa 6-7 onnettomuustapausta vuodessa.

Juuri ennen vuodenvaihdetta lähes 100 m korkea tuulivoimala katkesi Saksin osavaltiossa. Turbiini upposi syvälle maahan. Onnettomuudessa kukaan ei loukkaantunut ja tapausta kutsutaan "yksittäiseksi", mutta asukkaat ovat erittäin huolissaan tapahtuneesta.

Tammikuun alussa esitetty ARD:n Mittagsmagazin kysyy, kuinka turvallisia laitteet ovat.

Joulukuun puolivälissä kaatui 70-metrinen tuulivoimalan torni Mecklenburg-Etupommerin osavaltiossa. Koillis-Saksassa Uckermarkissa Brandenburgin osavaltiossa puolestaan katkesi tuulivoimalan lapa, josta aiheutuneeseen ääneen asukkaat heräsivät yöllä. Tammikuun alussa Hampurin seudulla katkesi tuulivoimala.

Epäonnisia sattumia vai turvallisuusriskejä?

Materiaaleja testaava teräsrakentamisen ammattilainen näkee ongelman olevan tuotannossa, ei valvonnassa. - Teknologia on suhteellisen uusi. Yksittäistapauksista pitää ottaa oppia. Materiaali väsyy, mikä vaikuttaa laitteiden elinkaareen ja vaurioihin.

Tämä tarkoittaa tutkijoiden mukaan, että onnettomuuspaikoilla pitäisi kiireesti tutkia vastaavantyyppiset voimalat.

Myös tuulivoiman vastustaja toivoo, että onnettomuuksista vedetään tietyt johtopäätökset. - Etäisyyksiä teille pitäisi kasvattaa tuntuvasti. Myös asukkaat pitää ottaa huomioon. He joutuvat kestämään voimaloita. Niistä aiheutuu meluhaittaa, jäävaaraa, varjostusongelmia.

Saksissa kaatunut tuulivoimala korvataan uudella vastaavalla - uudemman tyyppiseen tarvittaisiin uudet luvat.


Lisätietoja:

Video:
Wie sicher sind Windräder - Mittagsmagazin ARD vom 09.01.2017

Julkaistu 17.1.2017 
Kurz vor Jahresende knickt ein fast 100 Meter hohes Windrad im sächsischen Sitten um. Zerborstene Einzelteile liegen auf dem Acker. Ein sächsischer Windkraft-Gegner fordert nun, alle Windräder neu zu prüfen. 

https://www.youtube.com/watch?v=2e1lGnm2zYc

http://pipa01.blogspot.fi/2017/01/viranomaiset-haluavat-sulkea.html

Lisätty viimeinen linkki 09.03.2017.

Reposaaren voimaloiden lyhyt historia

Porissa on meneillään kohtalon hetket. Helmikuun lopussa Porin kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi tulee Ahlaisten Lammin tuulivoimakaava. Päättäjillä on varmasti jonkinlaista tietoa ja jo kokemustakin tuulivoimaloista - mutta minkälaista?

Mihin mielikuvia voimaloista verrataan? Reposaareenko?

Kuva Reposaaresta: Pixabay.com.

Vuonna 1999 Reposaaren maantien varrelle rakennettiin pieniä 1 MW:n voimaloita 4 kpl, Reposaaren kärkeen yksi kpl, Tahkoluodon kärkeen 3 kpl sekä vuonna 2002 yksi 2 MW:n voimalaa.

Pääsiäisenä 2014 yksi pienistä 1 MW:n voimalaloista villiintyi ja hajosi. Se purettiin saman vuoden elokuussa. Kesäkuussa 2015 toinen voimala vuoti öljyä. Mitä mahtaa kuulua muille - niiden käyttöikä alkaa varmastikin olla täynnä?

Näihin voimaloihin Porin päättäjien on siis turha mielikuvissaan verrata Lammin tuulivoimakaavan luomaa tilannetta. Löytyisikö muita vertailukohteita?

Tahkoluodon edustalle tehtiin vuonna 2010 yksi 2,3 MW:n offshore-voimala ja Kirrisantaan pari vuotta sitten 2 kpl 3,3 MW:n voimaloita. Ne ovat tehonsa puolesta samaa luokkaa kuin Ilmajoen Santavuoren voimalat, mutta teknisissä ominaisuuksissa on todennäköisesti eroa.

Ahlaisten Lammiin on suunniteltu 18 kpl noin 3–3,5 MW:n tuulivoimaloita, joiden napakorkeus on noin 125 m ja enimmäiskorkeus 190 m maanpinnasta. Määrä ja kokoluokka on siis suunnilleen sama kuin Santavuorella, megawatteja tulisi kuitenkin todennäköisesti olemaan enemmän. - Ahneus kasvaa syödessä, sanotaan.

Santavuoren voimaloista "saatujen" kokemusten valossa Porin tai Ahlaisten tilanne ei siis näytä hyvältä, mikäli kaava päätetään hyväksyä. Eikä kannata käydä tutustumassa Santavuoren tuuliteollisuusalueeseen - voimaloiden vaihtaminen meluttomaan pyörintään on nähty ja kuultu jo niin monta kertaa, että ei maksa vaivaa. Muuten, jäänheitolle ei ole keksitty Santavuorellakaan vielä muuta ratkaisua kuin pysäyttää voimalat.

Porin seudun asukkaan sanoin:

"Mielenkiintoista nähdä, että millaista Poria päättäjät ovat rakentamassa: sellaista, jossa halutaan säilyttää elinympäristö asuttuna ja asumiskelpoisena, vai Poria, joka profiloituu voimakkaasti teollisuuteen" - ja karkottaa asukkaat.


Lisätietoja:

http://www.satakunnankansa.fi/paakirjoitukset/jokerikortti-muutti-pelin-harskia-pelia-vai-fiksua-strategiaa-tuulivoimakaavassa-14073722/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Hy%C3%B6tytuuli

http://yle.fi/uutiset/villiintynyt_tuulivoimala_puretaan__turvatoimia_tiukennettu/7422543

https://fi.wikipedia.org/wiki/Reposaaren_tuulipuisto

http://santavuori.blogspot.fi/2016/04/pasta-tuulivoimaa.html

https://www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu/yleiskaavat/ahlaistenlammintuulivoimapuistonosayleiskaava.html

http://www.satakunnankansa.fi/satakunta/mielipide-miksi-ihmisella-ei-ole-merkitysta-tuulivoima-asiassa-14078624

20.02.2017.

Pienkone törmäsi tuulivoimalaan Saksassa

Pienkone törmäsi tuulivoimalaan Luoteis-Saksassa Niedersachsenin eli Ala-Saksin osavaltiossa. Onnettomuus sattui helmikuun alussa Mellessä lähellä Osnabrückiä. Pienkoneen kuljettaja menehtyi turmassa.

Kone törmäsi pellolla sijaitsevaan tuulivoimalaan noin 20 metrin korkeudessa. Törmäyksessä kone syttyi tuleen ja sen osia levisi laajalle alueelle.

Törmäyksen syytä tutkii BFU (Bundesstelle für Flugunfalluntersuchung). Poliisin mukaan tekninen vika tai inhimillinen virhe eivät ole poissuljettuja, vaikka pilotti oli kokenut lentäjä. Kone oli noussut ilmaan läheiseltä pienkonekentältä ja lento-olosuhteet olivat hyvät.

BFU:n mukaan turma oli ensimmäinen laatuaan Saksassa. Kone oli tyypiltään yksimoottorinen kaksipaikkainen VLA-luokan kone, Diamond DA 20 A1. Malli on suosittu myös koulutuslentokäytössä.

Kuvituskuva: Pixabay.com.

Kyseisellä onnettomuuspaikalla sijaitsee kaksi vuonna 2003 rakennettua 1,5 MW:n tuulivoimalaa. Ne ovat tyypiltään Südwind S77/1500, napakorkeus 112 m ja kokonaiskorkeus noin 150 m. Voimalat sijaitsevat avoimella paikalla pellolla.

Ilmajoen Santavuoren ympäristössä on 17 kappaletta Vestas V126 -tuulivoimaloita, joiden napakorkeus on 137 m ja kokonaiskorkeus 200 m. Voimalat sijaitsevat noin 100-120 metriä merenpinnan yläpuolella eli pahimmillaan ne pyyhkivät yli 300 metrin korkeudessa.

Lentopaikkojen ja kevytlentopaikkojen lisäksi Suomessa on runsaasti myös yksityisiä lentopaikkoja sekä muita ultratoimintaan tarkoitettuja yksityisiä lentopaikkoja. Tuulivoimalat aiheuttavat vaaraa kaikelle lentoliikenteelle. Kuka vastaa harrastelentäjien turvallisuudesta, kun onnettomuus voi sattua tasaisella avoimellakin paikalla?


Lisätietoja:

http://www.ndr.de/nachrichten/niedersachsen/osnabrueck_emsland/Flugzeug-kollidiert-mit-Windkraftanlage,melle318.html

http://www.ndr.de/nachrichten/niedersachsen/osnabrueck_emsland/Toedlicher-Unfall-BFU-untersucht-Leichtflugzeug,melle306.html

http://www.thewindpower.net/windfarm_en_11271_bennien-melle-part-ii.php

http://www.tagesspiegel.de/weltspiegel/melle-bei-osnabrueck-erstmals-kollidiert-flugzeug-mit-windkraftanlage/19341604.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Diamond_DA20_Katana

http://www.epvtuulivoima.fi/hankkeet/ilmajoki/

http://lentopaikat.fi/

https://www.youtube.com/watch?v=JGQomTj_MCw

Video: NWZplay

Julkaistu 2.2.2017

Melle, 02. Februar 2017: In Melle bei Osnabrück ist es zu einem tragischen Unfall gekommen. Ein Sportflugzeug flog aus bisher unbekannter Ursache in eine Windkraftanlage. Eine Person wurde tot geborgen.

Lisätty video 22.02.2017.

Tuulivoimattomuutta Australiassa

Ylen perjantaisen uutisen mukaan ennätyskuumuus on aiheuttanut sähköpulan Australian Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa. Osavaltion ihmisiä on kehoitettu säästämään sähköä ja myös teollisuuslaitokset ovat joutuneet supistamaan tuotantoaan.

Edelleen uutisen mukaan "Etelä-Australiassa sähköpulaa pahentaa poikkeuksellisen heikkotuulinen sää. Osavaltion sähköntuotannosta kolmannes on peräisin tuulivoimasta, joka tuottaa näissä oloissa heikosti."

Eikö ole vinhaa - tuulivoimanhan piti ratkaista kaikki ongelmat ja tuoda pelkkää mannaa ihmisille! Nyt tuulivoimaan turvaaminen aiheuttaa ongelmia ja jopa teollisuus joutuu supistamaan toimintaansa.

Aivan tulee lapsuusaika "säästä sähköä" -tarroineen mieleen. Onkohan niitä piankin luvassa myös Suomeen? Minneköhän silloin joutuvat Kurikka ja Kauhajokikin sähkökaupunkihaaveineen...

Tiedättekö, mitä Etelä-Australiassa käytettiin ennen kynttilöitä?

- Oikea vastaus on takaperin kirjoitettuna äökhäs.

Kuva: Pixabay.com.

Takaisin kengurumaahan. Etelä-Australian tilanne ei nimittäin jäänyt taaskaan pelkkien varoitusten asteelle.

Tuulivoiman "tuotanto" on saanut siellä aikaan suuren sähkökatkon ja jättänyt pimeään 90.000 kotitaloutta. YahooNewsin mukaan sähkökatkoista ovat kärsineet myös ainakin kaupat ja julkinen liikenne.

Australiassa käydään parhaillaan keskustelua Etelä-Australian sähkökatkoista - niiden pelätään leviävän myös muualle maahan. Summa summarum: liikkeellä on tuulivoimattomuutta.


Lisätietoja:

http://yle.fi/uutiset/3-9453616

https://stopthesethings.com/2017/02/11/south-australia-powerless-again-sudden-1000mw-wind-power-output-collapse-leaves-90000-families-boiling-in-the-dark/

http://www.news.com.au/technology/environment/why-south-australias-blackouts-are-a-problem-for-us-all/news-story/bc3bbc8be17d80844bc05ab7f5760d56

https://au.news.yahoo.com/video/watch/34392123/shops-trade-in-the-dark-during-sa-blackout/#page1

10.02.2017.

Läheltä piti

Ilmajoki-lehdessä 07.02.2017 olleen mielipidekirjoituksen mukaan Santavuorella oli lähellä sattua onnettomuus viikko sitten torstaina:

"Santavuorella oli sattua aikamoinen vahinko 2.2. aamulla kun puita siirtämässä olleen metsäkoneen viereen iskeytyi tuulivoimalasta irronnut noin kahden nyrkin kokoinen jäänpala. Se hajosi tuhansiksi sirpaleiksi." 

Kuvituskuva: Pixabay.com.

Kirjoitus jatkuu:

"Voimalayhtiö suostui sammuttamaan ko. voimalan kun heille informoitiin asiasta, vaarasta ilmoitettiin myös Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle. Vaara uhkaa niin metsureita, metsästäjiä kuin hiihtäjiä ja muita tuulivoimaloiden lähistöllä liikkuvia, joten kannattaa harkita meneekö alueelle näillä keleillä ellei ole aivan pakko."

Kiitos kirjoittajalle asian tuomisesta julkisuuteen. Kunta on terveydensuojelulain mukaan vastuussa kuntalaisten turvallisesta elinympäristöstä, joten kunnan terveydensuojelusta vastaavan viranomaisen tulisi tarttua asiaan, ennen kuin tulee tilanne, joka ei jää läheltä piti -tilanteeksi.

Tietääkö Ilmajoen ja Kurikan asukkaiden terveydensuojelusta vastaava viranomainen tehtävänsä ja vastuunsa? Vai odottaako se, kunnes tapahtuu?

08.02.2017.

Tuulivoimala hajosi Etelä-Italiassa

Etelä-Italiassa tuulivoimala villiintyi ja hajosi viime sunnuntaina. Ympäriinsä sinkoilevat osat aiheuttivat vaaraa läheiselle tieliikenteelle. Kyse on pienistä voimaloista Suomeen rakennettuihin voimaloihin verrattuna. Periaate on kuitenkin sama.

Tuulivoimalat aiheuttavat vaaraa ympäristölleen onnettomuuksien sattuessa. Varoetäisyydet ovat aivan liian pienet, mihin Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) heräsi Haminan tuulivoimalapalon myötä.

Mutta kuten uutisista on saatu lukea, tuulivoimayhdistyksen mielestä tuulivoimaloille on jo määritelty varoetäisyydet... Yhdistys kiirehti kiistämään myös lapojen lentämisen satojen metrien päähän. Kai se tarkoitti lavan palojen lentämisen satojen metrien päähän - ei kai se nyt kuvitellut kenenkään luulevan, että lavat lentävät kokonaisina? Mutta ehkä niinkin voi käydä?

Tanskassa voimalan lavan palasia lenteli joka tapauksessa yli 800 metrin päähän. Alla oleva tuore video siis Italiasta:

Lisätietoja: 

Video: Friends against wind

Julkaistu 7.2.2017

On February 5, 2017 in Aquilonia, town in the province of Avellino in the Campania region of Southern Italy, a wind turbine near the road began to turn very fast, then disintegrated, throwing pieces around and forcing the car drivers to make a U-turn. The scene was filmed by some citizens by chance and then spread through the social networks.

https://www.youtube.com/watch?v=af9Mm5nkNAQ

http://en.friends-against-wind.org/accidents/wind-turbine-disintegrates-near-a-road

http://yle.fi/uutiset/3-9444204

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/onnettomuustutkintakeskus-huolissaan-tuulivoimaloiden-turvallisuudesta-lavat-voivat-irrota-ja-lentaa-satojen-metrien-paahan/6299630

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/tuulivoimaloiden-tulipaloissa-piilee-vakava-vaara-suuria-lapoja-lentanyt-satojen-metrien-paahan-24257402/

http://santavuori.blogspot.fi/2017/01/palaneiden-tuulivoimaloiden-muistopaiva.html

http://www.kymensanomat.fi/Online/2017/02/07/Tuulivoimayhdistys%3A%20Onnettomuustutkintakeskuksen%20vaatimat%20varoet%C3%A4isyydet%20ovat%20jo%20voimassa/2017300/4

http://santavuori.blogspot.fi/2016/12/kaatuneiden-tuulivoimaloiden-muistopaiva.html

07.02.2017.

Osuu, ei osu, osuu...

Viime viikonlopun jäätävä keli ei jäänyt huomaamatta Santavuorenkaan tuulivoimaloiden läheisyydessä. Voimaloiden siipiin muodostui jäätä, jota lensi pitkälle ympäristöön, yksittäisten voimaloiden pysäyttämisestä huolimatta.

Oheiset kuvat on otettu perjantaina 03.02. ja alin kuva sunnuntaina 05.02.2017.

Kuvien copyright kuvaajilla.

Irtoava jää voi näyttää kuvassa pieneltä, mutta kun ottaa huomioon, että voimalan lavan pituus on 63 metriä, suuruusluokalle saa hiukan mittakaavaa. Kuvat aukeavat isommiksi klikkaamalla.

Miltä tuntuisi saada päähänsä tai auton tuulilasiin 77-203 metrin korkeudesta jäsähtävä jääpala...? Se ei ainoastaan putoa alas, vaan lähtee jopa parinsadan kilometrin tuntivauhdilla.

Vieressä kuvaa Meskaasentieltä (Ilmajoen puolelta), jonne asti jääpaloja lentää.

Meskaasentie on julkinen tie - Ilmajoen puolella voimaloiden lähellä kulkeva metsäautotie ja toisessa päässä Kurikan puolella tie, jota pitkin ihmiset kulkevat koteihinsa, joissa he asuvat - vaikka sen enempää Santavuoren voimalat rakentanut tuulivoimayhtiö kuin teollisuusalueen kaavoittaneet päättäjätkään eivät ole tätä tajunneet.

Sisäministeriön mukaan "tuulivoimaloiden aiheuttamat onnettomuusvaarat tulisi ottaa paremmin huomioon, koska esim. talvella tuulivoimalan lavoista saattaa irrota jäätä, joka voi aiheuttaa ihmisille vahinkoja." "Sisäministeriön näkemyksen mukaan ihmiset eivät tiedosta riittävästi näitä tuulivoimaan liittyviä riskejä."

Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan lausunnoissa sisäministeriö toteaa edelleen, "että ihmisten tulisi tietää todelliset vaarat tuulivoima-alueilla ja siten välttää niiden lähellä liikkumista esim. talviaikana, koska tällöin on suuri mahdollisuus siihen, että jää saattaa aiheuttaa ihmisille vahinkoja."

Ihanko totta - ihmisten tulisi välttää voimala-alueiden lähellä liikkumista, siis menemistä koteihinsa, kouluihin, töihin tai vaikkapa metsätöihin??

Todella monet ihmiset tiedostavat vaarat, ovat tiedostaneet jo monta vuotta sitten. Ongelma on siinä, että päättäjät, virkamiehet ja tuulivoimayhtiöt eivät ole välittäneet varoituksista.

Kuka vastaa ihmisten turvallisuudesta alueen teillä, kotien pihoissa ja metsissä?


Lisätietoja:

http://www.ym.fi//download/noname/%7BCAE4067D-5C03-4823-AF5B-B77812425387%7D/122255

https://www.youtube.com/watch?v=l5SVlb3uOgQ

05.02.2017, päivitetty 08.02.2017 tietoja Meskaasentiestä ja poistettu aiempi kpl kuvanottopaikan pohdinnasta.