Tuulivoimaloiden siipiralli

Alla oleva video on kiertänyt somessa jo aiemmin kesäkuulla, mutta aihe on edelleen erittäin ajankohtainen.

Tuulivoimalan lapojen käyttöikä näyttää olevan Teuvan Pettumäen voimalan perusteella 3,5 vuotta, vaikka lapojen väitetään yleisesti kestävän parikymmentä vuotta. Kyseessä on Lagerweyn voimala Teuvan Perälässä. Kuten videolta näkyy, sen lavat menivät vaihtoon useiden vikojen vuoksi kesän alussa.

Yksi lapa painaa minimissään noin 15 tonnia, joidenkin lähteiden mukaan paljon enemmänkin. Ongelmajätteenä ne tulee toimittaa Ekokemille käsiteltäviksi kokonaisina - maastossa niitä ei saa palastella edes osiin, koska ei voida taata, etteikö ongelmajätettä joutuisi luontoon.

Maakunnissa onkin odotettavissa melkoinen siipiralli, kun voimaloiden lapoja aletaan yksi kerrallaan vaihtaa ja kuljettaa erikoiskuljetuksina ensin paikalle ja sitten vanhat lavat Ekokemille.

Kriittinen ajattelija miettii, säästyykö näin luontoa ja ilmastoa, mutta viheruskovainen jatkaa tuulivoiman ylistämistä.


Lisätietoja:

Video: Kai Ylikoski

Julkaistu 10.6.2017

Tuulivoimalan lapojen käyttöikä 3,5 vuotta. Lagerweyn voimala Teuvan Perälässä, "Simo Rallin" voimala. Lavat vaihtoon vähän yli kolmen vuoden käytön jälkeen. / Blades of windturbines to be replaced after around 3,5 years.

https://www.youtube.com/watch?v=i6RkIhP1wv8

http://notrickszone.com/2017/06/22/2-new-papers-expose-the-environmental-nightmare-of-wind-turbine-blade-disposal/#sthash.xINPb7wW.dpbs

http://santavuori.blogspot.fi/2016/04/tuulivoimalan-purkaminen.html

http://santavuori.blogspot.fi/2016/04/tuulivoimalan-purkukustannukset.html

Tuhkaksi tuhkakeskiviikkona

Täytyy korjata aiempi virheellinen tieto:

"Eikä voimaloita voi Suomessa räjäyttämälläkään purkaa, siitä huolimatta että Ranskassa on tehty niin."

Näkyy näköjään voivan - Kymen Sanomien mukaan 100 metriä korkean voimalan räjäyttämisen kustannukset 100.000 e:

Vihreää, ympäristöystävällistä, uusiutuvaa energiaa?


Lisätietoja:

http://santavuori.blogspot.fi/2016/04/tuulivoimalan-purkukustannukset.html

http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/lankalauantain-paasiaissiivoja.html

http://www.kymensanomat.fi/Online/2017/04/12/N%C3%A4in%20kaatuu%20100-metrinen%20torni%20-%20katso%20video%20tuulivoimalan%20r%C3%A4j%C3%A4ytt%C3%A4misest%C3%A4/2017828/4

https://www.youtube.com/watch?v=pLOtQOYnlFU

http://www.kymensanomat.fi/Online/2017/04/12/Paksuniemen%20tuulivoimala%20r%C3%A4j%C3%A4ytettiin%20Haminassa/2017322129539/4

http://yle.fi/uutiset/3-9561956

Siipi maassa

Viime vuorokauden kova tuuli on tehnyt tehtävänsä. Haminan palanut tuulivoimala on siipi maassa. Sata metriä korkean voimalan olotila on sikäli lopullinen, että sitä ei korjata, vaan se puretaan.

Aamupäivällä yhtiö varoitti, että voimalasta voi pudota osia. Alue on aidattu ja vartioitu 200 metrin säteellä. Varoitus oli varmasti tarpeen. Pudotus ei ole ollut mikään ihan pieni mätkähdys, sillä voimalan yksi lapa painaa 15 tonnia.

Lavat puolestaan ovat ongelmajätettä, joten maahan on pudonnut ja ympäristöön on levinnyt 15 tonnia ongelmajätettä. Se siitä tuulivoiman "puhtaudesta".

Kuva: Pixabay.com.

Energiayhtiö korostaa, että "alueella liikkuminen on turvallisuussyistä ehdottomasti kielletty". "Puisto" on siis aidattu ja vartioitu, eikä siellä saa kulkea. Varotoimena yhtiö on myös pysäyttänyt alueen muut kolme, saman valmistajan voimalaa.

Haminan "puisto" on vetänyt puoleensa päivittäin toistasataa ihmistä. Palon jälkeen kävijöitä on ollut tähän mennessä yhteensä noin tuhat. Sanotaanhan, että tuulivoima tuo turisteja.



Lue lisää:

http://santavuori.blogspot.fi/2017/01/myrskytuulta.html

http://santavuori.blogspot.fi/2017/01/palaneiden-tuulivoimaloiden-muistopaiva.html

http://yle.fi/uutiset/3-9399827

http://www.kymensanomat.fi/Online/2017/01/12/Haminan%20Energia%20pys%C3%A4ytti%20varotoimena%20kolme%20tuulivoimalaa%20Summassa/2017321769499/4

http://santavuori.blogspot.fi/2016/04/tuulivoimalan-purkukustannukset.html

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/kovan-onnen-tuulivoimala-ensin-se-paloi-kayttokelvottomaksi-sitten-iski-myrskytuuli-24200740/

Yllätys - sika säkissä

Perjantain 9.12. päivitys Kaatuneiden tuulivoimaloiden muistopäivästä nousi jo nyt kuukauden toiseksi luetuimmaksi - kiitokset siitä!

Tuulivoimabisnes on yllättänyt monella tavalla. Suomalaisten raivoisa tuulivoimaloiden vastustaminen kuuluu yllättäneen tuulivoimayhtiöt. Ensin siitä puhuttiin "pienen, mutta äänekkään joukon vastustuksena" tai "nimby-ilmiönä" - enää kukaan ei pidä tätä minään ilmiönä, vaan nyt on sentään jo ymmärretty, että kyse on todellakin paljon isommasta asiasta kuin nippa nappa oman takapihan puolustamisesta.

Ja vastustus leviää - kuulemma maaseudulla! Mutta onko se mikään yllätys, kun yhteenkään varsinaiseen kaupunkiin ei ole suunniteltu saati rakennettu tuulivoimaloita?!

Tuulitukien määrä ja rahojen hupeneminen tuntuu yllättäneen poliitikot. Kansalaiset ja sähkönkuluttajat ovat kyllä tunteneet syöttötariffin katkerasti sähköverona sähkölaskuissaan. Tai pienituloisilta tehtävinä jatkuvina leikkauksina.

Yllätettyjä joukkoja löytyy koko ajan lisää. Esimerkiksi ympäristöministeriö yllätettiin kysymällä tuulivoimaloiden purkukustannuksista - mitä maksaa, kuka maksaa... Purkamista kun ei kukaan ollut tullut siihen mennessä ajatelleeksi!

Purkukustannusten suhteen voi tulla muutenkin vielä yllätyksiä. Kuka ne oikein maksaakaan!

Nyt yllätettyihin on joutunut liittymään betoniteollisuus. Ehkä suunnittelijoiden olisi pitänyt tehdä tarkemmin lujuuslaskelmansa, ehkä tuulivoimaloiden kakut eivät olleetkaan tarpeeksi kova pala purtavaksi...

Myös luontojärjestöt tulevat yllättymään - varsin ikävällä tavalla. On vain ajan kysymys, koska ne joutuvat tämän myöntämään. Mitä enemmän ne ovat hokeneet ilmastonlämpenemismantraa, sitä kipeämpää tekee myöntää tuulivoiman tuhoisuus luonnolle. Lintutieteilijöiden keskuudessa on kuitenkin tunnettu tosiasia, että samassa tahdissa Euroopan tuulivoimarakentamisen kanssa ovat romahtaneet kosteikkojen ja peltojen lintukannat.

Kuntalaiset ja naapurikuntien asukkaat on yllätetty tuulivoimakaavoituksella pahanpäiväisesti. Kukaan ei olisi voinut kuvitellakaan, että oma kunta tai naapurikunta käy kaivamaan maata kotien ja toisten toimeentulon alta. Miten järjetön tilanne! Mitä kunnalla tekee ilman asukkaita?

Tuulivoimaloiden melu- ja infraääniongelma on yllättänyt kaikki, täysin. Tietyt, suomalaisten terveydestä muka huolehtivat tahot pyrkivät tämän yhä kieltämään. Kukaan ei osannut kuvitella, millaista tuhoa esimerkiksi Santavuoren voimalat saisivat aikaan. Oireita saavia on todella paljon ja todella paljon on niitä, jotka eivät vielä ymmärrä, mistä jatkuva epämääräinen, kevään jälkeen alkanut sairastelu johtuu.

Yllättämään on päässyt myös tuuliteollisuusalueiden yhteisvaikutus. Esimerkiksi maakunnan pääkaupunki, Seinäjoki, pääsee kokemaan siitä nyt käytännössä Santavuoren ja Lapuan voimaloiden välissä.

Myös suurin osa lehdistä on yhä täysin yllättynyt siitä, miten tilanteesta nyt oikein pitäisikään uutisoida. Kun koko ajan paljastuu uutta, ne yrittävät pitää kynsin hampain kiinni aiemmista "totuuksista".

Kuva: Pixabay.com.

Kun tämä soppa alkaa selvitä, yllätetyiksi tulevat asioista vastuuseen joutuvat. Kunnat tulevat yllättymään, kuinka sika säkissäkin olisi ollut parempi yllätys kuin tuulivoimalat. Siihenkään ei ole enää pitkä matka.

Olisiko yllätyksiin auttanut kunnollinen asioiden selvittely, etukäteen?

Taisi ahneus yllättää ja tuulivoimaloiden koko koko ajan kasvaa, mutta ahneellahan on tunnetusti ihan omanlaisensa loppu.

Sitä ennen tulossa on vielä lisää yllätyksiä, se on varma.


Lue lisää:

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/rakennus/betonin-lujuusongelman-syy-varmistui-tuli-alalle-yllatyksena-6606326

http://www.hs.fi/talous/art-2000005002042.html

10.12.2016, päivitetty lisälähteitä 11.12.2016

Tuulivoimalan purkukustannukset

Keskustelua herättää monen asian ohella aina vaan muun muassa tuulivoimalan purkutapa ja -kustannukset. Purkamiseen ei ihan pyöräkuormaaja riitä, vaikka sellainenkin epäily on esitetty. Eikä voimaloita voi Suomessa räjäyttämälläkään purkaa, siitä huolimatta että Ranskassa on tehty niin.

Syynä on yksinomaan jo se, että tuulivoimalan lavat ovat ongelmajätettä, joka vaatii asianmukaisen purkamisen erikoisnosturilla ja henkilötyövoimaa sekä erikoiskuljetuksen ja käsittelyn ongelmajätelaitoksella. Erikoisnostureitahan maakunnan entisissä luontokohteissa nyt näkee, niin Santavuorella kuin Kauhajoen Mustaisnevallakin.

Ilmajokea kantatie 67:lta Seinäjoen suunnasta Kurikkaa kohti ajaessa. Kuvattu digijärjestelmällä, 55 mm:n polttovälillä.

Voimalan yksi lapa painaa noin 10 tonnia, joidenkin tietojen mukaan jopa 15 tonnia, joten esimerkiksi Santavuoren hankealueelta ongelmajätettä pelkistä lavoista syntyy 510 tonnia. Purkamisen, kuljetuksen ja käsittelyn lisäksi kustannuksia syntyy lapojen paloittelusta murskaan sopivaan kokoon. - Eikö kuulostakin erittäin vihreältä energialta??

Pari vuotta sitten on laskettu, että "pienen", napakorkeudeltaan noin 100-metrisen voimalan purkaminen maksaa noin 210.000 euroa nykyisellä alv-kannalla. Isomman, napakorkeudeltaan noin 160-metrisen voimalan purkaminen onkin sitten jo "vähän" kalliimpaa ja maksaa lähes 605.000 euroa. Ilmajoen puolen maanomistajien vuokratulot eivät ehkä ihan riitä kattamaan purkukustannuksia...

 Kurikka-lehti 23.04.2014. Klikkaa isommaksi.

Ja toisin kuin eräät tahot väittävät, metalliromun arvo kierrätyksessä ei päätä huimaa: jos torni ja koneisto painavat yhteensä noin 500 tonnia, niiden romuarvo on noin 30.000 euroa. Yhteispaino saattaa kyllä olla vähemmänkin.

Betonijalustan purkamisesta ja maisemoinnista ei ole vielä puhuttu mitään, eikä voimaloiden sisältämästä öljystä ja muista ongelmajätteistä taikka 110 kV:n sähkösiirtolinjojen purkamisesta... Kustannuksilla ja hinnoilla ei muutenkaan ole tapana laskea, paitsi tuulivoiman sekoittamalla sähkön markkinahinnalla.

Ennen viikonloppua Santavuorelle oli noussut kahdeksas risti - mikä risti maanvuokraajille ja veronmaksajille.


Lue lisää:

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/tuuliwatti%20korhola-48884

http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/lankalauantain-paasiaissiivoja.html

http://santavuori.blogspot.fi/2017/01/siipi-maassa.html

http://santavuori.blogspot.fi/2016/04/tuulivoimalan-purkaminen.html

Päivitetty 24.06.2017 lehtijuttu.

Isot Niilot ja pikku Niilot

Tuulivoima-alaa seuratessa on tullut mieleen monet tarinat, joita koulussa aikoinaan luettiin. Yksi niistä oli Hans Christian Andersenin satu isosta Niilosta ja pikku Niilosta. Sehän menee kuta kuinkin seuraavasti:

Isolla Niilolla on neljä hevosta, pikku Niilolla yksi ainoa. Pikku Niilo saa kuitenkin kyntää pellolla kaikilla viidellä hevosella ja hän leuhkii ohikulkijoille olevansa hevosten omistaja. Tästä iso Niilo suuttuu, tulee talosta kirves kourassaan ja lyö pikku Niilon hevosen kerralla kuoliaaksi.

Pikku Niilon ei auta kuin lähteä myymään hevosensa nahkaa. Hän näkee talonpojan vaimon syömässä paistia vieraan herran kanssa. Talon isäntä saapuu kotiinsa odotettua aiemmin, joten emäntä piilottaa paistin uuniin ja vieraan miehen kirstuun, ja tarjoaa miehelleen puuroa. Mutta pikku Niilo tietää emännän salaisuuden ja väittää hevosennahkan säkissään olevan taikuri, joka on taikonut uuniin paistin. Sitten hän väittää taikurinsa kertoneen, että kirstussa on piru. Isäntä katsoo kirstuun ja näkee siellä vaimonsa rakastajan, jota luulee piruksi. Isäntä ostaa hevosennahan säkillisellä kultaa ja käskee pikku Niilon heittää piru kirstuineen jokeen. Kirstussa oleva herra lupaa pikku Niilolle säkillisen kultaa, jos tämä päästää hänet ulos.

Pikku Niilo menee kotiin ja kertoo isolle Niilolle saaneensa hevosennahasta kaksi säkillistä kultaa, jolloin iso Niilo menee ja hakkaa kirveellä kaikki omat hevosensa kuoliaiksi ja lähtee myymään niiden nahkoja. Kun iso Niilo ei saa hevostensa nahkoja myytyä, hän suuttuu pikku Niilolle, survoo tämän säkkiin ja uhkaa hukuttaa. Matkalla joelle iso Niilo poikkeaa oluelle, jolloin paikalle sattunut lammaspaimen päästää pikku Niilon säkistä pois. Pikku Niilo laittaa säkkiin tilalleen kiven ja lupaa paimentaa lampaita sillä aikaa, kun paimen käy oluella.

Iso Niilo heittää kivisäkin jokeen. Myöhemmin pikku Niilo tulee häntä vastaan lammaslauman kanssa ja kertoo saaneensa lampaat joen haltiattarelta. Iso Niilo juoksee joelle, sitoo vyötäisilleen köyden painoineen ja loikkaa veteen tavoittaakseen joen haltiattaren, jotta voisi pyytää tältä muutaman lampaan. Mutta iso Niilo vajoaa joen pohjalle, eikä kukaan näe häntä sen koommin.

Kuvituskuva, jonka hevoset ja maisema eivät liity juttuun.

Sadussa paha sai tavallaan palkkansa, mutta kumpi siinä oikeastaan olikaan paha? Ja mitä muuta tapahtui?

Mitä jos sijoitetaan hevosten tilalle metsä? Toisilla sitä on enemmän, toisilla vähemmän. Tai hevosennahan tilalle vuokrasopimus?

Hevosten tappaminen ei tuonut onnea - no pikku Niilo sai kyllä rahaa, mutta myös ison Niilon vihat ja hevonen pysyi ihan yhtä kuolleena kuin aiemminkin. Raha ei tuonut onnea, mutta sen sijaan pikku Niilo oppi vetämään isoa Niiloa nenästä. Tämä oli hyväuskoinen hölmö, joka uskoi kaiken kyseenalaistamatta ja teki sokeasti sen, mitä pikku Niilo keksi hänelle syöttää.

Loppu onkin hetken kuluttua historiaa. Ja ei - en ole vahingoniloinen, olen vain pahoillani nykyelämän isojen Niilojen ja kaikkien sivullisten, oikeuslaitoksen mielestä ei-asianosaisten, puolesta.

Tuulivoima sotkee - kaiken

Maanantain Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoitus kritisoi voimakkaasti tuulivoiman tukea ja täydellä syyllä. Tuulivoiman järjetön tuki sotkee markkinat, se sotkee sähkötehon ja säätövoiman.

Tuulivoimalle vuodessa syydetyt 300 miljoonaa euroa sotkevat suomalaisten elämän, kun samaan aikaan leikataan lapsilta, nuorilta, työttömiltä, työllisiltä ja eläkeläisiltä, kiristetään veroja, rangaistaan autoilijaa ja kiinteistön omistajia niin edelleen. Tuulivoiman tuki porskuttaa ja paisuu - ja veronmaksajien rahat valuvat ulkomaille sitä nopeammin, mitä enemmän tuulee.

Mutta Eija-Riitta Korholan sanoin on yhä ilmeisesti varaa tuhlata.

Tuulivoima sotkee ympäristön öljy- ja glykolivahingoilla, jättiläismäisellä hiilijalanjäljellään ja ongelmajätteenä käsiteltävillä lavoillaan. Tuulivoima sotkee lintujen muuttoreitit, eläinten elinympäristöt ja luonnon monimuotoisuuden.

Tuulivoima sotkee työmarkkinat, se työllistää lähinnä ulkomaisia firmoja - kotimaassa tuulivoiman "työllistämille" ei makseta palkkaa, mutta aika on pois jostain muusta työstä. Kansalaisten kökkätyönä tähän mennessä säästämä miljardi on huikean paljon! Tuulivoima sotkee myös ihmisten elämän: se vie yöunet herättelemällä ja terveyden stressillä, melulla ja infraäänellä.

Listaa voisi jatkaa ja jatkaa.

Mutta lopulta tuulivoima sotkee myös oman pesänsä ja kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Kupla odottaa vain puhkeamistaan.

Päivitetty 7.4.2016 toinen leikkauslinkki sekä euromäärää.

Tuulivoimalan purkaminen

Santavuoren maa-alueet on kuulemma vuokrattu 50 vuodeksi. Viimeistään sen jälkeen, tosin todennäköisesti jo paljon aiemmin, tulee eteen kysymys voimaloiden purkamisesta. Tämä on viime kädessä maanomistajan vastuulla. On se, MRL:n mukaan:

Jos rakennus on poissa käytöstä, vaarallinen, rumentaa maisemaa ja niin edelleen, se voidaan määrätä purettavaksi. Ellei näin tapahdu vapaaehtoisesti, purkaminen voidaan tehdä viranomaisen toimesta, mikä on lakiehdotuksen mukaan suoraan ulosottokelpoinen, viime kädessä siis maanomistajalta.

Ympäristöministeriön tuulivoimaneuvontapalvelu sanoo:

"Jos kyseessä on vuokramaa-alue niin vastuu siirtyy viime kädessä maanvuokraajalle. Maankäyttölain mukaan kaikki rakennukset tulee pitää hyvässä kunnossa ja niiden pitää olla turvallisia."

Maanomistaja joutuu siis tällaisessa tilanteessa vastaamaan muun muassa lentoestevalojen toiminnasta, öljyvahingoista tai muista ongelmajätteistä (lavat) sekä putoavista osista.

Voihan tietenkin olla, että omalla maalla olevaa voimalaa ei pureta, eikä velvoiteta purkamaan, vaan se jää töröttämään sinne lapsille, lapsenlapsille, lapsenlapsenlapsille ja jopa lapsenlapsenlapsenlapsillekin. On niitä Amerikoissa 14 000 käytöstä poistettua monumenttia muistona jälkipolville. Suomessakin ollaan jo päästy alkuun... Melkoinen risti. Mutta olisiko se parempi kuin joutua purkamaan - jäädä sillä tavalla historian aikakirjoihin?

Rikki poikki.

Onhan tästä poliitikko Susanna Koskikin kirjoittanut:

"Hankkeen vahingot ja niiden korjaaminen siirtyy seuraavan sukupolven vastuulle. On naiivia luottaa siihen, että käytöstä poistuneet tuulivoimalat tultaisiin aikanaan purkamaan ja perustukset 'maisemoimaan' ainakaan omistajien kustannuksella. --- Ymmärrän hyvin ihmisten hädän oman elin- ja asuinympäristön turmelemisesta. Ympäristö on kaikille yhteinen ja voimme turmella sen vain kerran. Muiden puolesta tai muiden kustannuksella se on helppoa."

Ainoa lohtu tässä on, että kuudennessa sukupuutossa ihminenkin todennäköisesti kuolee. Jäljelle jäänyt luonto pärjää kyllä ilman ihmistä, ja paljon paremmin.

Päivitetty 5.4.2016 (lukijapalautteen perusteella lisätty kpl:t 2 ja 4) & 13.02.2020 PS.


Päivitys 13.02.2020: 

Kun tämä tuulivoimalan purkamiskysymys nyt lopultakin lähes 4 vuoden jälkeen on noussut tapetille ja juttua jaetaan ja luetaan innokkaasti, niin kannattaa lukea myös purkukustannusjuttu lehtileikkeineen vuodelta 2014. On hyvä, että lopultakin tämä todellisuus tulee esille. 

Moneltakohan maanomistajalta on tähän mennessä jo onnistuttu saamaan nimet papereihin ilman, että heille on annettu totuudenmukaista tietoa?

Lankalauantain pääsiäissiivoja

Pohjanmaalla pääsiäislauantain aloittavat keväisen kuraisia teitä tallustelevat trullit. Heidän toivotuksensa on yhä vaan ajankohtainen: Virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuodeks, turva meille, riskit heille!

Trullittelun jälkeen on perinteisesti siivottu nurkkia ja jos kevät on pitkällä, tongittu maatakin. Tänä vuonna tähän aikaan on vielä talvista, eikä puutarhaan pääse, mutta kun tuuliteollisuusalueella sattuu ja tapahtuu, niin vitsan sijasta muutama linkki nopeaan ja tehokkaaseen siivontekoon - jälki on tosin välillä ehkä jotain muutakin kuin siistiä, mutta ainakin se on ranskalaiseen malliin tehokasta.

Lankalauantain illalla sitten pääsiäisvalakialle, niitä löytyy Etelä- ja rannikko-Pohjanmaalta Seinäjoen ja Kauhajoen ympäristökunnista runsaasti.