Tuulivoimatilaisuus 20.5.2019. Vanhakylä, Isojoki

Alla tallenteet Isojoen Vanhakylän tuulivoimatilaisuudesta 20.5.2019, jos ette päässeet tilaisuuteen mukaan, mutta haluatte tietää, mitä siellä puhuttiin.

Lopultakin ihmiset ovat heränneet voimaloiden haittoihin.

Yleisötilaisuuksien esitykset löytyvät myös Isojoen kunnan kotisivuilta > Ajankohtaista.

Lisätietoja:

https://www.youtube.com/watch?v=Wjf5UMQcqUY

https://www.youtube.com/watch?v=X9XFURboP8k

http://www.isojoki.fi

20.5.2019.

Vaalikierroksella: Eliisa Panttila 16

Kuten aiemmin, Santavuoren blogi antaa näkyvyyttä tuulivoiman haitat ymmärtäville ja ihmisiä julkisesti puolustaville ehdokkaille. Yhteyttä voi halutessaan ottaa kommenttilomakkeen kautta.

Ensimmäisenä vuorossa Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla vaalikierroksella oleva kansanedustajaehdokas Eliisa Panttila Teuvalta.

Kurvatkaa puheille su 24.3. Närpiössä klo 11-15 ja ti 26.3. Kaskisissa klo 11-12, Kristiinankaupungissa klo 13-14, Karijoella klo 14.30-15.30 sekä Isojoella 16-17.30.

Kierros jatkuu mm. seuraavilla: ti 2.4. Teuvalla klo 9.30-15 ja ke 3.4. Jurvassa klo 10-15.

Rynnäkkö jatkuu

Jos joku luulee, että tuulivoimayritykset ovat luovuttaneet, on luulo väärä.

Niin Merikarvialta kuin muualtakin eri puolilta maata tulee viestejä siitä, miten jo kertaalleen hylättyjä kaavoja kaivetaan uudelleen esiin ja tuodaan taas valtuustoihin hyväksyttäviksi.

Isojoella käydään ankaraa taistelua Rajamäenkylästä, samoin kuin Kurikassa Ponsivuoresta. Ilmajoella hamutaan vähintään Oksivuorta. Tai Eurajoella... ja lista jatkuu.

Klikkaa kuvasta alkuperäislähteeseen.

Miten syvälle Suomen täytyy oikein vajota? Tuulivoimayhtiötkö tätä maata luulevat pyörittävänsä?

Eikö rahankiilto silmissään päätöksiä tekevien tajuntaan mahdu ollenkaan tieto? Sitä on kantamalla kannettu niin paikallistasolla kuin eduskuntaankin. Ihan oikeastiko täytyy Siperian antaa opettaa?


Lue lisää:

http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263486-suomestako-sahkontoimittaja-eun-sisamarkkinoille

Lähtömeluarvo ja eriävä mielipide

Palataan vielä kesäkuun lopussa Isojoella pidettyyn yleisötilaisuuteen. Sen videotallennehan oli esillä täällä. Melumallinnuksen toimimisesta kartalla löytyy puolestaan tämä postaus.

Melumallinnuksien pohjana on tuulivoimaturbiinien ns. lähtömeluarvo. Valmistajat ilmoittavat turbiinien lähtömeluarvoksi järjestään yli 100 dB - voimalan melu on siis rock-konsertin tasoa.

Kyse on kunkin voimalan lähtömeluarvosta. Pahimmillaan sadan desibelin voimalla pauhaavia kakofonioita on keskellä luontoa ja asutusta useita, esimerkiksi Santavuorella 17 ja Metsälään tekeillä 34.

Kuva: Pixabay.com.

Isojoen Lakiakankaan yleisötilaisuudessa puhuttiin myös tarkemmin tästä voimaloiden lähtömeluarvosta. Alla pääkohdittain litteroituina kaksi kohtaa, joista ensimmäinen videon kohdasta 29:35 alkaen. Johtopäätösten vetäminen keskustelusta ei liene hepreaa, jos on vähänkään perehtynyt meluasioihin.

Ääni yleisöstä: "Kysyn vaan tästä uudesta, uudesta mallista nyt. Niin, mikä sen lähtöme... mikä sen lähtömeluarvo on? Onko se takuu? Se mikä kantaa?"

Toinen ääni yleisöstä: "Se pitää olla se kaksjapuolsataa metrii korkeen turbiinin..." [...]

CPC Finland: "D136:n siis lähtömelu, niin, 105.5."

Ääni yleisöstä: "Sitten ei oteta huomioon sitä... plus viittä."

FCG: "Elikkä se laaditaan täysin sen ympäristöhallinnon ohjeistuksen mukaan."

Ääni yleisöstä: "Ei tuu laadittuu... Jos ei oteta huomioon sitä. Ja sitten oli nämä maan kovuusarvot väärin ja sitten tämä impulssimaisuus."

CPC Finland: "... ympäristöministeriön ohjeitten mukaan ja..."

Keskustelu jatkuu ja siinä mainitaan muun muassa korkein hallinto-oikeus.

Kohdasta 30:44 alkaen palataan vielä melumallinnuksiin.

CPC Finland: "[...] Siis tuota me tehdään ne mallinnokset sen mukaan, mitä mitä laki ja asetukset sanoo. 'Hmm, kyllä'", FCG sanoo väliin ja CPC Finland jatkaa: "Piste."

Ääni yleisöstä: "Niinkö?"

CPC Finland: "Kyllä."

FGC: "Ja te voitte toki jättää sitten eriävän mielipiteen."


Lisätietoja:

https://santavuori.blogspot.fi/2017/07/tuulivoimatoimijoiden-rajaton-ahneus.html

http://santavuori.blogspot.fi/2017/07/melumallinnus-kartalla-vai-ei.html

Video: Kai Ylikoski

Julkaistu 28.6.2017 

Lakiakankaan (Isojoki) tuulivoima-alueen osayleiskaavaluonnos ja siihen liittyvä yleisötilaisuus Vanhassakylässä 27.6.2017. Rakennusluvat on jo 205 metrisille voimaloille. Mutta CPC haluaa nostaa korkeuden 250 metriin. Ahneella on paskanen loppu?

https://www.youtube.com/watch?v=ghEJTh7kpWU

Isojoelle halutaan rakentaa 4,7 kertaa korkeampia voimaloita kuin Tanskaan

Isojoen Vanhassakylässä järjestettiin 27.06.2017 yleisötilaisuus liittyen Lakiakankaan tuulivoima-alueen osayleiskaavaluonnokseen. Tuulivoimayhtiö CPC haluaisi nostaa Lakiakankaan 205 metriä korkeita voimaloita 22 % - kyllä kaksikymmentäkaksi prosenttia.

Vanhankylän kyläseura puolestaan haluaa, että sen jäsenten mielipiteet otetaan huomioon asiassa. Seura kerää vielä pari päivää nimiä listaan, jossa saa ilmaista, hyväksyykö saksalaisfirman aikeet 250 metriä korkeista voimaloista vai ei. Suupohjan Sanomien lehtijutusta alla voi lukea lisää.

Suurin osa allekirjoittaneista vastustaa tuulivoimafirman aikeita. 45 metrin korotus voimaloiden korkeuteen ei todellakaan ole vähän.

Tv-ky:n sivuilta näkee, että Tanskan - tuon tuulivoiman idolin - vuonna 2012 käyttöönotettujen (ja taulukon tekohetkellä käytössä olleiden) voimaloiden keskikorkeus oli maksimissaan 163 metriä. Vuonna 2016 tanskalaisten uusien voimaloiden keskikorkeus oli maksimissaan vain 53 metriä.

Tanskassa ei toisin sanoen ole vuoden 2013 jälkeen enää rakennettu juurikaan suuria yli 1 MW:n tehoisia, yli 75 metriä korkeita voimaloita.

Miksi?

Sitä ei suomalaisille kerrota, vaan tuulivoimaloiden vaikutuspiiriin joutuvat asukkaat saavat päätellä sen ihan itse.


Lisätietoja:

https://santavuori.blogspot.fi/2017/07/tuulivoimatoimijoiden-rajaton-ahneus.html

http://tvky.blogspot.fi/2017/02/maailman-suurimmat-tuulivoimalat-suomeen.html

Melumallinnus - kartalla vai ei?

Kuten tiedätte, tuulivoimarakentamisessa täytyy mallintaa odotettavissa olevaa melua.

Valtioneuvoston asetuksessa tuulivoimaloiden ulkomelutasojen ohjearvoista (1107/2015) tuulivoimaloille on määritelty ns. suunnitteluohjearvot päivä- ja yöajan keskiäänitasojen maksimiarvoille. Nämä ohjearvot ovat 45 dB päivällä ja 40 dB yöllä.

Kannattaa huomata, että asetuksessa puhutaan ainoastaan keskiarvoista, jolloin piikit melussa tasataan keskiäänitasoiksi. Jokainen omalle kohdalleen asian ajatteleva ymmärtää sen, että keskellä yötä äkilliseen ääneen heräävää ei lohduta, että keskimäärin kaikki on hyvin - vai onko edes keskimäärin?

Seuraavassa ote Isojoen Lakiakankaan yleisötilaisuudesta. Videon kohdasta 15:16 alkaen on puhe melumallinnuksesta ja melumallinnuskartasta (15:49).

FCG: "... ja se tarkoittaa sitä, että 40 dB:n aluerajauksen sisällä ei saa olla lomarakennuksia tai asuinrakennuksia."

FCG: "Ja tässä on nyt sitten kartta tästä melumallinnuksesta. Ja tässä on sitten mallinnettu nää kaksi olemassa olevaa voimalaa, mitkä on rakennettu. Sitten täällä on Kristiinankaupungin lainvoimaiset kaavat, lainvoimaisen kaavan voimalat. Ja sitten tässä on nää kaavamuutosalueen voimalat. Ja tää oranssi käyrä tässä on 40 desibelin aluerajaus."

Ääni yleisöstä: "Ei pidä paikkaansa nyt."

FCG: "No, kyllä se nyt tässä kartalla pitää."

(Yleisön naurua.)

Näin mallinnetaan Suomen ja mahdollisesti maailmankin korkeimpien 250-metristen tuulivoimaloiden melua tarkoituksena rakentaa keskelle asutusta Etelä-Pohjanmaalla armon vuonna 2017.


Lisätietoja:

https://santavuori.blogspot.fi/2017/07/tuulivoimatoimijoiden-rajaton-ahneus.html

Video: Kai Ylikoski

Julkaistu 28.6.2017 

Lakiakankaan (Isojoki) tuulivoima-alueen osayleiskaavaluonnos ja siihen liittyvä yleisötilaisuus Vanhassakylässä 27.6.2017. Rakennusluvat on jo 205 metrisille voimaloille. Mutta CPC haluaa nostaa korkeuden 250 metriin. Ahneella on paskanen loppu?

https://www.youtube.com/watch?v=ghEJTh7kpWU

Tuulivoimatoimijoiden rajaton ahneus

Isojoen Lakiakankaan tuulivoima-alueen osayleiskaavaluonnokseen liittyen pidettiin yleisötilaisuus 27.06.2017 Vanhassakylässä. Yleisötilaisuuden aiheena oli tuulivoimaloiden korkeuden nosto.

Kaavaluonnos on nähtävillä 11.08.2017 asti Isojoen kunnan sivuilla, kunnanvirastossa ja Isojoen kunnankirjastossa aukioloaikoina.

Tuulivoimayhtiö CPC haluaisi saada Lakiakankaan alueelle rakennusluvat 250-metrisille voimaloille. Tällä hetkellä luvat ovat jo 205 metriä korkeille teollisuuslaitoksille - asutuksen välittömässä läheisyydessä.

Onko tuulivoimatoimijoiden ahneudella mitään rajaa? Ojalan laskuopin mukaan voimaloiden korkeuden lisäys olisi pyöreästi 22 %.

Video on taltioitu yleisötilaisuudesta, keskusteluineen. Kannattaa katsoa, miten "puhtaita" keinoja tuulivoimayhtiöt yrittävät käyttää.

Lisätietoja:

Video: Kai Ylikoski

Julkaistu 28.6.2017 

Lakiakankaan (Isojoki) tuulivoima-alueen osayleiskaavaluonnos ja siihen liittyvä yleisötilaisuus Vanhassakylässä 27.6.2017. Rakennusluvat on jo 205 metrisille voimaloille. Mutta CPC haluaa nostaa korkeuden 250 metriin. Ahneella on paskanen loppu?

https://www.youtube.com/watch?v=ghEJTh7kpWU

Juhannukseksi Tuulivoimala2020

Suomalaisen median innoittamana julkistamme juhannuksen kunniaksi Tuulivoimala2020-mallin. Voimalan on suunnitellut valearkkitehti, jonka ei kuitenkaan julkisesti tiedetä arkkitehtailevan mitään.

Tuulivoimala2020 rakennetaan perinteitä ja Yleä kunnioittaen suomalaisesta puusta: "Puusta valmistetut tornit ovat ympäristöystävällisiä ja sitovat hiilidioksidia". Tornin rakenteet pysyvät kuivina sen sisälle sijoitetun, perisuomalaisen lämmönlähteen avulla. Näin tuulivoimalan käyttöikä on pitkä, eikä lapoja tarvitse vaihtaa joka neljäs vuosi.

Lapojen materiaaliin idea on saatu erään tunnetun suomalaisen taiteilijan unesta: Lavat muodostuvat linnun sulista, jotka kerätään kevät-/syysmuuttoaikaan nk. tuulivoimatuotantoalueilta voimaloiden silpomista linnuista. Tuulivoimala2020:n myötä linnut ikään kuin saavat uuden elämän - mikä ekoteko!

Erityisesti pyritään käyttämään mistään mitään "piittaamattomien merikotkien" sulkia. Kana-aivoiset kanalinnut käyvät myös hyvin tarkoitukseen. Ruotsalaisille lintuharrastajille tätä ei kerrota, jotta he eivät vain saa päähänsä tulla puolustamaan Suomenkin lintuja.

Vastuullisessa suunnittelussa on pyritty siihen, että voimalalla on CE-merkintä. Silloin Tukesinkaan ei tarvitse käyttää resurssejaan tuulivoimaloiden valvontaan.

Kaikki tuulivoimalassa käytetyt materiaalit ovat myös kierrätettävissä ja suurimmaksi osaksi kotimaista raaka-ainetta - prosentuaaliseen osuuteen vaikuttaa luonnollisesti käytettyjen sulkien alkuperämaa, joka joissakin tapauksissa voi olla vaikea selvittää. Ekokem ei näiden voimaloiden jätteiden käsittelystä kuormitu.

Tuulivoimala2020. Klikkaa isommaksi.

Hyvinä puolina mainittakoon myös se, että jäänheitto-ongelmaa ei voimalamallissa esiintyne, sillä lavat on suunniteltu pysymään paikoillaan. Myöskään meluhaittoja ei ole - tosin kesäviikonloppuisin lämmityksestä huolehtivat saattavat intoutua satunnaiseen metelöintiin. Välkeongelmaa ei tämä malli aiheuta, eikä tärinähaittoja.

Valonlähteenä voimalaa voi verrata nuotioon. Lentoestevaloja ei tarvita, sillä kokonaiskorkeus jää alle puunlatvojen - kuten kaikkien muidenkin vanhanmallisten tuulivoimaloiden, mikäli esitettyihin suunnitelmien havainnekuviin on uskominen.

Havainnekuva Kangastuulen tuulivoimapuisto, Siikajoki.

Kuva aukeaa isommaksi klikkaamalla.

Mikäli joku mieltää tuulivoimalaan viuhtovat lavat, sillä kyllähän ne ajoittain tapaavat pyöriä, on energian säilöönottamishaaste ratkaistu saksalaisella innovatiivisuudella: mahdollisuudella varastoida tuotettu energia kiukaaseen. Tähän malliin on kuitenkin suositeltavaa asentaa rinnalle puulämmitys, sillä varsinainen tuulen tuottama liike-energia on hyvin satunnaista, eikä kykene pitämään voimalan puurakenteita luotettavasti kuivina.

Tulipalojen varalta voi Tuulivoimala2020:n sijoittaa vesistön välittömään läheisyyteen. Rakennuslupien saaminen on tuulivoimaloiden kohdalla varsin joustava prosessi, jota hallitus koko ajan sujuvoittaa.

Tuulivoimala2020 ei tarvitse käytön aikana kemikaaleja, joten niistä ei aiheudu riskejä vesistöille tai pohjavedelle. Betonia ei perustuksissa ole suunniteltu käytettävän, joten myöskään ne eivät aiheuta ympäristökuormitusta. Betonin luotettavuusongelmilla ei siten ole vaikutusta tähän voimalamalliin, mikä on suuri plussa.

Tavoitteena on saada Tuulivoimala2020 valmisteltavan tuen piiriin, sillä onhan sillä selvästikin työllistäviä vaikutuksia niin materiaalin hankinta- ja kokoamisvaiheessa kuin varsinaisen käytön aikana (lämmön ylläpito). Tukiasia on selvityksen alla ja lobbarit liikkeellä.

Ylivoimaisesti tärkein ominaisuus Tuulivoimala2020:ssa on kuitenkin se, että se ei kuluta sähköä eli sitä ei tarvitse kytkeä sähköverkkoon. Näin myös ympäristö välttyy turhilta sähkölinjoilta ja tuulivoimaan liittyviltä sähkökatkoilta. Tämä antaa Tuulivoimala2020:lle ylivoimaisen kilpailuedun verrattuna muihin markkinoilla oleviin tuulivoimalamalleihin.

Havainnekuva näkymästä kohti Lakiakankaan tuulivoimapuistoa, Isojoki.

 Kuva aukeaa isommaksi klikkaamalla.

Lisätietoja:

http://www.ampparit.com/haku?q=tuulivoima

http://yle.fi/uutiset/3-9436693

https://www.youtube.com/watch?v=i6RkIhP1wv8

https://www.yhteishyva.fi/hyva-olo/erik-bruun-antoi-tuulivoimalle-oikeat-siivet/05866570

https://yle.fi/uutiset/3-9675219

http://karajavuori.blogspot.fi/2017/02/ruotsin-lintutieteilijat-erittain.html

http://tvky.info/wp-content/uploads/2017/03/Tuulivoimaloiden-tulipalo-ja-onnettomuusriskit.pdf

http://santavuori.blogspot.fi/2016/04/tuulivoimalan-purkukustannukset.html

http://santavuori.blogspot.fi/2017/06/tuulivoimaloiden-jaavaara.html

http://santavuori.blogspot.fi/2017/03/korvankaantotemppu.html

http://santavuori.blogspot.fi/2016/11/tuulivoimalat-aiheuttavat-tarinaa.html

https://yle.fi/uutiset/3-9356871

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/saksalaiset-sen-keksivat-tuulivoimalan-energia-sailoon-jattimaiseen-kiukaaseen-6586740

http://santavuori.blogspot.fi/2017/01/valoa-pelastuslaitokselta.html

http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=20602">http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=20602

http://tem.fi/asunto-energia-ja-ymparistoministeri/-/asset_publisher/ministeri-tiilikainen-uusiutuvan-sahkon-uuden-tukijarjestelman-valmistelu-aloitetaan

https://yle.fi/uutiset/3-6796467 

https://stopthesethings.com/2017/06/22/wind-power-chaos-promises-to-deliver-mass-summer-blackouts-across-australia/

Tuulivoimaloiden koot - Suomeen maailman suurimmat

Viime päivinä on käyty keskustelua mm. tuulivoimaloiden koosta. Lobbaajat yrittävät yhä väittää, että Suomen tuulivoimakaavoitus olisi jotenkin puolusteltavissa. Usea blogikirjoitus on osoittanut heidän väitteensä vääriksi.

Tv-ky:n uutisvirtablogin mukaan vertailukohteena käytetään usein Tanskaa. Siellä on tuhansia voimaloita, mutta minkä kokoisia? Tanskan kansallisesta rekisteristä paljastuu totuus:  

"Tanskassa voimaloita on käytössä yhteensä yli 6000 kappaletta. Voimaloiden keskiteho on alle 1 MW ja keskipyyhkäisykorkeus alle 90 metriä. Tanskan 6131 tuulivoimalasta vain 334 on teholtaan yli 3 MW eli noin 5 % voimaloista. Suomessa on jo nyt enemmän suuria voimaloita kuin Tanskassa!"

Uutisvirtablogista löytyy havainnollinen kuvaaja Tanskan käytössä olevista voimaloista: käyttöönottovuodet, turbiinien määrä, nimellisteho yhteensä, sen keskiarvo sekä pyyhkäisykorkeuden keskiarvo. Kannattaa tutustua - Suomen voimaloiden ero niihin on huima!

Vuonna 2016 Tanskassa käyttöönotettujen voimaloiden keskipyyhkäisykorkeus on vaivaiset 40 metriä ja teho 0,4 MW. Noin puolitoista vuotta aiemmat laskelmat tuulivoimaloiden mittasuhteista osoittavat, että Suomen tilanne ei ole lainkaan helpottanut. Nyt Suomessa rakennuslupia haetaan 200-250 metriä korkeille, yli 3 MW:n voimaloille.

Tv-ky:n uutisvirtablogin mukaan Suomessa haetaan rakennuslupaa jopa 8 MW:n tuulivoimaloille Simon Leipiössä ja pyyhkäisykorkeudeltaan pitkästi yli 200 metriä korkeille voimaloille Kuusamon Maaningassa. "Yhtään 250 metriä korkeaa tuulivoimalaa ei ole rakennettu minnekään maailman kolkkaan."

Blogissa on lueteltu myös paikallisia suuruudenhulluja hankkeita: Kristiinankaupungin Metsälän 34 voimalaa keskelle asutusta, Lapväärtin ja Lakiakankaan 82 voimalan hanke Kristiinankaupungissa ja Isojoella, Rajamäenkylän 83 voimalan hanke Isojoella ja Karijoella sekä ns. Viiatin alunperin 99 voimalan, osiin pilkottu hanke Kurikassa.

Kallan kuvernöörin blogissa on selkeä kuva tuulivoimaloiden koon vaikutuksesta voimalan lapojen pyyhkäisypinta-alaan. Ympyrän pinta-alaa laskemalla tilanteesta saa jo jonkinlaista suuntaa.

"Varmasti tässä maailmassa on tärkeämpiäkin asioita kuin 1400-luvulta olevat häkkyrät, mutta kun luin tuulivoimayhdistyksen propagandaa, niin suutuin taas niin, että kipeeksi meinasin tulla."

"Tuulivoimayhdistys ilmoitti ihan naama peruslukemilla, että Suomen tuulivoimalat eivät ole sen suurempia kuin vastaaville paikoille ulkomaille rakennetut myllyt. No tuohan ei tietenkään ole totta [...]. Tilastot kuitenkin kertovat, että yli 95 % Saksan tuulivoimaloista on alle 2,0 MW:n laitoksia. Vastaava suhde Suomessa on, että yli 90 % laitoksista on 3,0 MW ja pienempiä vain muutamia. Kun itsekin entisenä voimalaitosmiehenä katselin Saksan laitoksia, ei silmiin sattunut yhtään Suomen mittaluokan myllyä."


Lue lisää:

http://tvky.blogspot.fi/2017/02/maailman-suurimmat-tuulivoimalat-suomeen.html

https://ens.dk/service/statistik-data-noegletal-og-kort/data-oversigt-over-energisektoren

http://tvky.blogspot.fi/2017/02/tanskaan-asennettujen-voimaloiden.html

http://pitkaranta.blogspot.fi/2015/09/tuulivoimaloiden-kasvu.html

https://santavuori.blogspot.com/2016/06/epauskon-paivana.html

http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/taystuulituho-suomen-lansirannikolla.html

http://arikeronen.blogspot.fi/2017/02/tuulesta-temmattua.html

PS. Päivitykset putoilevat jälkijunassa nettiyhteyksien pätkimisen vuoksi - liekö tuulivoimaloilla osuutta asiaan... 

PPS. Päivitetty linkki 16.9.2020.