Handelsblatt uutisoi 28.7.2020 tuuliyhtiön Nordexin olevan taloudellisissa vaikeuksissa. Nordex haki lainatakuita Saksan liittohallitukselta ja Mecklenburg-Länsi-Pommerin osavaltiolta heinäkuun lopussa.
Nordexin tilauskanta vähentyi huhtikuun ja kesäkuun lopun 2020 välissä 56 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Käytännössä tämä tarkoittaa 217 voimalan tilausta.
Handelsblattkertoi tv-kanava NDR:n raportin pohjalta, että Nordex haluaisi liittohallituksen, Hampurin, joka on konsernin kotipaikka, ja Mecklenburg-Vorpommernin osavaltion maksavan yhteensä 350 miljoonan euron takaukset. Kysyttäessä Nordex ei halunnut kommentoida asiaa.
Kuva: Pixabay.com.
Uutisen mukaan taantuma on seurausta koronakriisistä, mutta yhtä hyvin voi olla, että korona antaa hyvän mahdollisuuden olla haluamassa rahaa valtiolta. Väistämättä tulee mieleen sanonta "hullu se on joka antaa, ei se joka pyytää".
Suomen tuulivoima ja energiamarkkinat astuivat konkreettisesti Saksan tielle eli kohti odottavaa kriisiä vajaa kaksi viikkoa sitten. Negatiiviset sähkönhinnat kääntävät alan väistämättä tappiolliseksi.
Ruotsissa ollaan jo askeleen edellä.
Ruotsalainen Dagens industriuutisoi 19. helmikuuta 2020 Ruotsin tuulivoima-alan akuutista tilanteesta. Uutisen mukaan ennätysalhaiset sähkönhinnat ovat aiheuttaneet yhdessä sähkösertifikaatin romahduksen kanssa akuutin kriisin usealle tuuliyhtiölle. Niitä uhkaavat nyt miljarditappiot ja konkurssit.
Tuuliteollisuuden edustajat patistavat hallitusta nopeisiin toimiin. Ruotsin energiaministerin mukaan hallituksen ehdotukset ovat tulossa, mutta hän ei avaa niitä enempää.
According to the Swedish newspaper Dagens industri the wind power branch is in emergency situation in Sweden. Record low electricity prices combined with a collapse of the electricity certificate have triggered an acute crisis for many wind power companies. They are now threatened by billion losses and bankruptcies. Industry representatives are appealing to the government to act quickly. According to Sweden's Energy Minister the proposals are on the way, but he does not give any further information about them.
- - - - - - - - - -
Korjaus: Alunperin tekstissä väitettiin tilanteen koskevan Norjaa, mutta linkitetyn uutisen mukaan se liittyy Ruotsiin. Tekstissä ja kuvituksessa Ruotsin naapurimaahan viittaavat kohdat on siten korjattu.
Pahoittelut virheestä!
Väärään maahan viittaaminen johtui alunperin Google-käännöksenä tulleesta englanninkielisestä tekstistä. Itse uutisjuttu on maksumuurin takana, mutta Google-käännöksen tekohetkellä siitä oli luettavissa pidempi pätkä ja ilmeisesti jonkin yhtiön nimi oli niin lähellä sanaa "Norway", että käännösohjelma suomensi sen sanalla "Norja". Blogin vastuuta julkaistusta tekstistä virheen syntytapa ei tietenkään poista, mutta maksumuuri estää alkuperäisjutun lukemisen, joten kokonaisuudessaan sitä ei pääse edelleenkään tarkistamaan.
Pressen.se:stä löytyy kuitenkin hiukan lisätietoa asiasta muiden uutisjuttujen muodossa.
Norja pääsee tapetille lähiaikoina aiheesta linnut ja tuulivoimalat.
Tuulivoima on suuri ongelma muun muassa ailahtelevan tuotantonsa takia sähköverkon ja -markkinoiden näkökulmasta. Tuurivoima-nimitys on todellinen ja kuvaa tilannetta erittäin hyvin.
Tämä tähän asti Suomessa tuntematon ilmiö on myös yksi syy Saksan tuulivoimakriisiin. Avataanpa kriisiä tässäkin hiukan.
Kuva: Pixabay.com.
Pohjois-Saksa on rakennettu täyteen tuulivoimaloita. Kun tuulee tarpeeksi kovaa, niin Saksa joutuu lahjoittamaan ilmaiseksi sähköä naapurimaihin - tai itse asiassa maksamaan siitä, että ne ottavat sitä vastaan - ja pysäyttämään tuulivoimaloitaan, koska siirtolinjat eivät kestä. Muuten on vaarana, että koko Pohjois-Saksa voi mennä pimeäksi.
Laajoista tuulivoimaan liittyvistä sähkökatkoista, vaikkakin osin eri syistä, on karvaita kokemuksia jo muun muassa Etelä-Australiasta ja Iso-Britanniasta.
Tämä koskettaa nyt Suomenkin sähkömarkkinoita. Kun sähkön hinnan ennakoidaan jäävän Suomessa pitkään tasolle 30 euroa / MW tai, kuten nyt näyttää, paljon sen alle, ei näissä olosuhteissa tulla tekemään investointipäätöstä yhdellekään tuulivoimalalle Suomeen.
On mahdollista, että nykyisetkin suunnitelmat keskeytetään tai ne lopetetaan. Riskit ovat todella suuret sekä tuulifirmoille että heidän kanssaan PPA-sopimuksen* tehneille yrityksille, kuten Googlelle ja Ikealle.
Voikin perustellusti sanoa, että tuulivoima ei kestä kunnon tuulta.
PS. *PPA-sopimus tarkoittaa Power Purchase Agreement -sopimusta, jollaiset muun muassa mainitut yhtiöt ovat solmineet useiden vuosien ajaksi (esimerkiksi 8-10 vuodeksi) tuulifirman kanssa, jolloin ne sitoutuvat ostamaan tiettyyn hintaan tuulivoimalla tuotettua sähköä. Sopimus muodostaa tosin tietynlaisen riskin myös tuulifirmalle.
Aamulehti julkaisi Hannu Heinosen tuulivoima-aiheisen kirjoituksen. Sen otsikko on "Tuulivoiman ongelmat Saksassa saavat syöksykierteessä olevat tuulifirmat tarttumaan Suomeen kuin oljenkorteen".
Voisi myös sanoa, että tuulifirmat ovat Suomen kimpussa kuin loiset, mutta pidemmittä puheitta kannattaa lukea koko juttu AL:n sivuilta.
Saksassa on julkaistu tutkimus, jossa löytyi merkittävä yhteys melun häiritsevyyden ja sydämen eteisvärinän välillä. Häiritsevä melu oli peräisin tie-, lento-, raideliikenteestä, teollisuudesta ja lähiympäristöstä.
Tutkimuksessa tutkittiin ensi kertaa melun häiritsevyyden ja eteisvärinän (atrial fibrallation, AF) välistä yhteyttä. Melun häiritsevyys (annoyance) on yleinen reaktio väestössä altistuttaessa ympäristömelulle ja sillä on yhteys sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkimusraportti on julkaistu arvostetussa International Journal of Cardiology -julkaisussa.
Gutenbergin terveystutkimuksessa (Gutenberg Health Study) kerättiin poikkileikkaustiedot 14.639 osallistujalta vuosilta 2007-2012. Tie-, lento-, raideliikenteen, teollisuuden ja lähiympäristön melun häiritsevyys päivä- ja yöaikaan kerättiin kaikilta osallistujilta kyselylomakkein käyttäen 5-portaista asteikkoa. Eteisvärinä arvioitiin itse ilmoitetulla potilaskertomuksella ja/tai todettiin tutkimuksessa elektrokardiogrammilla. Tutkimuksen osallistujista 80 %:lle melu oli tietyssä määrin häiritsevää.
Suurimmat häiritsevän melun lähteet olivat päivä- ja yöaikaan lento-, tieliikenne ja lähiympäristön melu. Häiritsevyyden aste ei liittynyt sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden muutoksiin.
Suomeksi sanottuna siis eriasteisella (kaikella) häiritsevyydellä oli selvä yhteys sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat ensimmäistä kertaa, että häiritsevä melu liittyy eteisvärinään (AF).
Vaikka tutkijat eivät vielä tunnekaan mekanismeja, joilla melu - häiritsevyys - sairaus syntyy, on melun häiritsevyyden ja sairauden välinen yhteys siis selvä.
Yhäkö Suomen hallitus ja kansanedustajat päättävät lisätä tuulivoimaa ja myöntää niille uutta tukea, kun jo tähän asti rakennetut voimalat tukineen romahduttavat kansanterveyden ja talouden? Katsokaa klo 14 alkaen, mitä kansamme edustajat päättävät.
Kuten arvata saattaa, kaikki ei mene ihan sähkönsäästösuunnitelmien mukaan. Elokuva kuvastaa nykymenoa paremmin kuin hyvin - ei tarvitse miettiä kuin vaikkapa Australian tai Saksan tilannetta. Suomessa ollaan samassa tikissä aivan hetken kuluttua. Mutta pidemmittä puheitta: hyvää elokuvailtaa!
Valoa tuulivoimahulluuteen tulee tällä kertaa saksalaiselta lehdistöltä.
Saksan Bild-lehti uutisoi torstaina 26.10.2017 tuulivoiman ongelmista ja epäonnistuneesta energiakäänteestä varsin näyttävästi otsikolla "Tuulivoimalahulluus - mielikuvitussähköä".
Jutun alaotsikossa todettiin: "Saksalaiset kuluttajat maksoivat miljoonia energiasta, jota ei koskaan ollut!" Seuraavassa lukijapalautteena tullut vapaa käännös jutusta - kiitos vinkin antajalle!
Kuvakaappaus: Bild.de.
"Tämä on hulluutta! Saksalaiset kuluttajat maksoivat viime vuonna 643 miljoonaa euroa tuulisähköstä, jota ei edes ollut! Mielikuvitussähköä! Miten tämä on mahdollista?
Syynä on siirtyminen aurinkoenergiaan, tuulivoimaan ynnä muihin (uusiutuviin energioihin) ja sähläys sähköverkon rakentamisen kanssa. Viime vuonna rakennettiin jälleen ekösähkölaitoksia 6.700 MW:n kapasiteetin verran ("asennettua tehoa"), lisäys oli 7 %.
Tuulivoimalat tuottavat useina päivinä huomattavasti enemmän energiaa kuin niiden lähialueilla tarvitaan. Mutta siirtoyhteyksiä puuttuu. Siksi sähköverkon suojaamiseksi ylikuormitukselta joudutaan estämään tuulivoimaloiden sähkön siirtoa niihin tai lahjoittamaan kalliimmalla tuotettu sähkö ulkomaalaisiin verkkoihin.
Ei tarvetta - ei rahaa? Ei, vaan tyhjillään pyörivien voimaloiden omistajat saavat varmaa korvausta menetetyistä tuloista: 643 miljoonaa euroa vuonna 2016, yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2015 (315 miljoonaa euroa).
Tämä käy ilmi Saksan sähköverkkoagentuurin ja kartelliviranomaisten raportista. Ja tämän maksavat kaikki sähköasiakkaat.
Kustannukset ja tuet (yhteensä 18 miljardia euroa) jaetaan kaikkien sähkön kuluttajien kesken. Tämä tarkoittaa lähes 280 euroa vuodessa nelihenkiseltä perheeltä - suunta on nouseva. Verot ja maksut muodostavat 4/5 sähkön hinnasta Saksassa, minkä vuoksi sähkö on siellä yksi Euroopan kalleimpia (ks. taulukko)."
Olette varmasti kuulleet väitteen, jonka mukaan vain Suomessa vastutetaan tuulivoimaa ja että vastustuksen takana on "pieni, mutta äänekäs joukko". Tämä on yksi tuuliteollisuuden ja lobbareiden vakiofraaseja.
Totuus on toinen.
Esimerkkejä tässä blogissa on nostettu aiemmin lähinnäKeski-Euroopasta, mutta myös Irlannissa vastustetaan tuulivoimaa todella voimakkaasti. Siellä on meneillään myös oikeustapauksia yhtiöitä vastaan.
Ohessa kuvakaappaus Wind Aware Irelandin sivuilta. Sen taakse on ryhmittynyt parisataa tuulivoimaa vastustavaa ryhmää eri kunnissa. He peräänkuuluttavat irlantilaisten oikeutta omistaa oma maansa:
"We declare the right of the people of Ireland to the ownership of Ireland."
YouTubesta löytyy juuri palveluun ladattu video rajuilman tuhoamasta tuulivoimalasta. Onnettomuus on tapahtunut Saksassa, ilmeisesti keväällä.
Rajuilman voimasta voimalan turbiini romahti alas ja hautautui peltoon. Tuulivoimalan jäänteet levisivät laajalle alueelle. Voi vain kysyä, minkä verran öljyä ja muita myrkyllisiä nesteitä valui maahan.
Pidemmittä puheitta, alla oleva video havainnollistaa maiseman muuttumista tuulihulluuden myötä - pienemmilläkin voimaloilla kuin Suomeen ja esimerkiksi Santavuorelle on rakennettu (200 m pyyhkäisykorkeus).
NoTricksZone julkaisi maaliskuun alkupuolella englanninkielisen tekstin alla olevan saksankielisen videon perusteella. Teksti pääkohtineen lyhyesti suomeksi käännettynä ja toimitettuna löytyy omalta sivultaan (alla vain joitain seikkoja).
Lääketieteen tohtori Johannes Mayer piti esitelmän toukokuussa 2014 tuulivoimaloiden infraäänen (1-20 Hz) vakavista vaaroista. Hän sanoi: "Julkaistujen tieteellisten tutkimusten tulva viimeisen puolentoista vuoden aikana on uskomaton."
Esityksessä Mayer siteeraa "120 tieteellistä paperia", jotka vahvistavat infraäänen vaaralliset vaikutukset ihmisen terveyteen.
Valheellisten väitteiden mukaan infraääni on turvallista
[...] Kohdassa 7:35 Mayer kertoo yleisölle, että viisi vuotta sitten hänkin uskoi, että infraäänellä ei ole todellista vaikutusta keneenkään kilometrin päässä tai kauempana infraäänen lähteestä. Mutta tutkittuaan uusinta kirjallisuutta aiheesta hän tuli siihen tulokseen, että infraääni vaikuttaa vakavasti ihmisten terveyteen paljon pidemmilläkin etäisyyksillä.
[...] Kaikki tämä aiheutuu jatkuvista matalista paineaalloista, jotka vaikuttavat sisäkorvaan ja saavat kehon luulemaan, että se on liikkeessä, vaikka se ei todellisuudessa ole. Infraääni sekoittaa kehon luonnollisen biorytmin. Mayer päättää, että nämä tuulivoimalan infraäänen seuraukset ovat "ongelma, joka on otettava hyvin vakavasti".
Erityisen vaarallista raskaana oleville
Kohdassa 15:50 Mayer muistuttaa yleisöä, että jopa eurooppalaiset virkamiehet julkaisivat direktiivin koskien infraääntä ja raskaana olevia naisia kirjoittaen: [...] "... heidän ei pitäisi osallistua toimintoihin, joissa voi muodostua voimakasta matalataajuista värähtelyä, koska he saattavat lisätä keskenmenon tai ennenaikaisen synnytyksen vaaraa."
[...] Kohdassa 21:00 Mayer esittelee infraäänitutkimuksen pääjulkaisut. Thorne & Saltin tutkimus osoittaa, että jopa 40 % ihmisistä on herkkiä infraäänelle ja "tämä melu on vaikuttanut (vaurioittanut) huomattavasti" niiden ihmisten terveyttä, jotka asuvat tuulivoimala-alueiden lähellä.
Lopuksi, kanadalainen 62 tieteellisen julkaisun katsaus, joka ilmestyi lääketieteellisessä julkaisussa Canadian Journal of Rural Medicine, kirjoitti, että teollisilla tuulivoimaloilla on "negatiivisia terveysvaikutuksia" ihmisiin, jotka asuvat niiden lähialueella. [...]
Ei ole kauaakaan, kun tuulivoiman lobbauskattojärjestö väitti, että tuulivoimaa ei maailmalla vastustettaisi. Linkit aiheesta ovat kuitenkin hukkuneet internetin syövereihin samaa tahtia kasvavan vastustuksen kanssa.
Huomionarvoista on joka tapauksessa, että puhutaan vain parin kolmen vuoden takaisista uutisista - niin nopeasti tämän hulluuden vastustaminen on viime vuosina noussut. Maailmalla taisi olla tuolloin aiheen tiimoilta pari sataa yhdistystä tai järjestöä.
Mutta katsokaapa, miltä yksin Saksan kartta näyttää tällä hetkellä:
Yhteensä 8611014 tuulivoimaa vastustavaa kansalaisaloitetta (Bürgerinitiative) tai vastaavaa Saksassa. Saksanhan piti olla tuuli- ja aurinkovoiman, ns. energiakäänteen mallimaa. Totuus haaskattujen rahojen, melusta ja matalataajuisesta äänestä kärsivien ihmisten ja tuhotun ympäristön myötä on paljastunut.
Vastustus on voimakasta myös muun muassa Alankomaissa, Irlannissa ja Tanskassa. Ja tuulivoima kaatuu ryminällä.
Kuten viime aikojen uutisista on käynyt ilmi, Energiewende, energiakäänne on Saksassa osoittautunut täysin epäonnistuneeksi. Aurinko- ja tuulivoiman ylimitoitettu rakentaminen on saanut ihmiset monella puolella maata suutuksiin. Ympäristö- ja luontoarvot ovat jääneet energiapolitiikan alle.
Sama kehitys on jo alkanut täälläkin. Tuulivoimatoimijoiden tulo maakuntien metsiin ja vuorille on käynyt salakavalasti valmistellen, mutta ryminällä.
Kaavoitus on täysin ylikuumentunut: esimerkiksi Ilmajoki aikoi lätkäistä kerralla tuulivoimayleiskaavan koko kuntaan. Kurikka on jo hyväksynyt Lehtivuorten, Matkussaaren, Kalistannevan, Rasakankaan, Saunamaan (Viiatin) ja Rustarin isot hankkeet sekä yksittäisiä voimaloita - jäävinä tehdyt kaavapäätökset on tuotu hyväksyttäviksi uudelleen. Kukaan ei enää tiedä voimaloiden kokonaismäärää - onko se 76 vai 99. Moni maakuntakaavaan merkitty alue on vielä odottamassa.
Teuvalla Viiatin ja Paskoonharjun hankkeita on ajettu kuin käärmettä pulloon. Kauhajoki Sysimäen ja Mustaisnevan voimaloiden hankkeineen ei ole lainkaan viisastunut, vaan tahtoo Suolanevallekin voimaloita.
Ja sama jatkuu rannikko-Pohjanmaalla. Kristiinankaupunkiin rakennetaan Metsälää - 34 voimalaa, kun Ilmajoen 17 kappalettakin ovat jo pakottaneet ihmisiä pois kodeistaan ja yrityksistään. Isojoki ja Karijoki yritetään muuttaa teollisuusmaisemiksi Närpiön tapaan. Ketään ei kiinnosta, montako sataa voimalaa sinne on piirretty.
Satakunnan, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa hulluus jatkuu. Eikä siltä säästy moni muukaan maakunta - voimavarat vain eivät ole riittäneet tilanteen seuraamiseen muualla.
Luotto poliitikkoihin alkaa olla totaalisesti mennyt.
"Poliitikkojen on turha kauhistella kansalaisten keskuudessa kasvavaa
populismia, jos he päätöksillään ruokkivat sitä. Jos me tyytymättömät
nostamme sitä esiin, onko se meidän halpahintaisuuttamme? Olen pettynyt
vihreisiin, mutta olen myös pettynyt kaikkiin puolueisiin, jotka
lähtivät tähän hulluuteen mukaan, Kokoomus mukaan lukien."
"Yhä edelleen poliitikot useimmista puolueista ovat vaatimassa meille
Energiewendeä ja tuulivoiman lisäämistä Saksan malliin. Ongelma on, että
juuri kukaan heistä ei hallitse energia-asioita. He eivät huomaa, että
heitä neuvovat tahot, joilla on asiassa oma taloudellinen intressi."
"Joskus tämä hulluus kyllä loppuu, mutta sillä välin se maksaa paljon." "Vihreydestä tulee muutamassa vuodessa Euroopan vihatuin aate, ja
hyvästä syystä, sillä ympäristönsuojelun ja vähäosaiset se on unohtanut."
Vuorossa vähän vanhempi uutinen, mutta eipä taida olla Suomen lehdistö tätäkään uutisoinut. Se näyttää jättävän tuulivoimaa kritisoivat aiheet pitkästi kansalaisten ja kansalaisyhdistysten varaan - aika outoa sinänsä, mutta ehkä se on sitä paljon puhuttua lehdistönvapautta?
Uutisen mukaan konsulttiyhtiöt ja pankit varoittavat "verilöylystä" Ruotsin tuulivoima-alalla. Syynä pelkoon on ennätysalhaalle painunut sähkön hinta. Ja mitä ne tekevät? Huutavat lisää tukipaketteja.
Paikallinen keskusta (Centerpartiet) vaatii hallitusta kutsumaan puolueet koolle kriisipalaveriin. Mahtaako kriisipalaveri olla jo pidetty? Konkurssiuhka alalla on joka tapauksessa todellinen aivan lähitulevaisuudessa.
Sinänsä tukipaketit ovat kuin laastareita katkenneisiin jalkoihin ja lapoihin. Uuden tutkimuksen mukaan tuulivoima hyytyy globaalistikin, eikä se ratkaise lainkaan CO2-päästöjen ongelmaa. Lisää voi lukea J. M. Korhosen blogista.
Ja mitä tekee Suomi? Kyhää uutta tukipakettia uusiutuville energiamuodoille ja luulee edelleen rakentavansa kansantaloutta tuulivoiman varaan!
Luulisi asian olevan yksinkertaista matematiikkaa: paljonko tuet maksavat, ovat jo maksaneet, ja paljonko tulot nousivat? Tai logiikkaa: kun tuulivoima-ala ei ole globaalisti ollut kasvussa maailmalla enää seitsemään vuoteen ja Ruotsissa pelätään konkurssiaaltoa, miten se voisi tuoda Suomelle mannaa?
Tuulivoimalla pyyhkii yksinkertaisesti huonosti, mutta tällä menolla täytyy vajota todella alas, ennen kuin se Suomessa älytään tunnustaa.
Maaseudun Tulevaisuusuutisoi helmikuun lopussa Uppsalan maatalousyliopiston (SLU:n) tutkijoiden tulevaisuuden visioista. Jutun mukaan ryhmä yliopiston tutkijoita, neuvojia ja
opiskelijoita julkaisikirjanFramtidsberättelerser,
Tulevaisuuskertomuksia.
Kirjalla tutkijat haluavat herättää keskustelua ja ajatuksia siitä, miten voi käydä: onko vastassa katastrofi vai lintukoto. MT kirjoittaa:
"Ilmastonmuutos etenee vääjäämättä ja sysää maataloustuotantoa pohjoisemmaksi. Ruotsista tulee entistä selvemmin ruuan viejä ja sama koskee Suomea.
EU:lle povataan synkkiä aikoja ja koko unionin epäillään romahtavan seuraavien 13 vuoden aikana.
Kaikin puolin epävarmuus lisääntyy, mikä nostaa elintarvikkeiden hintoja. Eläinsuojelulainsäädäntö on vuonna 2030 pantu romukoppaan, samoin jokamiehenoikeudet ja eläinten oikeudet.
Kansainväliset sijoittajat ovat rynnänneet markkinoille ja ostaneet pääosan viljelymaasta perheviljelmien nenän edestä."
Kuvituskuva: Pixabay.com.
Mutta jo nyt näemme, että emme elä enää ainakaan lintukodossa. Se on rikottu tahallaan tuulivoimaloilla ja niiden aiheuttamalla luonnon hävittämisellä.
Saksan energiakäänne on fiasko - saksalaiset alkavat olla kurkkuaan myöten täynnä maansa tuhoamista. Ruotsissa Skånen tuulivoimala-alueesta puhutaan yleisesti "petolintuja tappavimpana tuulivoimala-alueena". Tanskassa voimalarakentaminen on käytännössä pysähtynyt epäiltyjen terveyshaittojen takia.
Kaikki tämä on täysin itse aiheutettua, eikä vie meitä ainakaan kohti lintukotoa. Mitä siis on vastassa, jos emme toimi tämän "kehityksen" pysäyttämiseksi?
Tässä englanniksi tekstitetty, HR-television esittämä ohjelma "MEX, das marktmagazin" tuulivoimatoimijoiden röyhkeydestä Saksassa. Ohjelma löytyy myös YouTubesta.
Ohjelman käsikirjoitus on käännetty suomeksi alle, teksti löytyy nyt omalta sivultaan. Tilanne Suomessa on erittäin pitkästi samanlainen.
Saksassa mikään muu ei suututa Hessenin asukkaita alkaneena vuonna, kuten 200 metriä korkeat tuulivoimalat. - Minulle tämä on pahin mahdollinen rikos luontoa vastaan. - Tämä on minusta kotimaani osien myymistä ulkomaille. Asukkaat ovat raivoissaan siitä, kuinka viranomaiset ovat antaneet kymmeniä lupia tuulivoimaloille viime hetkillä. - Se teki voimattomaksi, surulliseksi ja vihaiseksi. [...]
- Tämä on kuin kultakuumeryntäys. Ei ole kyse enää luonnonsuojelusta. Ei ole kyse energiakäänteestä, Energiewendestä. On kyse vain rahasta.
Talouselämä-lehdessä ilmestyi tammikuun lopussa artikkeli Saksan epäonnistuneesta energiakäänteestä tai -murroksesta, ns. Energiewendestä. Se on lyhyesti sanottuna susi.
"Energiateollisuuden uusimmat tilastot paljastavat karun faktan: Saksan
hiilidioksidipäästöt tuotettua sähkön kilowattituntia kohden olivat
viime vuonna lähes neljä kertaa korkeammat kuin Suomessa ja 20 kertaa
korkeammat kuin Ruotsissa."
Suomen ja Saksan tilastot ovat uusimmat vuodelta 2016 ja esimerkiksi Ruotsin, Tanskan ja Ranskan tiedot vuodelta 2015.
Hiilidioksidipäästö tuotettua sähkön kW-tuntia kohden oli Suomessa 105 grammaa ja Saksassa lähes nelinkertainen 380-400 grammaa! Ruotsissa päästö oli keskimäärin vain 10-20 grammaa ja Ranskassa 58 grammaa, mutta tuulivoiman onnelassa Tanskassa yli kolme kertaa suurempi kuin Suomessa eli 350 grammaa.
Kuvituskuva: Pixabay.com.
Talouselämä-lehden mukaan Saksaan on rakennettu mieletön määrä ja kalliisti tuuli- ja aurinkovoimaa. Mutta "maapallon ilmaston kannalta olennaisinta asiaa eli hiilidioksidipäästöjä maa ei ole saanut kuriin."
Tämäkö on siis se suunta - likainen energia - johon Suomi haluaa sähköntuotannossaan mennä?
Viime päivinä on käyty keskustelua mm. tuulivoimaloiden koosta. Lobbaajat yrittävät yhä väittää, että Suomen tuulivoimakaavoitus olisi jotenkin puolusteltavissa. Usea blogikirjoitus on osoittanut heidän väitteensä vääriksi.
"Tanskassa voimaloita on käytössä yhteensä yli 6000 kappaletta. Voimaloiden keskiteho on alle 1 MW ja keskipyyhkäisykorkeus alle 90
metriä. Tanskan 6131 tuulivoimalasta vain 334 on teholtaan yli 3 MW eli noin 5 % voimaloista. Suomessa on jo nyt enemmän suuria voimaloita kuin Tanskassa!"
Uutisvirtablogista löytyy havainnollinen kuvaaja Tanskan käytössä olevista voimaloista: käyttöönottovuodet, turbiinien määrä, nimellisteho yhteensä, sen keskiarvo sekä pyyhkäisykorkeuden keskiarvo. Kannattaa tutustua - Suomen voimaloiden ero niihin on huima!
Tv-ky:n uutisvirtablogin mukaan Suomessa haetaan rakennuslupaa jopa 8 MW:n tuulivoimaloille Simon Leipiössä ja pyyhkäisykorkeudeltaan pitkästi yli 200 metriä korkeille voimaloille Kuusamon Maaningassa. "Yhtään 250 metriä korkeaa
tuulivoimalaa ei ole rakennettu minnekään maailman kolkkaan."
Blogissa on lueteltu myös paikallisia suuruudenhulluja hankkeita: Kristiinankaupungin Metsälän 34 voimalaa keskelle asutusta, Lapväärtin ja Lakiakankaan 82 voimalan hanke Kristiinankaupungissa ja Isojoella, Rajamäenkylän 83 voimalan hanke Isojoella ja Karijoella sekä ns. Viiatin alunperin 99 voimalan, osiin pilkottu hanke Kurikassa.
Kallan kuvernöörin blogissa on selkeä kuva tuulivoimaloiden koon vaikutuksesta voimalan lapojen pyyhkäisypinta-alaan. Ympyrän pinta-alaa laskemalla tilanteesta saa jo jonkinlaista suuntaa.
"Varmasti tässä maailmassa on tärkeämpiäkin asioita kuin 1400-luvulta olevat häkkyrät, mutta kun luin tuulivoimayhdistyksen propagandaa, niin suutuin taas niin, että kipeeksi meinasin tulla." "Tuulivoimayhdistys ilmoitti ihan naama peruslukemilla, että Suomen tuulivoimalat eivät ole sen suurempia kuin vastaaville paikoille ulkomaille rakennetut myllyt. No tuohan ei tietenkään ole totta [...]. Tilastot kuitenkin kertovat, että yli 95 % Saksan tuulivoimaloista on alle 2,0 MW:n laitoksia. Vastaava suhde Suomessa on, että yli 90 % laitoksista on 3,0 MW ja pienempiä vain muutamia. Kun itsekin entisenä voimalaitosmiehenä katselin Saksan laitoksia, ei silmiin sattunut yhtään Suomen mittaluokan myllyä."
Saksassa on sattunut vuoden vaihteen seudulla tammi-joulukuussa useita tuulivoimalaonnettomuuksia, jo 4 kertaa yhden kuukauden aikana. Saksassa on yli 26.000 tuulivoimalaa. Lobbareiden mukaan se tarkoittaa 6-7 onnettomuustapausta vuodessa.
Juuri ennen vuodenvaihdetta lähes 100 m korkea tuulivoimala katkesi Saksin osavaltiossa. Turbiini upposi syvälle maahan. Onnettomuudessa kukaan ei loukkaantunut ja tapausta kutsutaan "yksittäiseksi", mutta asukkaat ovat erittäin huolissaan tapahtuneesta.
Tammikuun alussa esitetty ARD:n Mittagsmagazin kysyy, kuinka turvallisia laitteet ovat.
Joulukuun puolivälissä kaatui 70-metrinen tuulivoimalan torni Mecklenburg-Etupommerin osavaltiossa. Koillis-Saksassa Uckermarkissa Brandenburgin osavaltiossa puolestaan katkesi tuulivoimalan lapa, josta aiheutuneeseen ääneen asukkaat heräsivät yöllä. Tammikuun alussa Hampurin seudulla katkesi tuulivoimala.
Epäonnisia sattumia vai turvallisuusriskejä?
Materiaaleja testaava teräsrakentamisen ammattilainen näkee ongelman olevan tuotannossa, ei valvonnassa. - Teknologia on suhteellisen uusi. Yksittäistapauksista pitää ottaa oppia. Materiaali väsyy, mikä vaikuttaa laitteiden elinkaareen ja vaurioihin.
Tämä tarkoittaa tutkijoiden mukaan, että onnettomuuspaikoilla pitäisi kiireesti tutkia vastaavantyyppiset voimalat.
Myös tuulivoiman vastustaja toivoo, että onnettomuuksista vedetään tietyt johtopäätökset. - Etäisyyksiä teille pitäisi kasvattaa tuntuvasti. Myös asukkaat pitää ottaa huomioon. He joutuvat kestämään voimaloita. Niistä aiheutuu meluhaittaa, jäävaaraa, varjostusongelmia.
Saksissa kaatunut tuulivoimala korvataan uudella vastaavalla - uudemman tyyppiseen tarvittaisiin uudet luvat.
Lisätietoja: Video: Wie sicher sind Windräder - Mittagsmagazin ARD vom 09.01.2017 Julkaistu 17.1.2017 Kurz vor Jahresende knickt ein fast 100 Meter hohes Windrad im sächsischen Sitten um. Zerborstene Einzelteile liegen auf dem Acker. Ein sächsischer Windkraft-Gegner fordert nun, alle Windräder neu zu prüfen. https://www.youtube.com/watch?v=2e1lGnm2zYc
