Tuulipuisto on lastattu... tuulivoimaromulla

Miltä Kristiinankaupungin Metsälän tuulipuistossa - siinä Suomen suurimmassa puistossa - näyttää nyt, syyskuussa sattuneen kahden laparikon jälkeen?

Katso Kai Ylikosken videolta, mitä "vihreä energia" on käytännössä. Vestaksen voimalat C4 ja C21 ylpeänä esittävät (tyyppi V136, nimellisteho 3,45 MW).

Paikalta löytyy kuolleen linnun jäänteiden lisäksi runsaasti tuulivoimaromua. Voimalan C4 lähes 70 metriä pitkä, katkennut lapa on lentänyt noin 100 metrin päähän voimalasta. Jäähdytinyksikkö on puolestaan sinkoutunut luoteeseen noin 80 metrin etäisyydelle ja tuulivoimaromua löytyy jopa 300 metrin säteellä voimalasta sen pohjoispuolella. Haverista lisää täällä.

Muistutuksena, että Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoima-alue on rakennettu vuonna 2016, à la EPV Tuulivoima. Se otettiin käyttöön vuoden 2018 alussa. 

Voimaloiden perustustöissä oli betoniongelmia vuonna 2016 ja - yllätys, yllätys - lapaongelmia jo vuoden 2018 lopussa, jolloin puolet alueen voimaloiden lavoista meni tarkastukseen ja ilmeisesti myös vaihtoon. Puolet tarkoittaa 17 voimalan lapoja, yhteensä 51 lapaa. 

Mikään ei tosin takaa, että alueen muiden voimaloiden lavat olisivat kunnossa. Siellä on vielä 100 tuulivoimalan lapaa odottamassa rikkoutumista syksyn ja talven tuulissa.

Lisätietoja:

https://www.youtube.com/watch?v=1HhPt894ILs

https://santavuori.blogspot.com/2020/09/katkenneet-tuulivoimalan-siivet-mtvn.html

https://santavuori.blogspot.com/2020/09/tuulivoimalan-lapa-katkesi.html

https://santavuori.blogspot.com/2016/06/epauskon-paivana.html

https://www.ksoy.fi/yritystieto/uutishuone/ajankohtaista/2018/metsalan-tuulivoimapuisto-otettiin-kayttoon

https://svenska.yle.fi/artikel/2016/12/08/betongen-brister-vid-vindkraftsbygge-i-kristinestad

https://svenska.yle.fi/artikel/2018/11/15/tekniska-problem-i-omossa-vindkraftpark-halften-av-mollorna-gar-pa-tomgang

Liikaa tuulta ja muut kootut selitykset

Nyt kun Kristiinankaupungin Metsälän kahden laparikon yhteydessä on jo kuultu koottuja selityksiä havereiden syistä (ja todennäköisesti myös todellinen syy), on aika tehdä lyhyt katsaus aiempiin koottuihin selityksiin maailmalta. Sieltähän nämä Suomenkin selitykset on kopioitu.

Vuorossa liikaa tuulta ja muuta sellaista.

Muistakaa, että nämä ovat "yksittäistapauksia". - Hmm... mistähän sana kuulostaakin niin tutulta?

Metsälään palataan tulevissa postauksissa.

Lisätietoja:

https://santavuori.blogspot.com/search/label/Metsälä

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.1202604

https://www.sydin.fi/Artikel/Visa/401220

https://www.youtube.com/watch?v=nemy4TD4I3A&feature=youtu.be

Katkenneet tuulivoimalan siivet MTV:n Seitsemän uutisissa

Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoima-alueella syyskuussa 2020 tapahtuneet laparikot olivat esillä MTV:n Seitsemän uutisissa sunnuntaina 27.9.2020.

MTV:n alueelta kuvaamalta videolta ilmenee, että voimalan lavan osat ovat päätyneet laajalle alueelle ympäristöön. Alueella marjastavat, sienestävät tai muuten luonnossa tai metsissään liikkuvat ovat selkeästi vaarassa. 

Yhtiö kehottaa välttämään aluetta. Lähin asutus on vain 650 metrin päässä ja sitäkin lähempänä turma-aluetta sijaitsee voimalinjoja, uutisoi MTV. Koko juttu ja MTV:n video löytyy täältä.

Lisäkuvaa jälkimmäisessä onnettomuudessa vahingoittuneesta lavasta saa Kai Ylikosken kuvaamalta videolta. Rikkoutunut ja irronnut voimalan siipi on lentänyt voimalasta yli 100 metrin etäisyydelle. Pienempiä osia on levinnyt paljon tätäkin laajemmalle alueelle, kuten aiempi video osoittaa.

Lue lisää:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jo-kaksi-tuulivoimalan-liki-70-metrista-siipea-on-irronnut-kristiinankaupungissa-asukkaat-ja-tuulivoimayhtio-ihmeissaan/7937666

https://www.youtube.com/watch?v=eyTyP6aFIBw

https://m.youtube.com/watch?v=hQnWAbu-s3I

Two wind turbine blades thrown in Kristiinankaupunki, Finland, in three weeks

Kristiinankaupunki, Finland. A wind turbine blade has been thrown in the wind park Metsälä (Swed. Ömossa) in Finland in the beginning of September, 2020. According to a local newspaper, the accident happened at night between Saturday and Sunday, September 5-6. The reason of the accident is not yet known.

The broken wind turbine, C4, is located in the northern part of the area. The Finnish MSM and the company in question have reported that the damaged "wind turbine blade has fallen down to the base of the wind turbine".

However, two videos of the damaged wind turbine and its blade show clearly that the broken part of the blade was not fallen down, but rather thrown to the surroundings. The videos can be found below and in two previous posts with further information here and here.

In less than three weeks, another wind turbine blade was thrown in the same wind park Metsälä, on September, 24, 2020. The broken wind turbine, C21, is also located in the same northern part of the area, as shown on the video below. 

The broken wind turbine blade lies quite far from the tower in the field and in the woods. Smaller parts of the broken blade have spread north of it to a wide area.

The wind park was built in 2016 by a Finnish company EPV Tuulivoima. It was introduced in early 2018, but there have been problems with wind turbine blades already earlier.

The wind turbines installed are Vestas V136, nominal power 3.45 MW, rotor diameter 136 m, hub height 142 m and blade length 66.7 m. The blades of all 34 wind turbines in the area will be inspected.

Update on September 28, 2020: A further video on the second broken wind turbine blade.

Further information:

https://www.youtube.com/watch?v=SAE4Jg1qcIk

https://www.youtube.com/watch?v=mdu_Ib9VcpU

https://santavuori.blogspot.com/2020/09/tuulivoimalan-lapa-katkesi.html

https://santavuori.blogspot.com/2020/09/vestas-tuulivoimalan-laparikko-metsala.html

https://santavuori.blogspot.com/2020/09/kristiinankaupungin-metsalassa-jo.html

https://m.youtube.com/watch?v=hQnWAbu-s3I

https://www.youtube.com/watch?v=eyTyP6aFIBw

Päivitetty viimeisen videon linkki 28.9.2020.

Kristiinankaupungin Metsälässä jo toinen laparikko

Sydin uutisoi, että Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoima-alueella on tapahtunut jo toinen laparikko kolmen viikon sisään. Myös Iltalehti uutisoi aiheesta.

Tuuliyhtiön mukaan Metsälässä on sattunut 24.9.2020 "toinen siiven rikkoutuminen, mikä on johtanut sen putoamiseen. Vastaava tapaus on käynyt aiemmin 5.9.2020. Kummankaan tapahtuman tarkasta syystä tai tapahtumaketjusta ei ole vielä tarkkaa selvyyttä. Tapahtuneen tutkintaa on hidastanut konehuoneen katolle jääneiden rikkoutuneiden osien muodostama putoamisriski. Lähiviikkoina paikalle saadaan nosturi, jonka avulla voimalan konehuoneen katto voidaan puhdistaa putoamisvaarassa olevista kappaleista."

Ilkka-Pohjalaiselle antamassaan haastattelussa EPV Tuulivoima sanoo, että onnettomuuden syyn selville saaminen "kestää aikansa". Tuuliyhtiö sanoo myös, että kaikkien alueen voimaloiden siivet tarkastetaan.

Alueelta kuvattu video osoittaa siipijätteen levinneen laajalle alueelle voimalan pohjoispuolelle ja katkenneen lavan lentäneen melko kauas voimalan rungosta pellolle ja metsään. - Mahtaako tuuliyhtiön Iltalehden jutussa mainitsema 300 metrin varoetäisyys riittää?

Lisätietoja:

https://www.sydin.fi/Artikel/Visa/400688

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/13cc8e35-b0e1-4676-aae8-7345c5b6b55d

https://www.epvtuulivoima.fi/uutiset/metsalan-tuulivoimapuistossa-tuuliturbiinin-vaurioitunut-osa-on-pudonnut-viikonloppuna-tuulivoimalan-juurelle/

https://m.youtube.com/watch?v=hQnWAbu-s3I

26.9.2020.

Vestas: Tuulivoimalan laparikko, Metsälä

Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoima-alueella tapahtui laparikko yöllä 5.-6.9.2020. Media, Yle mukaanlukien, antaa ymmärtää tuulivoimalan lavan "pudonneen voimalan juurelle", kuten kerrottiin tässä postauksessa.

Alueelta kuvatulta videolta käy kuitenkin selkeästi ilmi, että voimalan C4 lapa on katkennut ja irronnut osa on lentänyt maahan.

Onko laparikon syynä sitten ollut salamanisku, kuten myös väitetään? Katso itse videolta, joka on kuvattu rikkoutuneen voimalan lavasta!

Hajonneen Vestaksen tekniset tiedot ovat seuraavat: V136, nimellisteho 3,45 MW, roottorin halkaisija 136 m ja napakorkeus 142 m. 

Lavan painoksi EPV Tuulivoima ilmoittaa 10.000 kg, mutta muut vastaavankokoiset tuulivoimaloiden lavat painavat 20.000-30.000 kg ja Vestaksen manuaalin mukaan lavan kuljetuspaino on 70.000 kg, kuten videolla todetaan.

Lisätietoja:

https://santavuori.blogspot.com/2020/09/tuulivoimalan-lapa-katkesi.html

https://www.youtube.com/watch?v=SAE4Jg1qcIk

https://www.youtube.com/watch?v=mdu_Ib9VcpU

15.9.2020.

Tuulivoimalan lapa katkesi Kristiinankaupungin Metsälässä

Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoima-alueella on tapahtunut laparikko. Sydinin mukaan tämä tapahtui lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 5.9.2020. Rikkoutunut tuulivoimala, C4, sijaitsee alueen pohjoisosassa ja tuuliyhtiö lupaa selvittää tapahtuneen.

Metsälän tuulivoima-alue on rakennettu vuonna 2016 EPV Tuulivoiman toimesta. Se otettiin käyttöön vuoden 2018 alussa.

Metsälään asennetut voimalat ovat malliltaan Vestas V136, nimellisteho 3,45 MW, roottorin halkaisija 136 m, napakorkeus 142 m ja lavan pituus 66,7 m. Yksi lapa painaa noin 25 tonnia eli 25.000 kg ja sen kärkinopeus on 300 km/h. Made in China -laatua.

Tuulivoimayhtiö tiedottaa 7.9.2020 kotisivuillaan tuuliturbiinin vaurioituneen osan, toisin sanoen "tuuliturbiinin lavan pudonneen alas tuulivoimalan juurelle". Sen mukaan "vielä ei ole tarkkaa tietoa, miten siiven osa on päässyt irtoamaan".

Yle uutisoi ilmeisesti suoraan tuuliyhtiön tiedotteen pohjalta "yhden tuuliturbiinin lavan pudonneen maahan tuulivoimalan juurelle".

Alla olevalla videolla kysytään perustellusti, putosiko vaurioitunut osa vai katkesiko lapa ja sinkoutui ympäristöön?

Videolta käy ilmi, että rikkoutuneen voimalan lapa on selvästikin katkennut ja rikkonut myös voimalan nasellin päällä olevan jäähdytinyksikön. On todennäköistä, että onnettomuudessa on tapahtunut myös jäähdytinneste- ja öljyvuoto ympäristöön.

Tässäkö syy, miksi alueella on kulkurajoituksia, tiesulku ja vartijoita? Eikö onnettomuuden todellista luonnetta ja vakavuutta haluta yleiseen tietoon?

Nyheter på svenska:

Vinge lossnade från turbin i Ömossa i Kristinestad – orsaken oklar

Vindkraftsbolaget lovar reda ut varför rotorbladet lossnade

Video: Vindturbinbladet bröt i Ömossa i Kristinestad

Lisätietoja:

https://www.sydin.fi/Artikel/Visa/396650

https://www.sydin.fi/Artikel/Visa/396958

https://santavuori.blogspot.com/2016/06/epauskon-paivana.html

https://www.ksoy.fi/yritystieto/uutishuone/ajankohtaista/2018/metsalan-tuulivoimapuisto-otettiin-kayttoon

https://www.epvtuulivoima.fi/uutiset/metsalan-tuulivoimapuistossa-tuuliturbiinin-vaurioitunut-osa-on-pudonnut-viikonloppuna-tuulivoimalan-juurelle/

https://yle.fi/uutiset/3-11534233

https://m.youtube.com/watch?v=SAE4Jg1qcIk

11.9.2020, muokattu 2. lauseen sanamuotoa 16.9.2020.

Tuulivoimaloiden koot - Suomeen maailman suurimmat

Viime päivinä on käyty keskustelua mm. tuulivoimaloiden koosta. Lobbaajat yrittävät yhä väittää, että Suomen tuulivoimakaavoitus olisi jotenkin puolusteltavissa. Usea blogikirjoitus on osoittanut heidän väitteensä vääriksi.

Tv-ky:n uutisvirtablogin mukaan vertailukohteena käytetään usein Tanskaa. Siellä on tuhansia voimaloita, mutta minkä kokoisia? Tanskan kansallisesta rekisteristä paljastuu totuus:  

"Tanskassa voimaloita on käytössä yhteensä yli 6000 kappaletta. Voimaloiden keskiteho on alle 1 MW ja keskipyyhkäisykorkeus alle 90 metriä. Tanskan 6131 tuulivoimalasta vain 334 on teholtaan yli 3 MW eli noin 5 % voimaloista. Suomessa on jo nyt enemmän suuria voimaloita kuin Tanskassa!"

Uutisvirtablogista löytyy havainnollinen kuvaaja Tanskan käytössä olevista voimaloista: käyttöönottovuodet, turbiinien määrä, nimellisteho yhteensä, sen keskiarvo sekä pyyhkäisykorkeuden keskiarvo. Kannattaa tutustua - Suomen voimaloiden ero niihin on huima!

Vuonna 2016 Tanskassa käyttöönotettujen voimaloiden keskipyyhkäisykorkeus on vaivaiset 40 metriä ja teho 0,4 MW. Noin puolitoista vuotta aiemmat laskelmat tuulivoimaloiden mittasuhteista osoittavat, että Suomen tilanne ei ole lainkaan helpottanut. Nyt Suomessa rakennuslupia haetaan 200-250 metriä korkeille, yli 3 MW:n voimaloille.

Tv-ky:n uutisvirtablogin mukaan Suomessa haetaan rakennuslupaa jopa 8 MW:n tuulivoimaloille Simon Leipiössä ja pyyhkäisykorkeudeltaan pitkästi yli 200 metriä korkeille voimaloille Kuusamon Maaningassa. "Yhtään 250 metriä korkeaa tuulivoimalaa ei ole rakennettu minnekään maailman kolkkaan."

Blogissa on lueteltu myös paikallisia suuruudenhulluja hankkeita: Kristiinankaupungin Metsälän 34 voimalaa keskelle asutusta, Lapväärtin ja Lakiakankaan 82 voimalan hanke Kristiinankaupungissa ja Isojoella, Rajamäenkylän 83 voimalan hanke Isojoella ja Karijoella sekä ns. Viiatin alunperin 99 voimalan, osiin pilkottu hanke Kurikassa.

Kallan kuvernöörin blogissa on selkeä kuva tuulivoimaloiden koon vaikutuksesta voimalan lapojen pyyhkäisypinta-alaan. Ympyrän pinta-alaa laskemalla tilanteesta saa jo jonkinlaista suuntaa.

"Varmasti tässä maailmassa on tärkeämpiäkin asioita kuin 1400-luvulta olevat häkkyrät, mutta kun luin tuulivoimayhdistyksen propagandaa, niin suutuin taas niin, että kipeeksi meinasin tulla."

"Tuulivoimayhdistys ilmoitti ihan naama peruslukemilla, että Suomen tuulivoimalat eivät ole sen suurempia kuin vastaaville paikoille ulkomaille rakennetut myllyt. No tuohan ei tietenkään ole totta [...]. Tilastot kuitenkin kertovat, että yli 95 % Saksan tuulivoimaloista on alle 2,0 MW:n laitoksia. Vastaava suhde Suomessa on, että yli 90 % laitoksista on 3,0 MW ja pienempiä vain muutamia. Kun itsekin entisenä voimalaitosmiehenä katselin Saksan laitoksia, ei silmiin sattunut yhtään Suomen mittaluokan myllyä."


Lue lisää:

http://tvky.blogspot.fi/2017/02/maailman-suurimmat-tuulivoimalat-suomeen.html

https://ens.dk/service/statistik-data-noegletal-og-kort/data-oversigt-over-energisektoren

http://tvky.blogspot.fi/2017/02/tanskaan-asennettujen-voimaloiden.html

http://pitkaranta.blogspot.fi/2015/09/tuulivoimaloiden-kasvu.html

https://santavuori.blogspot.com/2016/06/epauskon-paivana.html

http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/taystuulituho-suomen-lansirannikolla.html

http://arikeronen.blogspot.fi/2017/02/tuulesta-temmattua.html

PS. Päivitykset putoilevat jälkijunassa nettiyhteyksien pätkimisen vuoksi - liekö tuulivoimaloilla osuutta asiaan... 

PPS. Päivitetty linkki 16.9.2020.

Epäuskon päivänä

Santavuoren jälkeen vuorossa on Kristiinankaupungin Metsälä Pakankylässä. Valmisteilla on hienolta kuulostava Suomen suurin tuulivoima"puisto".

Mitä puistomaista alla olevasta videosta löytyy - leveät tiet, maansiirtokoneet, kivi- ja kantoröykkiöt, pois ajetut linnut ja eläimet? Luontoa on jo nyt tuhottu laajasti, täällä ei patikoijia kaivata, täällä eivät metsot soi, eivätkä uhanalaiset hyönteiset lentele.

Tuulivoimalla ei ole mitään tekemistä maailman pelastamisen tai vihreän ja puhtaan energiantuotannon kanssa. Se on tuhovoimaa, joka jyrää alleen kaiken, ensin luonnon, sitten ympäristönsä ihmiset ja kaiken muun kaavoituksen ja rakentamisen.

Tuulivoimakaavoitus on todellista epäuskon palvontaa.

Lisätietoja:

http://santavuori.blogspot.com/2016/03/uskon-paivana.html

https://www.youtube.com/watch?v=N6fNBFeLaZg

14.6.2016, päivitetty linkit 16.9.2020.