20.2.2020

Miljarditappiot ja konkurssit uhkaavat Ruotsin tuulivoimaa

Suomen tuulivoima ja energiamarkkinat astuivat konkreettisesti Saksan tielle eli kohti odottavaa kriisiä vajaa kaksi viikkoa sitten. Negatiiviset sähkönhinnat kääntävät alan väistämättä tappiolliseksi.

Ruotsissa ollaan jo askeleen edellä.

Ruotsalainen Dagens industri uutisoi 19. helmikuuta 2020 Ruotsin tuulivoima-alan akuutista tilanteesta. Uutisen mukaan ennätysalhaiset sähkönhinnat ovat aiheuttaneet yhdessä sähkösertifikaatin romahduksen kanssa akuutin kriisin usealle tuuliyhtiölle. Niitä uhkaavat nyt miljarditappiot ja konkurssit.

Tuuliteollisuuden edustajat patistavat hallitusta nopeisiin toimiin. Ruotsin energiaministerin mukaan hallituksen ehdotukset ovat tulossa, mutta hän ei avaa niitä enempää.


According to the Swedish newspaper Dagens industri the wind power branch is in emergency situation in Sweden. Record low electricity prices combined with a collapse of the electricity certificate have triggered an acute crisis for many wind power companies. They are now threatened by billion losses and bankruptcies.

Industry representatives are appealing to the government to act quickly. According to Sweden's Energy Minister the proposals are on the way, but he does not give any further information about them.

- - - - - - - - - -

Korjaus: Alunperin tekstissä väitettiin tilanteen koskevan Norjaa, mutta linkitetyn uutisen mukaan se liittyy Ruotsiin. Tekstissä ja kuvituksessa Ruotsin naapurimaahan viittaavat kohdat on siten korjattu.

Pahoittelut virheestä!

Väärään maahan viittaaminen johtui alunperin Google-käännöksenä tulleesta englanninkielisestä tekstistä. Itse uutisjuttu on maksumuurin takana, mutta Google-käännöksen tekohetkellä siitä oli luettavissa pidempi pätkä ja ilmeisesti jonkin yhtiön nimi oli niin lähellä sanaa "Norway", että käännösohjelma suomensi sen sanalla "Norja". Blogin vastuuta julkaistusta tekstistä virheen syntytapa ei tietenkään poista, mutta maksumuuri estää alkuperäisjutun lukemisen, joten kokonaisuudessaan sitä ei pääse edelleenkään tarkistamaan.

Pressen.se:stä löytyy kuitenkin hiukan lisätietoa asiasta muiden uutisjuttujen muodossa.

Norja pääsee tapetille lähiaikoina aiheesta linnut ja tuulivoimalat.


Lisätietoja:

https://santavuori.blogspot.com/2020/02/tuulivoiman-kriisi-uhkaa.html

https://www.di.se/nyheter/akutlage-for-vindkraften-miljardforluster-och-konkurser-hotar-efter-priskollaps/

http://www.pressen.se/11091475.html

20.2.2020, korjattu 03.03.2020.

2 kommenttia:

  1. Kiitos hyvästä kirjoituksesta.

    Minulla on herännyt ajatuksia vastakkaisesta uhasta kuluvan talven sääolosuhteiden perusteella. Tämän poikkeuksellisen talven perusteella moni on valmis uskomaan, että jatkoskin talvet ovat vastaavia. Itse taas uskon, että ennen pitkää tulee pitkä, kylmä ja heikkotuulinen talvi.

    Jos tuon kylmän talven tullessa Suomen energiatuotanto lepää tuulivoiman varassa ja olemme ennättäneet luopumaan mm. hiilivoimaloista mistä saadaan sähköä Suomeen ? Jos sähkön kulutusta joudutaan säännöstelemään
    onko ensimmäisenä odotettavassa sähkökatkoja suurin kaupunkeihin vai pienempiin kyliin ? Miten pystytään hoitamaan huoltovarmuus ?

    Laskeskelin aikani kuluksi, että Suomi käyttää 6 mrd. euroa lähinnä tuulivoiman tukemiseen.
    (tv tuki1 4 mrd., tv tuki2 1 mrd. ja 1 mrd. ilmastorahasto)

    Tälle on haettu oikeutusta ilmastomuutoksen torjunnalla ja esimerkin näyttämisellä. Otetaanpa vertailuksi Kiina ja Suomi. Kiinan päästöt vuonna 2012 12454711 ja Suomen 61 ekvivalenttikilotonnia. Kiina siis aiheuttaa päästöjä 204175 kertaisesti Suomeen verrattuna. Jos Kiina haluaisi seurata Suomen esimerkkiä ja käyttäisi rahaa Suomen mallin mukaisesti tarkoittaisi se 204175 X 6 mrd. = 1 225 050 mrd. euroa.

    Kiinan BKT 8358 mrd. $(2012) eli Kiinan tulisi käyttää koko BKT 146 vuoden ajan ilmastomuutoksen torjuntaan, jotta päästäisiin Suomen tilanteeseen. Vaikka Suomi on käyttänyt avokätisesti rahaa ilmastomuutoksen torjuntaan, on hiilineutraali Suomi vielä kaukana ja lisää rahaa tarvitaan, jos tavoitteesta halutaan pitää kiinni.

    Näiden lukujen varjossa voi kysyä, mitä luulette, seuraako Kiina Suomen esimerkkiä ?

    VastaaPoista
  2. Erittäin hyvä laskelma, kiitos siitä!

    VastaaPoista

Tämä blogi on tehty Santavuoren muistoksi, joten muista asiaankuuluva kunnioitus. Vain asialliset viestit julkaistaan.