30.9.2016

Infraäänipäästön leviämismallinnuksen käyrät

Infraäänen leviämismallinnuksessa perusteet pystyy kuta kuinkin ymmärtämään, silti ne ajatteluttavat. Voiko tilanne todella olla tällainen? Tässä pari lisäkysymystä kartan laatijalle vastauksineen.

Keltainen käyrä on siis sisin, se on sinänsä selvä.

- Keltainen vyöhyke on määritelty tunnettujen nopeasti ja vakavasti sairastuneiden perusteella.

Miten oranssi käyrä määräytyy? Nyt se on vedetty esim. kaikkien Vaasan seudun alueiden ympäri taikka Ilmajoki-Jalasjärvi-Kauhajoki-Kristiinankaupunki-Siikainen-Pori-Honkajoki-Karvia -alueen ympäri. Miksi? Onko infraäänipäästöjä siis myös noiden paikkakuntien väliin jäävillä alueilla?

- Ensinnäkin on olemassa joitain hankkeita joita on rakennettu ennen syöttötariffia. Kaikki merkittävän kokoiset voimalat on huomioitu riippumatta siitä, ovatko ne tariffissa vai eivät, jos ne on rakennettu tai tullaan rakentamaan tänä ja ensi vuonna.

 Kuvakaappaus: Merikarvian tuulivoimainfo.

- Toiseksi, käyrien kulku määräytyy puhtaasti infraäänen leviämismallin perusteella.

- Infraäänialtistus on siis erityisen voimakasta tuulivoimahankkeiden väliin jäävillä alueilla eli myös edellä mainituilla alueilla. Tämä on luonnollista: ikään kuin jäisi kahden tulen väliin.

- Oranssi käyrä on määritelty tapausten perusteella, jossa sairastumisen nopeus on ollut kertaluokkaa hitaampi kuin keltaisella käyrällä, ja myös oireet ovat olleet joissain tapauksissa lievempiä. Oranssin käyrän sisäpuolella esiintyy kuitenkin oireita, jotka ovat välittömästi henkeä uhkaavia. Näistä ehkä helpoimmin tunnistettava ja vakavin on verenpaineen nousu voimakkaan tuotantojakson aikana sairaalloisiin lukemiin, jotka vaativat välitöntä huomiota (esim. 210/170).

Entä mikä on uloin käyrä? Onko se noiden mainittujen alueiden + Lapuan sisäänsä sulkeva viiva vaiko esimerkiksi tuo viiva, joka kulkee Virrat-Ähtäri-keskustojen kautta? Miten se määräytyy?

- Uloin käyrä on raja, jossa olemme havainneet oirehtimista niillä henkilöillä, jotka ovat jo voimakkaasti altistuneet.

Uloin käyrä näkyy ylle leikatusta kuvasta. Se saa sanattomaksi, kun tietää, miten infraäänen leviäminen on laskettu ja millä perusteilla kartan käyrät mallinnettu.

29.9.2016

Tuulivoimala Vaasan Sundomissa

Videota Vaasan Sundomin tuulivoimalasta, kyseessä Mervento 3.6-118 eli teho 3,6 MW ja roottorin halkaisija 118 m, tornin korkeus 125 m, käyttöönottovuosi 2012.


Kuten videoltakin kuuluu ja näkyy, melua lähtee, öljyä vuotaa, lapoja on paikattu... Ei ihme, että alueelle pääsyä on rajoitettu varoituksin ja kielloin. Ongelmathan voisivat tulla julki. Puhdasta ja vihreää energiaako?


Pohjalainen uutisoi 4.10.2016 Vaasan Sundomin voimalayhtiön, Merventon hakeneen konkurssiin maanantaina. Sundomin voimala kuulemma jatkaa toistaiseksi, ainakin syystuulien ajan. Kuinkahan kovan tuulen lavat kestävät?

Kauppalehden uutisen 5.10.2016 ja Ylen mukaan konkurssista jäävät miljoonavelat. Eikös tuulivoimaloiden pitänyt tuoda rahaa, eikä viedä sitä??


Kommenttikentän mainitseman Pohjalaisen uutisen 28.10.2016 mukaan myös tuulivoimaoperaattori Wasa Wind, Merventon tytäryhtiö, on jättänyt konkurssihakemuksen. Eikö nyt olisi selkeintä haudata koko voimala, niin paljon pahaa sekin on melko pienestä koostaan huolimatta asukkaille aiheuttanut?


Päivitetty (viimeinen kpl) 29.10.2016.

28.9.2016

Koko Etelä-Australia sähköttä

Ajankohtainen uutinen maailmalta, jota suomalainen lehdistö ei näytä vielä noteeranneen:

Koko Etelä-Australian osavaltio on tällä hetkellä sähköttä ja pahoissa vaikeuksissa. Etelä-Australia on jäänyt ilman sähköä valtavan, 50 vuoteen pahimman myrskyn seurauksena. Sähköverkko-operaattori vahvisti keskiviikkona iltapäivällä koko osavaltion olevan ilman sähköä kantaverkon vakavien ongelmien vuoksi, mm. 22 suurjännitepylvään kaaduttua pohjoisessa.

Etelä-Australia on Australian kolmanneksi suurin osavaltio, jonka väkiluku on yli 1,68 milj. asukasta. Sen pääkaupunki on Adelaine.


Liittovaltion energiaministerin mukaan tilanne herättää vakavia kysymyksiä, koska sähkökatkon vaikutukset ovat valtaisat ja ulottuvat niin suureen määrään ihmisiä. Twitter on täyttynyt täysin pysähtyneestä osavaltiosta mm. tunnisteilla #AdelaineStorm ja #prayforSA.

Yli 40 % Etelä-Australian sähköstä tuotetaan uusiutuvilla, tuuli- ja aurinkoenergialla. Osavaltion senaattori pitää tilannetta hätätilana ja kuvaa tapahtunutta ennennäkemättömäksi ja häpeälliseksi. Hänen mukaansa syynä on myös riippuvuus uusiutuvasta energiasta.

"This has not been sensible, it has been reckless - we have relied too much on wind rather than baseload renewables, rather than baseload power, including gas which is a fossil fuel but it is 50 per cent cleaner than coal and a good transitional fuel." 


Lisätietoja:

SA weather: State-wide power loss raises 'serious questions', Josh Frydenberg says. ABC News. 28.9.2016. Saatavilla: http://www.abc.net.au/news/2016-09-28/sa-weather-'serious-questions'-must-be-answered-frydenberg-says/7886262


A Storm Wiped Out Power to An Entire State in Australia. Time 29.9.2016. Saatavilla: http://time.com/4512603/blackout-australia-adelaide-storm/?xid=tcoshare

What caused South Australia’s state-wide blackout? The Conversation. 29.9.2016. Saatavilla: http://theconversation.com/what-caused-south-australias-state-wide-blackout-66268

Twitter. #AdelaineStorm. Saatavilla: https://twitter.com/hashtag/AdelaideStorm?src=hash

Twitter. #prayforSA. Saatavilla: https://twitter.com/hashtag/prayforSA?src=hash

Schäfer, Henrik. Myrsky kaatoi 22 pylvästä Australiassa, kokonainen osavaltio sähköttä. Maaseudun Tulevaisuus 29.09.2016. Saatavilla: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/myrsky-kaatoi-22-pylv%C3%A4st%C3%A4-australiassa-kokonainen-osavaltio-s%C3%A4hk%C3%B6tt%C3%A4-1.163479

Päivitetty 01.10.2016.

27.9.2016

Infraäänipäästön leviämismallinnuksen laskentaperusteet

Infraäänen leviämismallinnuksia tehdessä on käytetty siis selkeitä, joskin erittäin monimutkaisia, perusteita ja laskentakaavoja.

Pääkohdat lyhyesti Merikarvian tuulivoimainfon sivuilta:
  • Voimaloiden sijainnit ovat virallisten dokumenttien mukaisia.
  • Leviämismallinnukset kuvaavat infraääntä 0,4-8 Hz, josta suurin teho on taajuusalueella 0,4-3 Hz. Tässä on huomioitu kunkin voimalan ilmoitettu nimellisteho.
  • Infraäänen vaimennukseksi on huomioitu 6 dB:n vaimennus etäisyyden kaksinkertaistuessa. On mahdollista, että oikeampi vaimennus olisi vain noin 3 dB etäisyyden kaksinkertaistuessa. Lisäksi Suomen säässä yleinen inversioilmiö (jolloin maan pinnalla on tyyntä, vaikka korkeammalla tuulee) vähentää infraäänen vaimentumista.
  • Maaston muotoja ei ole huomioitu.
  • Tuulen lisäksi muita ilmakehän ominaisuuksia ei ole huomioitu.
  • Laskennassa on käytetty kaksiulotteista laskentaverkkoa. Se varmastikin riittänee - eihän mikään muu taho ole edes yrittänyt mallintaa infraäänen leviämistä!
  • Mallinnuksessa on huomioitu infraäänipäästön summautuminen eri pisteissä. Tämä tarkoittaa, että voimala-alueiden väleissä infraäänen kokonaisannos on suurempi etäälläkin voimaloista kuin erillään sijaitsevien tuulivoimala-alueiden ympäristössä.
  • Infraääneen kuuluvat myös voimakkaat amplitudi- ja vaihemodulaatiot. Ne ovat seurausta mm. interferenssistä, joka voimistaa tai heikentää infraääntä ajallisesti ja paikallisesti vaihdellen. Infraääniongelma voi siis olla hyvin erilainen eri aikoina ja eri paikoissa.
Infraäänenpainetaso on laskettu näillä tiedoilla jokaiselle laskentapisteelle.


Ei ole olemassa tarkkaa tietoa siitä, minkä tasoinen infraääni vaikuttaa ihmiseen milläkin tavalla, erityisesti pitkäaikaisaltistuksessa - siis päiviä, viikkoja ja kuukausia tai jopa vuosia jatkuvassa altistuksessa. Tiedetään kuitenkin, että altistuksen kesto ja jatkuvuus ovat ainakin yhtä tärkeässä roolissa kuin infraäänen painetaso. Laskennassa altistuksen ajallinen kesto on huomioitu keskimääräisiä tuulensuuntia hyödyntäen.

Kokonaisvuosiannos on laskettu yksittäisten tuulensuuntien sekä tuulen keskimääräisen vuosijakauman perusteella.

Kartta on alustavasti kalibroitu käyttämällä tähän asti kertynyttä tietoa tuulivoimaloiden ympäristön asukkaiden sairastumisista - yli 150 henkilön sairastumisista.

Moneenko sairastumiseen meillä on varaa?

26.9.2016

Infraääniongelma on todellinen

Joku voi kritisoida tuulivoimaloiden infraäänen leviämismallinnusten esittämistä pelotteluksi. Mutta kenen intresseissä olisi pelotella tällaisella asialla? Jokainen normaali ihminen käyttäisi mieluummin aikaansa johonkin muuhun kuin tuulivoimala-alan aiheuttamien ongelmien tai sen aikaansaamien terveysongelmien selvittelyssä.

Merikarvian tuulivoimainfon sivuilla auotaan tarkemmin syitä kartan esittämiselle (boldaukset ja kirjoitusvirheiden korjaukset tämän blogin):

"Tarkoitus on pyrkiä kuvaamaan ja mallintamaan infraäänen taso paikan funktiona sellaisella suureella, mikä korreloi infraäänipäästön haitallisuuden kanssa ihmisten terveyden kannalta eli sairastumisnopeuden kanssa." 

"Tarkoitus ei ole pyrkiä laskemaan mahdollisimman eksaktisti fysikaalisia suureita, kuten infraäänenpainetasoja, vaan mallinnuksen tarkoitus on ennen kaikkea pyrkiä ennakoimaan ihmisten sairastumista lähitulevaisuudessa eri alueilla. Mallin laskema käyrästö on kalibroitu alustavasti empiiristen havaintojen pohjalta. Sekä mallinnusmenetelmää että empiiristä kalibrointia on tarkoitus tarkentaa sitä mukaa kun tilanne kehittyy ja tietoa ja kokemuksia kertyy lisää."


Lopuksi se kaikkein tärkein, miksi myös Santavuoren blogi haluaa nostaa asian esille:

"Toivomme, että nämä mallinnustulokset osaltaan auttaisivat ymmärtämään tuulivoimaloiden infraäänipäästön aiheuttaman terveysongelman mittakaavan ja havahduttaisivat päättäjiä toimimaan ripeästi."

Olemme erittäin vakavan asian edessä, johon yhteiskunnan ja poliittisten päättäjien on pakko reagoida, ennen kuin todellakin on liian myöhäistä yksittäisiä ihmisiä ja myös suuria massoja ajatellen. Tämä ei ole vain paikallinen ongelma, vaan koskettaa myös kaupunkeja ja niitä kuntia, joihin tuulivoimaloita ei edes aiota rakentaa.

25.9.2016

Infraäänen leviäminen Santavuorelta

Suomeen jo rakennettujen tuulivoimaloiden ja syöttötariffiin todennäköisesti pääsevien hankkeiden osalta on tehty infraäänen leviämismallinnukset Merikarvian tuulivoimainfon sivuille. Monelle kartat ovat jo tuttuja, mutta on syytä katsoa niitä tarkemmin monestakin syystä.

Sivustolla oleva kartta kuvaa tilannetta vuoden 2017 lopussa. Ilmajoen Santavuoren ympäristön ja eteläpohjalaiskuntien osalta se kuvaa kuitenkin jo lähes tämän hetken tilannetta, valitettavasti.

Kuvakaappaus: Merikarvian tuulivoimainfo.

Kartassa on havainnollistettu käyrien avulla "infraäänipäästön terveyden kannalta haitallista kokonaisvuosiannosta". Mallinnuksen mukaan keltaisen käyrän sisäpuolisella alueella "infraäänipäästö aiheuttaa vakavia pysyviä muutoksia elimistössä. Suurin osa väestöstä sairastuu pitkäaikaisaltistuksessa, useat jo ensimmäisten kuukausien altistuksen jälkeen. Alue autioituu ihmisistä ja monista eläimistä." Keltainen käyrä ulottuu mm. Koskenkorvalle ja Kyrönjokeen asti. Jokaisen tuulivoimala-alueen ympärillä on oma keltaisen käyrän kattama alue.

Oranssin käyrän sisäpuolisella alueella "oireilua tapahtuu yleisesti. Vakava sairastuminen koskettaa alttiimpia väestöryhmiä jo vuoden altistumisajan aikana. Pitkällä ajanjaksolla sairastuminen koskettaa enemmistöä väestöstä." Oranssi käyrä peittää esim. Tuomikylän ja ulottuu yli Kyrkösjärven. Mm. Kurikan ja Peräseinäjoen tai Kauhajoen väli, samoin kuin Ilmajoen ja Seinäjoen väli on kokonaisuudessaan oranssin käyrän sisäpuolella - Santavuoren ja muiden tuulivoimala-alueiden yhteisvaikutuksen vuoksi.

Kartan uloin käyrä - jota ei yllä olevassa kuvassa edes näy - kuvaa aluetta, jonka sisäpuolella tuulivoimaloiden "infraäänipäästön sairastuttamat ihmiset eivät pysty asumaan" "elämänlaadun kärsimättä infraäänen aiheuttamista oireista johtuen". Käyrä kuvaa siis aluetta, jolla infraäänipäästöstä sairastuneet ihmiset eivät voi asua tai jonne he eivät voi muuttaa oireilematta.

Sivustolta löytyy myös perusteet käytetylle laskentamallille, siis sille, miksi mikäkin käyrä sijaitsee missäkin. Kannattaa lukea ne tarkemmin, sillä käytännössä leviämismallinnuksissa on huomioitu kaikki muu paitsi maaston muodot. Näin, koska "Suomessa vallitsevan tasaisen maastotyypin yksityiskohdilla ei ole suurta merkitystä infraäänen etenemisen kannalta suuressa mittakaavassa. Sen sijaan pienessä mittakaavassa maaston muodoilla on havaittu olevan suuri merkitys. Eli paikallisesti infraäänen taso saattaa vaihdella sen mukaan."

Melkoisen ajatteluttava tilanne - paljonko ihmisiä asuu esim. ylle leikatulla alueella? Tai vaikka "vain tuon oranssin käyrän sisäpuolella"?

10.9.2016

Made in China

Videolla näkyy kuvia Vindinin tuulivoima-alueelta, Närpiöstä eli Pjelaxin Svalskullasta. Kyse on Kiinassa tehdyistä "tanskalaisista" tuulivoimaloita. Mitäs voimaloita Santavuorella olikaan...

Tuulivoimala-alueella on nähtävillä runsaasti kielto- ja varoituskylttejä, voimalan juuressa myös öljyvuotoa.


Lyhyt katsaus alueelle sumuisena syyspäivänä antaa selvää ja vakuuttavaa kuvaa siitä, miten Maapallo pelastetaan ilmaston lämpenemiseltä. Vai kuinka?


Video: Kai Ylikoski
 

https://www.youtube.com/watch?v=3ypYCI5iPPQ