Infraäänipäästön leviämismallinnuksen laskentaperusteet

Infraäänen leviämismallinnuksia tehdessä on käytetty siis selkeitä, joskin erittäin monimutkaisia, perusteita ja laskentakaavoja.

Pääkohdat lyhyesti Merikarvian tuulivoimainfon sivuilta:

• Voimaloiden sijainnit ovat virallisten dokumenttien mukaisia.
• Leviämismallinnukset kuvaavat infraääntä 0,4-8 Hz, josta suurin teho on taajuusalueella 0,4-3 Hz. Tässä on huomioitu kunkin voimalan ilmoitettu nimellisteho.
• Infraäänen vaimennukseksi on huomioitu 6 dB:n vaimennus etäisyyden kaksinkertaistuessa. On mahdollista, että oikeampi vaimennus olisi vain noin 3 dB etäisyyden kaksinkertaistuessa. Lisäksi Suomen säässä yleinen inversioilmiö (jolloin maan pinnalla on tyyntä, vaikka korkeammalla tuulee) vähentää infraäänen vaimentumista.
• Maaston muotoja ei ole huomioitu.
• Tuulen lisäksi muita ilmakehän ominaisuuksia ei ole huomioitu.
• Laskennassa on käytetty kaksiulotteista laskentaverkkoa. Se varmastikin riittänee - eihän mikään muu taho ole edes yrittänyt mallintaa infraäänen leviämistä!
• Mallinnuksessa on huomioitu infraäänipäästön summautuminen eri pisteissä. Tämä tarkoittaa, että voimala-alueiden väleissä infraäänen kokonaisannos on suurempi etäälläkin voimaloista kuin erillään sijaitsevien tuulivoimala-alueiden ympäristössä.
• Infraääneen kuuluvat myös voimakkaat amplitudi- ja vaihemodulaatiot. Ne ovat seurausta mm. interferenssistä, joka voimistaa tai heikentää infraääntä ajallisesti ja paikallisesti vaihdellen. Infraääniongelma voi siis olla hyvin erilainen eri aikoina ja eri paikoissa.

Infraäänenpainetaso on laskettu näillä tiedoilla jokaiselle laskentapisteelle.

Ei ole olemassa tarkkaa tietoa siitä, minkä tasoinen infraääni vaikuttaa ihmiseen milläkin tavalla, erityisesti pitkäaikaisaltistuksessa - siis päiviä, viikkoja ja kuukausia tai jopa vuosia jatkuvassa altistuksessa. Tiedetään kuitenkin, että altistuksen kesto ja jatkuvuus ovat ainakin yhtä tärkeässä roolissa kuin infraäänen painetaso. Laskennassa altistuksen ajallinen kesto on huomioitu keskimääräisiä tuulensuuntia hyödyntäen.

Kokonaisvuosiannos on laskettu yksittäisten tuulensuuntien sekä tuulen keskimääräisen vuosijakauman perusteella.

Kartta on alustavasti kalibroitu käyttämällä tähän asti kertynyttä tietoa tuulivoimaloiden ympäristön asukkaiden sairastumisista - yli 150 henkilön sairastumisista.

Moneenko sairastumiseen meillä on varaa?