AM - kärsimysten alkuvuosi

Jos olette pohtineet, miksi tuulivoimaloiden ympäristöönsä levittämä melu ja infraääni on tuntunut alkuvuonna niin pahalta, tässä yksi varsin todennäköinen selitys. Se kävi ilmi Ilmajoen tuulivoimaseminaarissa Hannu Nykäsen esityksestä.

Seuraavassa lyhyesti ensin taustaa, välihuomautukset blogistin:

Tuulivoimamelua mallinnetaan ohjeen YM 2/2014 mukaan. Mallinnusohjeessa on kuitenkin puutteita ja virheitä. Tärkeimmät näistä liittyvät tuulivoimalatyypin melupäästön ilmoittamiseen.

Standardien IEC 61400-11 (Ed. 3.0, 2012) ja IEC TS 61400-14 (2005) mukaan melupäästön ns. takuuarvo ei edellytä tuulivoimaloiden häiritsevimmän melukomponentin eli merkityksellisen sykinnän ilmoittamista.  
Tästä johtuen mallinnukset tehdään väärillä melupäästön takuuarvoilla - eikä melupäästön takuuarvoakaan ilmoiteta ohjeistuksen edellyttämällä tavalla.

Tuulivoimaloiden häiritsevyys johtuu siis erityisesti ns. merkityksellisestä sykinnästä.Vaikka merkityksellisesti sykkivä melu ja sen häiritsevyys on ilmiönä tunnistettu, sen arviointiin ei ole ohjeen YM 5/2016 mukaan standardoitua menettelyä.

Mikä neuvoksi? Arvaatteko?

Melun sykkivä luonne eli amplitudimodulaatio (AM) jätetään mallinnuksessa kokonaan huomioimatta.

Kätevä ratkaisu, eikö totta? Ainakin tuulivoimayhtiöiden näkökulmasta ja ympäristöministeriöhän on ilmeisesti todellisuudessa tuulivoimaministeriö.

Klikkaa kuvasta lähteeseen (s. 14).

Melun sykkivä luonne eli merkityksellinen sykintä eli amplitudimodulaatio (AM) ei kuitenkaan katoa tuulivoimamelusta minnekään. Päinvastoin.

Mm. ruotsalaisten pitkäaikaismittauksien mukaan amplitudimodulaatiota esiintyy 20-30 % tuuliturbiinien toiminta-ajasta. Vuodet eivät ole aina veljeksiä, mutta yllä olevasta kuvasta näkyy, että amplitudimodulaatiota on ollut mittausvuonna eniten tammi-helmikuussa yöstä illan suuhun 30-40 % ajasta - tammikuulla lähes vuorokauden ympäri, eikä helmikuullakaan ole montaa helpompaa tuntia tullut.

Tauotta 24/7 koko kuukauden amplitudimoduloivaa melua tai oikein 5-6 tuntia hiukan vähemmän häiritsevää melua vuorokautta kohti!!

Larssonin ja Öhlundin tutkimukset on tehty Suomeen verrattavissa ilmasto-olosuhteissa. Heidän tieteellinen tutkimuksensa on julkaistu Uppsalan yliopistossa.

Suomen ympäristöministeriöllä on silti varaa jättää amplitudimodulaatio täysin huomioimatta.


Lisätietoja:

https://docs.wind-watch.org/Larsson-Ohlund-wind-turbine-sound.pdf

https://docs.wind-watch.org/Larsson-Ohlund-wind-turbine-AM.pdf