Tiedätkö, miltä tuulivoimalan lapa näyttää? Tiedätkö, että se on ongelmajätettä, joka haudataan maahan - 30 vuoden pähkäilyn jälkeen, kun ei ole keksitty muutakaan?
Entä tiesitkö, että niitä ollaan roudaamassa tänne 14 laivalastillista Kiinasta?
Jos et, niin kannattaa katsoa ja kuunnella seuraava Impiwaaran video Vaasasta. On siinä rikkoutuvia, ympäristöön sinkoutuvia lapoja kerrakseen.
PS. Kannattaa lukaista, mitä tuulivoimayhdistyksen operatiivinen johtaja on todennut lapojen "ongelmattomuudesta".
Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoima-alueella syyskuussa 2020 tapahtuneet laparikot olivat esillä MTV:n Seitsemän uutisissa sunnuntaina 27.9.2020.
MTV:n alueelta kuvaamalta videolta ilmenee, että voimalan lavan osat ovat päätyneet laajalle alueelle ympäristöön. Alueella marjastavat, sienestävät tai muuten luonnossa tai metsissään liikkuvat ovat selkeästi vaarassa.
Yhtiö kehottaa välttämään aluetta. Lähin asutus on vain 650 metrin päässä ja sitäkin lähempänä turma-aluetta sijaitsee voimalinjoja, uutisoi MTV. Koko juttu ja MTV:n video löytyy täältä.
Lisäkuvaa jälkimmäisessä onnettomuudessa vahingoittuneesta lavasta saa Kai Ylikosken kuvaamalta videolta. Rikkoutunut ja irronnut voimalan siipi on lentänyt voimalasta yli 100 metrin etäisyydelle. Pienempiä osia on levinnyt paljon tätäkin laajemmalle alueelle, kuten aiempi video osoittaa.
Mitä maailmassa oikein tapahtuu parhaillaan? Miksi valtiot käyttäytyvät niin erikoisesti kuin nyt joka puolella nähdään? Suojelevatko hallitukset kansalaisiaan vai mistä on kyse?
Vuorossa suomeksi tekstitetty, erittäin valaiseva 25 minuuttia "The Great Reset". Katso se, niin kauan kuin ohjelma on nähtävillä!
Ja rukoile, niin Suomen kuin muunkin maailman puolesta! Menossa on maailman historian kohtalokkaimmat vuodet. Vain Luojaan turvautuen ihmisten on mahdollista voittaa.
Kristiinankaupunki, Finland. A wind turbine blade has been thrown in the wind park Metsälä (Swed. Ömossa) in Finland in the beginning of September, 2020. According to a local newspaper, the accident happened at night between Saturday and Sunday, September 5-6. The reason of the accident is not yet known.
The broken wind turbine, C4, is located in the northern part of the area. The Finnish MSM and the company in question have reported that the damaged "wind turbine blade has fallen down to the base of the wind turbine".
However, two videos of the damaged wind turbine and its blade show clearly that the broken part of the blade was not fallen down, but rather thrown to the surroundings. The videos can be found below and in two previous posts with further information here and here.
In less than three weeks, another wind turbine blade was thrown in the same wind park Metsälä, on September, 24, 2020. The broken wind turbine, C21, is also located in the same northern part of the area, as shown on the video below.
The broken wind turbine blade lies quite far from the tower in the field and in the woods. Smaller parts of the broken blade have spread north of it to a wide area.
The wind park was built in 2016 by a Finnish company EPV Tuulivoima. It was introduced in early 2018, but there have been problems with wind turbine blades already earlier.
The wind turbines installed are Vestas V136, nominal power 3.45 MW, rotor diameter 136 m, hub height 142 m and blade length 66.7 m. The blades of all 34 wind turbines in the area will be inspected.
Update on September 28, 2020: A further video on the second broken wind turbine blade.
Sydinuutisoi, että Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoima-alueella on tapahtunut jo toinen laparikko kolmen viikon sisään. Myös Iltalehti uutisoi aiheesta.
Tuuliyhtiön mukaan Metsälässä on sattunut 24.9.2020 "toinen siiven rikkoutuminen, mikä on johtanut sen putoamiseen. Vastaava tapaus on käynyt aiemmin 5.9.2020.
Kummankaan tapahtuman tarkasta syystä tai tapahtumaketjusta ei ole vielä tarkkaa selvyyttä. Tapahtuneen tutkintaa on hidastanut konehuoneen katolle jääneiden rikkoutuneiden osien muodostama putoamisriski. Lähiviikkoina paikalle saadaan nosturi, jonka avulla voimalan konehuoneen katto voidaan puhdistaa putoamisvaarassa olevista kappaleista."
Ilkka-Pohjalaiselle antamassaan haastattelussa EPV Tuulivoima sanoo, että onnettomuuden syyn selville saaminen "kestää aikansa". Tuuliyhtiö sanoo myös, että kaikkien alueen voimaloiden siivet tarkastetaan.
Alueelta kuvattu video osoittaa siipijätteen levinneen laajalle alueelle voimalan pohjoispuolelle ja katkenneen lavan lentäneen melko kauas voimalan rungosta pellolle ja metsään. - Mahtaako tuuliyhtiön Iltalehden jutussa mainitsema 300 metrin varoetäisyys riittää?
Kansalaisaloite.fi-palvelussa on allekirjoitettavana kansalaisaloite "Kansanäänestyksen järjestäminen EU:n elpymispaketista".
"Vuoden 2020 heinäkuussa Eurooppa-neuvosto saavutti yhteisymmärryksen EU:n elpymispaketista, joka käsittää 750 miljardin euron suuruisen kokonaisuuden. Suomen hallituksen linjaa kokouksessa edusti pääministeri Sanna Marin. Suomen osallistumisen lainvoimaisuus edellyttää vielä eduskunnan käsittelyä ja hyväksyntää.
Elpymispaketin tarvetta on perusteltu koronan aiheuttaman talouden hyytymisen korjaavana hätäratkaisuna. Elpymispaketin vaikutukset ulottuvat kuitenkin huomattavasti koronakriisin edellyttämää pidemmälle ja laajemmalle. Elpymispaketti on kansallisesta näkökulmasta hyvin merkittävä kokonaisuus, jonka taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset edellyttävät kansan laajaa hyväksyntää. Tämän vuoksi kansalaisaloitteessa esitetään, että elpymispaketin käsittävästä kokonaisuudesta tulee järjestää kansanäänestys."
Perusteluina esitetään seuraavaa, boldaukset blogistin:
"Mikäli päätös Suomen osallistumisesta elpymispakettiin tullaan vahvistamaan nykyisen
hallituksen muodostaman enemmistön turvin, tullaan samalla rajoittaneeksi lukuisten
tulevien vaalien merkitystä Suomessa. Monet tulevat hallitukset tulisivat olemaan sidottuja
nyt kaavaillun tukipaketin asettamiin ehtoihin. Kansalaisille ei siten jää mahdollisuutta
tulevien äänestyspäätösten ja vaalituloksien avulla muuttaa Suomen suuntaa, mikäli nykyinen
hallitus omavaltaisesti päättää Suomen liittymisestä mukaan elpymispakettiin.
Sen enempää koronakriisistä kuin sitä seuraavasta elpymispaketistakaan ei ollut tietoa
vuoden 2019 eduskuntavaalien aikana, joiden tuloksen oikeuttamana nykyinen hallitus
muodostettiin. Tämän vuoksi olisi suomalaisen demokratian kannalta ensiarvoisen tärkeää,
että näin merkittävää päätöstä Suomen ja EU:n suunnasta ei tulla tekemään ilman
kansalaisten asiaan antamaa valtuutusta.
Järjestämällä asiasta kansanäänestys myös nykyinen
hallitus saisi selkeän mandaatin, jonka mukaan Suomen päätös elpymispakettiin
osallistumisesta olisi mahdollista tehdä kansanvaltaa kunnioittaen.
Elpymispaketin taloudelliset vaikutukset Suomen kannalta tulevat olemaan huomattavia.
Suomen lopullisista maksuosuuksien suuruuksista voidaan esittää vain arvioita, mutta selvää
on, että Suomi tulee olemaan nettomaksajana. Suomen kokonaisvastuiden on kaavailtu
kasvavan 13 miljardiin euroon, joka käsittää sekä lainoja että suorina avustuksina jaettavia
osuuksia. Pelkästään suorina avustuksina jaettavien tulonsiirtojen osalta Suomelle on
koitumassa 3,4 miljardin euron nettotappio. Lainojen takaisinmaksun puolestaan odotetaan
venyvän jopa vuoteen 2058 saakka.
Elpymisvälineen suuri koko ja siihen liittyvä epävarmuus heijastuvat siis kymmeniin tuleviin
valtion budjetteihin, joten on ilmeistä, että sillä on merkittäviä rajoittavia vaikutuksia
kotimaassa toteutettavalle politiikalle ja Suomen julkiselle taloudelle nyt ja tulevaisuudessa.
Useiden miljardien paketin tekee erityisen merkittäväksi se tosiasia, että valtion talous on valtavien kestävyysvajeeseen liittyvien ongelmien keskellä ja edessä on koronakriisin tuomia ennätyksellisiä budjettialijäämiä.
EU-jäsenmaille tehtävien tulonsiirtojen ja elpymispaketin
takaisinmaksuun liittyvien epävarmuuksien voidaan todeta vaarantavan julkisen talouden
tulevaa tilaa ja siten kansalaisten hyvinvointia.
Vuoden 1994 syksyllä Suomessa järjestettiin neuvoa antava kansanäänestys, jonka
seurauksena Suomi liittyi Euroopan unioniin vuoden 1995 alkaessa. Euroopan unioni on
kokenut monia muutoksia liittymispäätöksen ja kyseisen kansanäänestyksen jälkeen. Uudet jäsenmaat ja Iso-Britannian kansan päätös jättää EU ovat osaltaan muuttaneet unionin rakennetta.
Lisäksi ne EU:n perussopimukset, joiden perusteella suomalaiset
äänestivät EU-jäsenyydestä, ovat kriisien ja integraatiokehityksen seurauksena kohdanneet
sellaisia soveltavia tulkintatapoja, joita ei ollut syytä odottaa vuoden 1994 kansanäänestyksen
aikoihin.
Elpymispaketti on jälleen muuttamassa käsitystä perussopimuksista, joiden on tähän asti
ajateltu estävän unionin yhteisen lainanoton. Perussopimusten hengen vastaisen
soveltamisen ei kuitenkaan voida katsoa olevan suomalaisen demokratian kannalta
hyväksyttävää, vaikka EU:n tasolla sille nähtäisiinkin oikeutus. Elpymispaketti muuttaa EU:n
luonnetta peruuttamattomasti kohti velkaunionia ja yhä tiiviimpää integraatiota. Siksi
Suomen mukanaolo elpymispaketissa vaatiikin sitä, että kansalaiset saavat näissä
olosuhteissa päättää, minkälaisessa yhteisössä Suomen halutaan olevan mukana. Siksi
Suomessa tulee järjestää kansanäänestys, jossa kansalla on mahdollisuus osoittaa, tuleeko
Suomen lähteä mukaan esitettyyn EU:n yhteiseen elpymispakettiin."
Allekirjoita aloite, vaikka 50.000 kannatusilmoituksen raja ihan kohta rikkoutuukin - neljässä päivässä!
Herätkää ihmiset, kyse on juuri teidän omasta terveydestänne, siitä ei huolehdi kukaan muu kuin jokainen itse!
Alla lääkäri Carrie Madejin puheenvuoroRapsodia Suomen tekstittämänä. Madej on yksi monista lääkäreistä, jotka yrittävät saada lääketieteen todellista tietoa kuuluviin kaiken piilottelun keskellä.
Ihmisten terveydellä leikkivien tahojen tarkoituksena on käyttää nykyteknologiaa ihmisen perimään, toisin sanoen muokata ihmisen perimää, RNA:ta ja DNA:ta, pysyvästi ja peruuttamattomasti ja yhdistää se tekoälyyn.Tällainen ihmisversio 2.0 olisi sekä dataa lähettävä että sitä vastaanottava, täysin kontrolloitava ja ulkopuolelta ohjailtava.
Klikkaa kuvasta videon sivulle.
Video antaa vastauksen myös siihen, miksi lääkäreiden ääni yritetään hiljentää ympäri maailmaa: Jos virukseen on toimiva hoitokeino - kuten on - meille ei voida pakolla laittaa mitään tällaista.
Sääennusteet lupaavat syysmyrskyä tuulen yltyessä myrskylukemiin keskiviikkona ja torstaina 16.-17.9.2020. Tuulirintama saapuu Windy.comin mukaan länsirannikolle keskiviikkona klo 19 aikoihin, josta alla ensimmäinen kuvakaappaus.
Luvassa on siten tuulivoimaloiden infraääntä todella laajoilla alueilla, kunnes voimalat - niiden rikkoutumisen estämiseksi - pysäytetään.
Oman lisänsä infraäänen ohella aiheuttaa syvä matalan keskus, joka liikkuu torstaita vasten yöllä Suomen yli itään/kaakkoon. Alla ennuste tilanteesta torstaina klo 4.00. Kokemusperäisesti voimakas matalapaine voi tuntua todella pahalta tuulivoimaloiden infraäänialtistuksen lisänä, mutta olo helpottuu, kun matalan keskus siirtyy.
Kovat tuulet jatkuvat vielä torstaina iltapäivälläkin (alla ennuste klo 15.00), mutta rauhoittuvat illaksi. Toivottavasti ihmiset ja kodit selviävät myrskystä mahdollisimman vähin vaurioin.
Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoima-alueella tapahtui laparikko yöllä 5.-6.9.2020. Media, Yle mukaanlukien, antaa ymmärtää tuulivoimalan lavan "pudonneen voimalan juurelle", kuten kerrottiin tässä postauksessa.
Alueelta kuvatulta videolta käy kuitenkin selkeästi ilmi, että voimalan C4 lapa on katkennut ja irronnut osa on lentänyt maahan.
Onko laparikon syynä sitten ollut salamanisku, kuten myös väitetään? Katso itse videolta, joka on kuvattu rikkoutuneen voimalan lavasta!
Hajonneen Vestaksen tekniset tiedot ovat seuraavat: V136, nimellisteho 3,45 MW, roottorin halkaisija 136 m ja napakorkeus 142 m.
Lavan painoksi EPV Tuulivoima ilmoittaa 10.000 kg, mutta muut vastaavankokoiset tuulivoimaloiden lavat painavat 20.000-30.000 kg ja Vestaksen manuaalin mukaan lavan kuljetuspaino on 70.000 kg, kuten videolla todetaan.
YouTube ehdotti Hjalliksen videota vihreistä, joten olkaa hyvät! Hjallis / Liike nyt purkautuu poliittista virkanimityksistä. Niitähän virheät eivät sanoneet tekevänsä... mutta kuinkas kävikään.
Samaa mieltä Hjalliksen kanssa, mutta tiedoksi, että vihreillä ei ole aikomustakaan toimia Suomen hyväksi.
Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoima-alueella on tapahtunut laparikko. Sydininmukaan tämä tapahtui lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 5.9.2020. Rikkoutunut tuulivoimala, C4, sijaitsee alueen pohjoisosassa ja tuuliyhtiö lupaa selvittää tapahtuneen.
Metsälään asennetut voimalat ovat malliltaan Vestas V136, nimellisteho 3,45 MW, roottorin halkaisija 136 m, napakorkeus 142 m ja lavan pituus 66,7 m. Yksi lapa painaa noin 25 tonnia eli 25.000 kg ja sen kärkinopeus on 300 km/h. Made in China -laatua.
Tuulivoimayhtiö tiedottaa 7.9.2020 kotisivuillaan tuuliturbiinin vaurioituneen osan, toisin sanoen "tuuliturbiinin lavan pudonneen alas tuulivoimalan juurelle". Sen mukaan "vielä ei ole tarkkaa tietoa, miten siiven osa on päässyt irtoamaan".
Yle uutisoi ilmeisesti suoraan tuuliyhtiön tiedotteen pohjalta "yhden tuuliturbiinin lavan pudonneen maahan tuulivoimalan juurelle".
Alla olevalla videolla kysytään perustellusti, putosiko vaurioitunut osa vai katkesiko lapa ja sinkoutui ympäristöön?
Videolta käy ilmi, että rikkoutuneen voimalan lapa on selvästikin katkennut ja rikkonut myös voimalan nasellin päällä olevan jäähdytinyksikön. On todennäköistä, että onnettomuudessa on tapahtunut myös jäähdytinneste- ja öljyvuoto ympäristöön.
Tässäkö syy, miksi alueella on kulkurajoituksia, tiesulku ja vartijoita? Eikö onnettomuuden todellista luonnetta ja vakavuutta haluta yleiseen tietoon?
