28.2.2017

Onko ilmalla väliä?

Yle uutisoi Helsingin opetusviraston sisäilmaryhmän työstä maanantaina kysymällä, panttaako virasto tietoja. Kysymys on työryhmän muistioista, jotka ovat viraston mukaan "vain sisäiseen käyttöön".

Monenkirjavan oireilun yhteys sisäilmaan osoitettiin nyt ensimmäistä kertaa Helsingin yliopiston tekemässä tutkimuksessa. Moni oireileva on tiennyt yhteyden olemassaolosta jo kauan ennen tätä, mutta heitä ei ole uskottu. Hyvä siis, että tutkimus lopultakin vahvisti asian.

Kaikki homeiden tai kosteusvaurioiden kanssa tekemisiin joutuneet tietävät, että oireilu on monenkirjavaa. Mainittu tutkimus kirjasi yhteensä 136 sisäilman aiheuttamaa oiretta ja 50 sairautta - kyllä 50 sairautta ja melkein kolminkertaisen määrän erilaisia oireita.

Tutkimuksessa etsittiin mikrobeja ja ympäristömyrkkyjä sekä niille reagoimista - silmälle näkymättömiä sairastuttajia. Mittareita asialle ei ole aiemmin ollut. Tai väärin, oli sittenkin:

Tutkimuksen johtajan mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salosen mukaan "tällä hetkellä käytämme lapsia ja henkilökuntaa sisäilman mittareina kouluissa ja päiväkodeissa. Se on mielestäni rikollista toimintaa."

Kuva: Pixabay.com.

Tutkimus siis vahvisti sen, minkä oireilevat olivat itse tienneet ja kropallaan - terveydellään - vuosien ajan todentaneet. Myös lasten terveydellä, ties kuinka monien lasten terveydellä.

Nyt samat virheet tehdään infraäänen vähättelyn suhteen.

Kun ilman laadulla on tutkitusti väliä, luulisi jokaisen ymmärtävän, että muillakin ilman laatua koskevilla tekijöillä, siis myös ilmassa tulevilla värähtelytaajuuksilla on väliä. Erityisesti kun ne etenevät vaivatta kaasussa, kiinteässä aineessa ja nesteessä - siis ilmassa, rakennusten rakenteissa ja ihmisessä, joka on 70-prosenttisesti vettä.

Testi on käynnissä, mittareina on minimissään koko läntisen Suomen väestö. Eikö tämä ole rikollista toimintaa?

Näinkö toimii hyvinvointiyhteiskunta?


Lue lisää:

http://yle.fi/uutiset/3-9475039

http://yle.fi/uutiset/3-9471580

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/88487/Noronen_Jaakko.pdf?sequence=1

27.2.2017

Energiewende = likaista energiaa

Talouselämä-lehdessä ilmestyi tammikuun lopussa artikkeli Saksan epäonnistuneesta energiakäänteestä tai -murroksesta, ns. Energiewendestä. Se on lyhyesti sanottuna susi.

"Energiateollisuuden uusimmat tilastot paljastavat karun faktan: Saksan hiilidioksidipäästöt tuotettua sähkön kilowattituntia kohden olivat viime vuonna lähes neljä kertaa korkeammat kuin Suomessa ja 20 kertaa korkeammat kuin Ruotsissa."

Suomen ja Saksan tilastot ovat uusimmat vuodelta 2016 ja esimerkiksi Ruotsin, Tanskan ja Ranskan tiedot vuodelta 2015.

Hiilidioksidipäästö tuotettua sähkön kW-tuntia kohden oli Suomessa 105 grammaa ja Saksassa lähes nelinkertainen 380-400 grammaa! Ruotsissa päästö oli keskimäärin vain 10-20 grammaa ja Ranskassa 58 grammaa, mutta tuulivoiman onnelassa Tanskassa yli kolme kertaa suurempi kuin Suomessa eli 350 grammaa.

Kuvituskuva: Pixabay.com.

Talouselämä-lehden mukaan Saksaan on rakennettu mieletön määrä ja kalliisti tuuli- ja aurinkovoimaa. Mutta "maapallon ilmaston kannalta olennaisinta asiaa eli hiilidioksidipäästöjä maa ei ole saanut kuriin."

Tämäkö on siis se suunta - likainen energia - johon Suomi haluaa sähköntuotannossaan mennä?


Lue lisää:

http://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-se-on-taas-todistettu-saksan-malli-kohti-paastotonta-yhteiskuntaa-on-susi-6617395

http://www.thegwpf.org/germanys-energiewende-a-disaster-in-the-making/

http://www.environmentalprogress.org/big-news/2017/2/11/german-electricity-was-nearly-10-times-dirtier-than-frances-in-2016

Ttäydennetty tieto kuvituskuvan käyttämisestä 08.03.2017.

26.2.2017

Yksi tuulivoimala aiheuttaa näin paljon kaaosta

Kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa ja video enemmän kuin tuhat kuvaa.

Yksi tuulivoimala aiheuttaa ympäristölleen ja ihmisille näin pajon kaaosta. Entä sitten Suomeen rakennetut ja rakenteilla olevat voimalat?

Sekasortoako me todella Suomeen haluamme, tuulivoimakaavoituksen aiheuttamana?


Lisätietoja:

Video: The Man Bible

Julkaistu 26.02.2017.
A simple wind turbine causes so much chaos in GTA 

https://www.youtube.com/watch?v=Ni2suEPr_VM

25.2.2017

Tuulivoimaloiden koot - Suomeen maailman suurimmat

Viime päivinä on käyty keskustelua mm. tuulivoimaloiden koosta. Lobbaajat yrittävät yhä väittää, että Suomen tuulivoimakaavoitus olisi jotenkin puolusteltavissa. Usea blogikirjoitus on osoittanut heidän väitteensä vääriksi.

Tv-ky:n uutisvirtablogin mukaan vertailukohteena käytetään usein Tanskaa. Siellä on tuhansia voimaloita, mutta minkä kokoisia? Tanskan kansallisesta rekisteristä paljastuu totuus:  

"Tanskassa voimaloita on käytössä yhteensä yli 6000 kappaletta. Voimaloiden keskiteho on alle 1 MW ja keskipyyhkäisykorkeus alle 90 metriä. Tanskan 6131 tuulivoimalasta vain 334 on teholtaan yli 3 MW eli noin 5 % voimaloista. Suomessa on jo nyt enemmän suuria voimaloita kuin Tanskassa!"

Uutisvirtablogista löytyy havainnollinen kuvaaja Tanskan käytössä olevista voimaloista: käyttöönottovuodet, turbiinien määrä, nimellisteho yhteensä, sen keskiarvo sekä pyyhkäisykorkeuden keskiarvo. Kannattaa tutustua - Suomen voimaloiden ero niihin on huima!

Vuonna 2016 Tanskassa käyttöönotettujen voimaloiden keskipyyhkäisykorkeus on vaivaiset 40 metriä ja teho 0,4 MW. Noin puolitoista vuotta aiemmat laskelmat tuulivoimaloiden mittasuhteista osoittavat, että Suomen tilanne ei ole lainkaan helpottanut. Nyt Suomessa rakennuslupia haetaan 200-250 metriä korkeille, yli 3 MW:n voimaloille.

Tv-ky:n uutisvirtablogin mukaan Suomessa haetaan rakennuslupaa jopa 8 MW:n tuulivoimaloille Simon Leipiössä ja pyyhkäisykorkeudeltaan pitkästi yli 200 metriä korkeille voimaloille Kuusamon Maaningassa. "Yhtään 250 metriä korkeaa tuulivoimalaa ei ole rakennettu minnekään maailman kolkkaan."

Blogissa on lueteltu myös paikallisia suuruudenhulluja hankkeita: Kristiinankaupungin Metsälän 34 voimalaa keskelle asutusta, Lapväärtin ja Lakiakankaan 82 voimalan hanke Kristiinankaupungissa ja Isojoella, Rajamäenkylän 83 voimalan hanke Isojoella ja Karijoella sekä ns. Viiatin alunperin 99 voimalan, osiin pilkottu hanke Kurikassa.

Kallan kuvernöörin blogissa on selkeä kuva tuulivoimaloiden koon vaikutuksesta voimalan lapojen pyyhkäisypinta-alaan. Ympyrän pinta-alaa laskemalla tilanteesta saa jo jonkinlaista suuntaa.

"Varmasti tässä maailmassa on tärkeämpiäkin asioita kuin 1400-luvulta olevat häkkyrät, mutta kun luin tuulivoimayhdistyksen propagandaa, niin suutuin taas niin, että kipeeksi meinasin tulla."

"Tuulivoimayhdistys ilmoitti ihan naama peruslukemilla, että Suomen tuulivoimalat eivät ole sen suurempia kuin vastaaville paikoille ulkomaille rakennetut myllyt. No tuohan ei tietenkään ole totta [...]. Tilastot kuitenkin kertovat, että yli 95 % Saksan tuulivoimaloista on alle 2,0 MW:n laitoksia. Vastaava suhde Suomessa on, että yli 90 % laitoksista on 3,0 MW ja pienempiä vain muutamia. Kun itsekin entisenä voimalaitosmiehenä katselin Saksan laitoksia, ei silmiin sattunut yhtään Suomen mittaluokan myllyä."


Lue lisää:

http://tvky.blogspot.fi/2017/02/maailman-suurimmat-tuulivoimalat-suomeen.html

https://ens.dk/service/statistik-data-noegletal-og-kort/data-oversigt-over-energisektoren

http://tvky.blogspot.fi/2017/02/tanskaan-asennettujen-voimaloiden.html

http://pitkaranta.blogspot.fi/2015/09/tuulivoimaloiden-kasvu.html

http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/taystuulituho-suomen-lansirannikolla.html

http://arikeronen.blogspot.fi/2017/02/tuulesta-temmattua.html

PS. Päivitykset putoilevat jälkijunassa nettiyhteyksien pätkimisen vuoksi - liekö tuulivoimaloilla osuutta asiaan... 

24.2.2017

Kiertokirje tuulivoimapakolaisille, Helsinki 24.2.2017

Perussuomalaisten kiertokirje 24.02.2017 kolahti blogin osoitteeseen ja julkaistaan siten myös tässä. Boldauksia lisätty/muutettu ja tekstiä hiukan moderoitu lukemisen sujuvoittamiseksi ruudulta.

Koska kirje on pitkä, se löytyy kokonaisuudessaan omalta sivultaan.

"Hyvät tuulivoimapakolaiset

Me teimme sen – terveysvaikutustutkimus alkaa – kiitos tuestanne!

Työ- ja elinkeinoministeriö teettää riippumattoman ja kattavan selvityksen tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaitoista. Ennen sen valmistumista ei myöskään aloiteta uusiutuvien tuotantotukia koskevien lakien valmistelua.

Tutkimus tehdään kaksiosaisena: Tuulivoimaloiden infraäänen leviämisen ja voimakkuuden mittaustutkimus ja infraäänen vaikutuksen tutkiminen ihmisen fysiologiaan eli terveysvaikutusten yhteys infraääneen. Ensimmäinen vaihe on tarkoitus saada tehtyä toukokuun loppuun mennessä. Toinen vaihe eli täydellinen terveysvaikutus[tutkimus] kestänee noin vuoden. Kummatkin tutkimukset tehdään niin, että kukaan ei voi niitä kyseenalaistaa. Ei edes se kummajainen eli tiedeyhteisö.

Näin on päätetty, mutta nyt hallituskumppanimme jarruttavat syystä tai toisesta tämän päätöksen voimaansaattamista. Onko taustalla poliittistaloudelliset kytkökset vai lähestyvät kuntavaalit? Ei tietoa. Perussuomalaiset tekevät kaikkensa, että tutkimus käynnistyisi mahdollisemman nopeasti.

Tutkimuksen pohjalta saadaan päättäjille todellinen tieto, jonka pohjalta voidaan arvioida nykyisten sekä suunnitteilla olevien voimaloiden toiminnasta sekä sijoittamisesta ja mikä on turvallinen matka asutukseen ja tuotantoeläinsuojiin. Tutkimustulosten pohjalta tehdään uudet kaava- ja rakentamismääräykset sekä mahdolliset tuulivoimaloiden käyntirajoitukset (yöaikainen käyntikielto). ...

Kiitos tuestanne perussuomalaiselle ministeriryhmälle. He ovat joutuneet vääntämään vaikeassa raossa hallituksenkin sisällä.

Työmies Matti
0400 904 447"

08.03.2017 kirje siirretty omalle sivulleen.

23.2.2017

Turvallisuus vs. tuulivoimalat

Saksassa on sattunut vuoden vaihteen seudulla tammi-joulukuussa useita tuulivoimalaonnettomuuksia, jo 4 kertaa yhden kuukauden aikana. Saksassa on yli  26.000 tuulivoimalaa. Lobbareiden mukaan se tarkoittaa 6-7 onnettomuustapausta vuodessa.

Juuri ennen vuodenvaihdetta lähes 100 m korkea tuulivoimala katkesi Saksin osavaltiossa. Turbiini upposi syvälle maahan. Onnettomuudessa kukaan ei loukkaantunut ja tapausta kutsutaan "yksittäiseksi", mutta asukkaat ovat erittäin huolissaan tapahtuneesta.

Tammikuun alussa esitetty ARD:n Mittagsmagazin kysyy, kuinka turvallisia laitteet ovat.

Joulukuun puolivälissä kaatui 70-metrinen tuulivoimalan torni Mecklenburg-Etupommerin osavaltiossa. Koillis-Saksassa Uckermarkissa Brandenburgin osavaltiossa puolestaan katkesi tuulivoimalan lapa, josta aiheutuneeseen ääneen asukkaat heräsivät yöllä. Tammikuun alussa Hampurin seudulla katkesi tuulivoimala.

Epäonnisia sattumia vai turvallisuusriskejä?


Materiaaleja testaava teräsrakentamisen ammattilainen näkee ongelman olevan tuotannossa, ei valvonnassa. - Teknologia on suhteellisen uusi. Yksittäistapauksista pitää ottaa oppia. Materiaali väsyy, mikä vaikuttaa laitteiden elinkaareen ja vaurioihin.

Tämä tarkoittaa tutkijoiden mukaan, että onnettomuuspaikoilla pitäisi kiireesti tutkia vastaavantyyppiset voimalat.

Myös tuulivoiman vastustaja toivoo, että onnettomuuksista vedetään tietyt johtopäätökset. - Etäisyyksiä teille pitäisi kasvattaa tuntuvasti. Myös asukkaat pitää ottaa huomioon. He joutuvat kestämään voimaloita. Niistä aiheutuu meluhaittaa, jäävaaraa, varjostusongelmia.

Saksissa kaatunut tuulivoimala korvataan uudella vastaavalla - uudemman tyyppiseen tarvittaisiin uudet luvat.


Lisätietoja:

Video:
Wie sicher sind Windräder - Mittagsmagazin ARD vom 09.01.2017

Julkaistu 17.1.2017 
Kurz vor Jahresende knickt ein fast 100 Meter hohes Windrad im sächsischen Sitten um. Zerborstene Einzelteile liegen auf dem Acker. Ein sächsischer Windkraft-Gegner fordert nun, alle Windräder neu zu prüfen. 

https://www.youtube.com/watch?v=2e1lGnm2zYc

http://pipa01.blogspot.fi/2017/01/viranomaiset-haluavat-sulkea.html

Lisätty viimeinen linkki 09.03.2017.

22.2.2017

Puntarissa porilaisten terveys

Satakunnan Kansan pääkirjoitus pohti 16.2.2017 Porin tuulivoimakaavan käänteitä (kpl-jako blogistin):

"Nyt katsotaan, miten kaupunginvaltuutettujen kantti kestää Porissa. Kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi tulee helmikuun lopussa Ahlaisten Lammin tuulivoimakaava, jossa ei periaatteessa pitäisi olla mitään ihmeellistä. 

Valtuusto on päättänyt jo kesällä 2015, että isoja tuulivoimaloita ei voi rakentaa alle kahden kilometrin etäisyydelle asutuksesta. Tällä perusteella kaupunginhallitus esitti äänin 8–3 tammikuussa, että kaava hylätään."

Valtuutetut ovat siis aiemmin päättäneet 2 km:n suojavyöhykkeestä asutukselle. Sehän ei riitä, ei lähimainkaan, mutta estäisi varmasti pahimpia kaavoituksen virheitä.

Seuraavana siirtona tuuliteollisuusalueen suunnittelija ja tuuliyhtiö ilmoittivat tehneensä aiesopimuksen paikallisen telakkayhtiön kanssa.

Kuva: Pixabay.com.

Mitä on vaakakupeissa, maksimissaan?

Toisessa asukkaat noin 20-30 km säteellä Lampin alueesta, toisessa ilmoitetut noin 60 työpaikkaa tai tuulivoimayhtiön skenaarion mukaiset 200-280 henkilötyövuotta + muutaman sadantuhannen oletetut kiinteistöverotulot kaupungille.

Porissa (sisältäen Ahlaisen, Noormarkun ja Lavian alueet) on noin 85.000 asukasta. 30 km:n säteen sisälle sopisi niin Porin kaupunki kuin Merikarviakin. Todennäköisesti Ahlaisten Lampin tuulivoimala-alue koskettaisi siis vieläkin suurempaa joukkoa.

Lasketaan nyt kuitenkin näillä tiedoilla alustavasti mahdollisimman varovainen arvio ja korjataan tarvittaessa (400.000 e / (85.000 x 10 %)):

Asukkaista kymmenesosan sairastuessa tai oireillessa kunkin sairastamisen - tai terveyden menetyksen - arvoksi tulisi 47,06 e. Eikä tässä vielä edes puhuta henkisestä kärsimyksestä turvattomuuden osalta tai aiheutuneiden taloudellisten menetysten, kotien ja kiinteistöjen arvojen menetyksen osalta.

Sataa sairastunutta asukasta kohti tulisi noin 0,7-3,3 työpaikkaa, hetkellisesti (60 tai 280 / (85.000 x 10 %) x 100). Sairastaminen sen sijaan jatkuisi niin kauan kuin voimaloita on, joidenkin kohdalla tulisi myös peruuttamatonta vahinkoa.

Mikä hinta lasketaan ihmisen sairastamiselle, yhden vuoden aikana? Minkä hintainen on menetetty terveys?

50 euroa?


Lisätietoja:

http://www.satakunnankansa.fi/paakirjoitukset/jokerikortti-muutti-pelin-harskia-pelia-vai-fiksua-strategiaa-tuulivoimakaavassa-14073722/

http://www.satakunnankansa.fi/satakunta/tyollisyyslupaus-kaantamassa-tuulivoimakantoja-porin-valtuustossa-tama-on-tyollisyyskysymys-14077386/

http://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/mielipide-lammin-tuulipuisto-tuo-tyota-voimalan-aanten-terveysvaikutuksista-ei-todisteita-14083511/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pori

21.2.2017

Suomen suurimmat tuulivoimalat Lapualla

Tällä hetkellä Suomen suurimmat tuulivoimalat ovat Lapualla. Voimaloiden napakorkeus on 147 m, roottorin halkaisija 126 m ja kokonaiskorkeus siten 210 m. Voimaloita on kuusi ja ne ovat teholtaan 3,45 MW.


Mutta onko se hienoa, jos omalla kotipaikkakunnalla on maan korkeimmat tuulivoimalat?

Lapualla on jo oireilevia juuri näiden tuulivoimaloiden melun ja/tai infraäänen aiheuttamana. He saavat tuskin sen parempaa kohtelua terveysviranomaisilta kuin Santavuoren voimaloiden vuoksi terveyshaittaa kokevatkaan. Suomeksi sanottuna he tuskin saavat ongelmiinsa apua.

Kuinka pitkälle täytyy mennä, ennen kuin terveydensuojeluviranomaiset puuttuvat tilanteeseen? Vai välittääkö kukaan, kun aiemmin oireettomat ihmiset ovat alkaneet oireilla kodeissaan, kouluissa ja työpaikoilla - tuulivoimaloiden tulon jälkeen?

Lapua mainostaa itseään "perhekoon kaupunkina": "Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki, jonka maisemissa vaihtelevat joet, peltolakeudet ja Simpsiön vuori. Tutkitusti tyytyväisimpien asukkaiden ja parhaiden kunnallisten palveluiden koti keskellä kauneinta Etelä-Pohjanmaata."

Ihmetyttää, mitä "perhekoon kaupunki" oikein tarkoittaa käytännössä, kun Lapua ei välitä perheiden turvallisuudesta ja viihtyisän ympäristön sekä kauneimman Etelä-Pohjanmaankin kohdalla alkaa olla niin ja näin, mitä lähemmäs Lapuaa päästään.


Lisätietoja:

Video: VM

Julkaistu 21.2.2017
Biggest wind turbines in Finland at the moment. Location in Lapua.

https://www.youtube.com/watch?v=BJB-0w9iyoM

http://www.ox2.com/fi/projekt/jouttikallio/

http://www.lapua.fi/

21.02.2017.

20.2.2017

Reposaaren voimaloiden lyhyt historia

Porissa on meneillään kohtalon hetket. Helmikuun lopussa Porin kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi tulee Ahlaisten Lammin tuulivoimakaava. Päättäjillä on varmasti jonkinlaista tietoa ja jo kokemustakin tuulivoimaloista - mutta minkälaista?

Mihin mielikuvia voimaloista verrataan? Reposaareenko?

Kuva Reposaaresta: Pixabay.com.

Vuonna 1999 Reposaaren maantien varrelle rakennettiin pieniä 1 MW:n voimaloita 4 kpl, Reposaaren kärkeen yksi kpl, Tahkoluodon kärkeen 3 kpl sekä vuonna 2002 yksi 2 MW:n voimalaa.

Pääsiäisenä 2014 yksi pienistä 1 MW:n voimalaloista villiintyi ja hajosi. Se purettiin saman vuoden elokuussa. Kesäkuussa 2015 toinen voimala vuoti öljyä. Mitä mahtaa kuulua muille - niiden käyttöikä alkaa varmastikin olla täynnä?

Näihin voimaloihin Porin päättäjien on siis turha mielikuvissaan verrata Lammin tuulivoimakaavan luomaa tilannetta. Löytyisikö muita vertailukohteita?

Tahkoluodon edustalle tehtiin vuonna 2010 yksi 2,3 MW:n offshore-voimala ja Kirrisantaan pari vuotta sitten 2 kpl 3,3 MW:n voimaloita. Ne ovat tehonsa puolesta samaa luokkaa kuin Ilmajoen Santavuoren voimalat, mutta teknisissä ominaisuuksissa on todennäköisesti eroa.

Ahlaisten Lammiin on suunniteltu 18 kpl noin 3–3,5 MW:n tuulivoimaloita, joiden napakorkeus on noin 125 m ja enimmäiskorkeus 190 m maanpinnasta. Määrä ja kokoluokka on siis suunnilleen sama kuin Santavuorella, megawatteja tulisi kuitenkin todennäköisesti olemaan enemmän. - Ahneus kasvaa syödessä, sanotaan.

Santavuoren voimaloista "saatujen" kokemusten valossa Porin tai Ahlaisten tilanne ei siis näytä hyvältä, mikäli kaava päätetään hyväksyä. Eikä kannata käydä tutustumassa Santavuoren tuuliteollisuusalueeseen - voimaloiden vaihtaminen meluttomaan pyörintään on nähty ja kuultu jo niin monta kertaa, että ei maksa vaivaa. Muuten, jäänheitolle ei ole keksitty Santavuorellakaan vielä muuta ratkaisua kuin pysäyttää voimalat.

Porin seudun asukkaan sanoin:

"Mielenkiintoista nähdä, että millaista Poria päättäjät ovat rakentamassa: sellaista, jossa halutaan säilyttää elinympäristö asuttuna ja asumiskelpoisena, vai Poria, joka profiloituu voimakkaasti teollisuuteen" - ja karkottaa asukkaat.


Lisätietoja:

http://www.satakunnankansa.fi/paakirjoitukset/jokerikortti-muutti-pelin-harskia-pelia-vai-fiksua-strategiaa-tuulivoimakaavassa-14073722/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Hy%C3%B6tytuuli

http://yle.fi/uutiset/villiintynyt_tuulivoimala_puretaan__turvatoimia_tiukennettu/7422543

https://fi.wikipedia.org/wiki/Reposaaren_tuulipuisto

http://santavuori.blogspot.fi/2016/04/pasta-tuulivoimaa.html

https://www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu/yleiskaavat/ahlaistenlammintuulivoimapuistonosayleiskaava.html

http://www.satakunnankansa.fi/satakunta/mielipide-miksi-ihmisella-ei-ole-merkitysta-tuulivoima-asiassa-14078624

20.02.2017.

19.2.2017

Intiaaniviisautta idioseenin aikakaudelle

Vasta kun viimeinen puu on hakattu,
viimeinen joki myrkytetty,
viimeinen kala pyydystetty,
ymmärrätte, 
että rahaa ei voi syödä.

- Intiaaniviisautta -


Vasta kun metsä on hakattu,
pohjavesi saastutettu,
linnut ja muut eläimet tapettu,
ymmärrättekö,
että syöttötariffia tai maanvuokraa ei voi syödä?

- Armon vuonna 2017, Suomi 100 vuotta -


Lue lisää intiaaneista:

19.02.2017.

18.2.2017

Pienkone törmäsi tuulivoimalaan Saksassa

Pienkone törmäsi tuulivoimalaan Luoteis-Saksassa Niedersachsenin eli Ala-Saksin osavaltiossa. Onnettomuus sattui helmikuun alussa Mellessä lähellä Osnabrückiä. Pienkoneen kuljettaja menehtyi turmassa.

Kone törmäsi pellolla sijaitsevaan tuulivoimalaan noin 20 metrin korkeudessa. Törmäyksessä kone syttyi tuleen ja sen osia levisi laajalle alueelle.

Törmäyksen syytä tutkii BFU (Bundesstelle für Flugunfalluntersuchung). Poliisin mukaan tekninen vika tai inhimillinen virhe eivät ole poissuljettuja, vaikka pilotti oli kokenut lentäjä. Kone oli noussut ilmaan läheiseltä pienkonekentältä ja lento-olosuhteet olivat hyvät.

BFU:n mukaan turma oli ensimmäinen laatuaan Saksassa. Kone oli tyypiltään yksimoottorinen kaksipaikkainen VLA-luokan kone, Diamond DA 20 A1. Malli on suosittu myös koulutuslentokäytössä.

Kuvituskuva: Pixabay.com.

Kyseisellä onnettomuuspaikalla sijaitsee kaksi vuonna 2003 rakennettua 1,5 MW:n tuulivoimalaa. Ne ovat tyypiltään Südwind S77/1500, napakorkeus 112 m ja kokonaiskorkeus noin 150 m. Voimalat sijaitsevat avoimella paikalla pellolla.


Ilmajoen Santavuoren ympäristössä on 17 kappaletta Vestas V126 -tuulivoimaloita, joiden napakorkeus on 137 m ja kokonaiskorkeus 200 m. Voimalat sijaitsevat noin 100-120 metriä merenpinnan yläpuolella eli pahimmillaan ne pyyhkivät yli 300 metrin korkeudessa.

Lentopaikkojen ja kevytlentopaikkojen lisäksi Suomessa on runsaasti myös yksityisiä lentopaikkoja sekä muita ultratoimintaan tarkoitettuja yksityisiä lentopaikkoja. Tuulivoimalat aiheuttavat vaaraa kaikelle lentoliikenteelle. Kuka vastaa harrastelentäjien turvallisuudesta, kun onnettomuus voi sattua tasaisella avoimellakin paikalla?


Lisätietoja:

http://www.ndr.de/nachrichten/niedersachsen/osnabrueck_emsland/Flugzeug-kollidiert-mit-Windkraftanlage,melle318.html

http://www.ndr.de/nachrichten/niedersachsen/osnabrueck_emsland/Toedlicher-Unfall-BFU-untersucht-Leichtflugzeug,melle306.html

http://www.thewindpower.net/windfarm_en_11271_bennien-melle-part-ii.php

http://www.tagesspiegel.de/weltspiegel/melle-bei-osnabrueck-erstmals-kollidiert-flugzeug-mit-windkraftanlage/19341604.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Diamond_DA20_Katana

http://www.epvtuulivoima.fi/hankkeet/ilmajoki/

http://lentopaikat.fi/

https://www.youtube.com/watch?v=JGQomTj_MCw

Video: NWZplay

Julkaistu 2.2.2017

Melle, 02. Februar 2017: In Melle bei Osnabrück ist es zu einem tragischen Unfall gekommen. Ein Sportflugzeug flog aus bisher unbekannter Ursache in eine Windkraftanlage. Eine Person wurde tot geborgen.

Lisätty video 22.02.2017.

17.2.2017

Valoa Irlannista: asukkaat voittivat

Irlannissa asukkaat ovat voittaneet tuulivoimayhtiön. Asiasta uutisoi Irish Examiner 12. joulukuuta 2016. Juttu katosi kuitenkin lehden nettisivuilta pian ilmestymisen jälkeen. Viittauksia siihen löytyi silti useilta nettisivuilta.

IWEA eli paikallinen sty kiirehti 16. joulukuuta kiistämään uutisen paikkansapitävyyden ja siten asukkaiden voiton korkeimmassa oikeudessa Enerconista, saksalaisesta tuulivoimalavalmistajasta:

"Recent media reports that families in Ireland's County Cork have won a High Court case against German wind turbine maker Enercon, have been refuted by the Irish Wind Energy Association (IWEA)."

Miksiköhän? Neljäsosa Irlannin voimaloista on kyseisen valmistajan tekemiä. Kuriositeettinä mainittakoon, että jo vuotta aiemmin se oli ollut hieman huonossa valossa - lakkoilevan henkilökuntansa vuoksi.

Mutta valolla on tapana paljastaa asioita.

Kuva: Pixabay.com.

Alkuperäisen uutisen mukaan asukkaat olivat joutuneet jättämään kotinsa melun ja tuulivoimaloiden aiheuttamien terveyshaittojen takia. He voittivat jutun tuulivoimayhtiötä vastaan korkeimmassa oikeudessa.

Kiistämisestä huolimatta juttu pitää paikkansa.

Tammikuun alussa Irish Farmers Journal julkaisi nimittäin uutisen, jonka mukaan tuulivoimayhtiö myöntää naapureille aiheutuneen haitan. Oikeudenkäynti korvauksista käynnistyy 25. huhtikuuta 2017 ja sille on varattu aikaa yhteensä 10 päivää, sillä tapausten ajatellaan liittyvän toisiinsa.

Tuuliteollisuus pelkää, että oikeudenkäynnistä muodostuu vedenjakaja olemassaoleville ja suunnitelluille tuulivoimala-alueille sekä sijoittajien luottamukselle. "On odotettavissa, että useita tapauksia on nyt tulossa."

"Pressure group Wind Aware Ireland claimed this week that the outcome of the case could be a watershed for existing and planned wind farms and investor confidence. 'It is expected that more cases will now follow,' spokesperson Paula Byrne said in a statement."

- Yes, it surely is. It is called revealing the truth. Varmasti on, tätä sanotaan totuuden paljastumiseksi. 25 %:ssa Irlannin voimaloista on potentiaalia.


Lue lisää:

http://www.irishexaminer.com/breakingnews/ireland/families-forced-from-homes-due-to-wind-farm-noise-win-court-case-768141.html

https://mothersagainstturbines.com/2016/12/12/families-forced-from-their-homes-win-case-against-enercon/

https://stopthesethings.com/2016/12/17/irish-high-court-finds-wind-turbine-maker-liable-for-noise-nuisance-7-irish-families-to-get-millions-in-punitive-damages/

https://renewables.seenews.com/news/irish-families-win-court-victory-over-noise-from-wind-turbines-report-550303

http://en.friends-against-wind.org/oppositions/families-forced-from-homes-due-to-wind-farm-noise-win-court-case

http://www.irishtimes.com/business/windfarm-staff-to-strike-as-part-of-pay-dispute-1.2144398

http://www.farmersjournal.ie/wind-company-admits-nuisance-damage-to-neighbours-246465

16.2.2017

Silence - hiljaisuus

"Näin unta maisemasta, joka oli kuin ruokoja. Tyhjiä tikkutorneja. Tulipalo oli sammunut - yhdessäkään tuulivoimalassa ei ollut enää lapoja.

Se rauha. Se hiljaisuus.

Maisema oli levossa. 

Ympärillä kaikki oli hiljaa, laulun sanoin niin hellää ja hyvää. Tuntui kuin kukat olisivat auenneet sydämessä ja tuoksuneet rauhaa, niin syvää."


"Keskity, rakas ystävä, tähän tunteeseen, unelmamme toteutumiseen. Koe se, hengitä se sisällesi.

Siitä tulee todellisuutta.

Me luomme tämän tilan, me luomme rauhan asuinsijoillemme. Kun tavoitteesi on toteutunut, rauha on palannut.

Kukkien ja tulppaanien tuoksussa
XX"

15.2.2017

Kansalaiskutsu: Sairastuttaako tuulivoima - terveystutkimus - kunnanvaltuuston päätösvalta

Santavuoren blogin luukkuun tuli avoin kansalaiskutsu Raahessa sunnuntaina pidettävään tilaisuuteen. Alla teksti (tekstin kevyt muokkaus blogistin).

Kuva: Pixabay.com.

Sairastuttaako tuulivoima - terveystutkimus - kunnanvaltuuston päätösvalta. Kaikille avoin tilaisuus Raahen kaupungin valtuustosalissa 19.02.2017 klo 12 alkaen (os. Kirkkokatu 28, Raahe).

Tilaisuuden vetää Eeva Mosorin. Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla ja itse ohjelma klo 12.30.

"Sipilän hallituksen energia- ja ilmastostrategian yksi keskeinen osio on, että työ- ja elinkeinoministeriö teettää riippumattoman ja kattavan selvityksen tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaitoista. Ennen sen valmistumista ei aloiteta minkään uusiutuvien tuotantotukia koskevien lakien valmistelua.

Tuulivoimalla on vahvat poliittistaloudelliset sidokset myös hallituspuoleisiin, puhumattakaan kaikkiin oppositiopuolueisiin. Kataisen/Urpilaisen hallitus teki vuonna 2013 ensimmäiset tuulivoimaloiden melumallinnuksen mittausohjeet, joissa unohdettiin ihminen ja jotka tehtiin täysin tuulivoimatoimijoiden ehdoilla. Sitä laskua nyt maksetaan.

Nyt on korjattava silloiset virheet.

Perussuomalaisten ministeriryhmä edellyttää, että vihdoinkin tehdään läpinäkyvä, luottamuksellinen ja perinpohjainen tutkimus tuulivoiman terveysriskeistä eli mennään ihmisten terveys edellä - ei siis tehdä mitään lumeselvitystä tai pintapuolista katsausta.

Poliittinen vääntö jatkuu hallituksen sisällä. Missä vaiheessa mennään? Mitä tutkimus edellyttää kuntapäättäjiltä?

Näitä ja muita ajankohtaisia asioita valottaa tilaisuudessa perussuomalaisten työmies Matti Putkonen. Tilaisuus on avoin kaikille. Tervetuloa!

Matti Putkonen
0400 904 447"

14.2.2017

Ilta Santavuorella


Video: Irma Öörni
Julkaistu 5.3.2015
Kuvakavalkadi Ilmajoen Alajoelta taustamusiikkina Jyri Ala-Nikkolan säveltämä Ilta Santavuorella, san. Marja-Leena Ala-Närä
Laulu Ahonkylän Flikat, sol. Lasse Lintala, levyltä Ahonkylän Flikat
Alajoki-kuvat Jussi Niukkala

https://www.youtube.com/watch?v=4NKoHdM6s5M

14.02.2017.

13.2.2017

Korkeammassa kädessä

Santavuoren blogiin saapui suruviesti.
Eräs ystävistämme kutsuttiin maanantaina keskuudestamme pois.

Hän oli vaatimaton, mutta sinnikäs luonnon ja kotiseudun puolestapuhuja.
Hänen jättämiään jälkiä luonnon säilyttämiseksi näkyy ympäri maakuntaa.
Hänen sanojensa mukaan Suomen luonto ja kaikki siihen liittyvä on kuitenkin "korkeammassa kädessä".

Hänen poislähtönsä jättää meidät hiljaisiksi.
Mutta me emme unohda.

Kuvan copyright kuvaajalla.

Me jatkamme, surullisin mielin, mutta me jatkamme.
Hänkin olisi tehnyt niin.

Kunnes jälleen kohtaamme.
Olemme korkeammassa kädessä.

13.02.2017.

12.2.2017

Terävänä - hyvät veljet kunnissa

Maanantaina kannattaa olla terävänä ruudun ääressä. Joulun alla MOT pyysi nimittäin kansalaisia kertomaan esimerkkejä kuntapäättäjien hyvä veli -verkostoista, kaksoisrooleista, suosimisesta ja epäillystä rakenteellisesta korruptiosta.

"Vinkkejä tuli useita kymmeniä, yksilöityjä epäilyjä yli 50. Niistä on tähän mennessä varmennettu parikymmentä."

"MOT:n tarkastamat vinkit liittyivät lähes kaikki epäilyihin, että asioista on tosiasiallisesti sovittu julkisuudelta piilossa. Tyypillisesti kyse on rahakkaista kaavakuvioista tai kunnan hankinnoista."

Kuvaa klikkaamalla pääsee YleAreenaan. Kuva: Pixabay.com.

Ohjelman tekemä selvitys toi näkyviin korruption ja hyvän hallinnon väliin jäävän alueen - hyvä veli -verkostojen kentän, joilla erittäin monissa kunnissa pelataan häikäilemättä omaan pussiin.

"Vaasan yliopiston hallintotieteiden professori, rakenteellista korruptiota tutkinut Ari Salminen sanoo, että vaikka Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna tiukat jääviyssäännökset, on niiden soveltamisala varsin kapea ja tarkka.

- Tässä syntyy helposti virheellinen käsitys, että se mikä ei ole laissa kiellettyä, olisi sallittua. Hyvän hallinnon, eettisen päätöksenteon ja johtamisen kannalta se ei kuitenkaan ihan näin ole, sanoo Salminen."

Katsokaahan siis 13.2.2017 MOT: Hyvät Veljet kunnissa. Ohjelma alkaa klo 20 TV1:llä. Mahtaako ruudussa näkyä tuttuja...

Lisäys: MOT:n tutkimia varmennettuja yleisövinkkejä eri puolilta Suomea pääsee lukemaan täältä. Mukana ovat ainakin Pori ja Luvia, Siikajoki, Sievi ja Alajärvi sekä Posio ja Pudasjärvi tuulikaavoillaan. Ohjelma on katsottavissa myös Yle Areenasta.


Lisätietoja:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/10/kovan-korruption-ja-hyvan-hallinnon-valiin-jaa-laaja-harmaa-alue

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/13/kansalaisvinkit-paljastivat-kahdella-tuolilla-istuvia-paattajia

http://areena.yle.fi/1-3849196#autoplay=true

12.02., lisätty 13.02.2017 kuvan alle väliin-sana.

Visit Kalajoki?

Infraäänen muodostuminen ja leviäminen, puhumattakaan sen aiheuttamista haitoista terveydelle, tuntuu olevan vaikea käsittää.

Tuulivoimalat muodostavat infraääntä, kiistatta. Se leviää akustiikan lakien mukaisesti ympäristöönsä.

Ilma on ainetta, kuten vesikin. Samaan tapaan kuin vaikkapa laivojen potkurit aiheuttavat vedelle jotain, myös tuulivoimaloiden lavat aiheuttavat ilmalle "jotain". Se "jokin", paineaalto, leviää ympäristöönsä.

Tuulivoimalan turbiinin kääntyessä, ts. tuulensuunnan kääntyessä infraäänen leviäminenkin muuttuu. Miten, sen näkee havainnollisesti alla olevalta videolta. Video on mallinnettu Kalajoen alueelle 87 voimalalla.


Tripodien aika -blogin mukaan "Kalajoelle on suunnitteilla tuulivoimalaitoksia yhteensä 192 kpl. Ne kattaisivat arviolta vajaan 200 km2 alueen eli noin viidesosan kunnan maa-alasta. 35 desibelin melualue kattaisi jopa 300 km2 alueen."

Blogikirjoitus on marraskuulta 2015, joten tuulivoimaloiden suunnitellut määrät saattavat olla muuttuneet jonkin verran sen jälkeen.

Kalajoen maisemat näyttivät toukokuussa 2016 tältä. Lisäksi Kalajoella "pääsee" siis nauttimaan myös infraäänestä videon osoittamalla tavalla.

Valtavan surullista muuttaa elinympäristö teollisuusmaisemaksi, myös äänimaiseman osalta tällä tavoin.


Lue lisää:

http://santavuori.blogspot.fi/2016/05/tuulivoimalan-infraaani.html

http://www.merikarviantuulivoima.info/

http://santavuori.blogspot.fi/2016/10/suomalaisten-terveys-ensin.html

https://sairastuulivoima.com/

http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2017/02/09/Perussuomalaisilla%20tuulivoimakammo/2017121859693/68

https://www.youtube.com/watch?v=0n5qIDu3Xu0

http://tripodienaika.blogspot.fi/2015/11/visit-kalajoki.html

http://tripodienaika.blogspot.fi/2016/05/kulttuurista-kerrostumaa.html

11.02.2017.

10.2.2017

Tuulivoimattomuutta Australiassa

Ylen perjantaisen uutisen mukaan ennätyskuumuus on aiheuttanut sähköpulan Australian Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa. Osavaltion ihmisiä on kehoitettu säästämään sähköä ja myös teollisuuslaitokset ovat joutuneet supistamaan tuotantoaan.

Edelleen uutisen mukaan "Etelä-Australiassa sähköpulaa pahentaa poikkeuksellisen heikkotuulinen sää. Osavaltion sähköntuotannosta kolmannes on peräisin tuulivoimasta, joka tuottaa näissä oloissa heikosti."

Eikö ole vinhaa - tuulivoimanhan piti ratkaista kaikki ongelmat ja tuoda pelkkää mannaa ihmisille! Nyt tuulivoimaan turvaaminen aiheuttaa ongelmia ja jopa teollisuus joutuu supistamaan toimintaansa.

Aivan tulee lapsuusaika "säästä sähköä" -tarroineen mieleen. Onkohan niitä piankin luvassa myös Suomeen? Minneköhän silloin joutuvat Kurikka ja Kauhajokikin sähkökaupunkihaaveineen...

Tiedättekö, mitä Etelä-Australiassa käytettiin ennen kynttilöitä?
- Oikea vastaus on takaperin kirjoitettuna äökhäs.
Kuva: Pixabay.com.

Takaisin kengurumaahan. Etelä-Australian tilanne ei nimittäin jäänyt taaskaan pelkkien varoitusten asteelle.

Tuulivoiman "tuotanto" on saanut siellä aikaan suuren sähkökatkon ja jättänyt pimeään 90.000 kotitaloutta. YahooNewsin mukaan sähkökatkoista ovat kärsineet myös ainakin kaupat ja julkinen liikenne.

Australiassa käydään parhaillaan keskustelua Etelä-Australian sähkökatkoista - niiden pelätään leviävän myös muualle maahan. Summa summarum: liikkeellä on tuulivoimattomuutta.


Lisätietoja:

http://yle.fi/uutiset/3-9453616

https://stopthesethings.com/2017/02/11/south-australia-powerless-again-sudden-1000mw-wind-power-output-collapse-leaves-90000-families-boiling-in-the-dark/

http://www.news.com.au/technology/environment/why-south-australias-blackouts-are-a-problem-for-us-all/news-story/bc3bbc8be17d80844bc05ab7f5760d56

https://au.news.yahoo.com/video/watch/34392123/shops-trade-in-the-dark-during-sa-blackout/#page1

10.02.2017.

9.2.2017

Kauhajoen Mustaisnevalta Toyotalle?

Katsotaanpa Suupohjan suuntaan, Kauhajoelle. Siellä ristinä ovat muun muassa Mustaisnevan tuulivoimalat.

Kauhajoki-lehti uutisoi 30.12.2016, että kahdeksan Mustaisnevan voimaloista myytiin lokakuussa japanilaisille. Voimala-aluehan käynnistettiin suomalaisen Kaskisten Tuulivoima Oy:n ja alankomaalaisen Lagerwey B.V.:n yhdessä omistaman Lagerwey Development Oy:n toimesta.

"SPC 2-Mustaisneva Oy:n omistajat eli alankomaalainen Maas Capital B.V. ja Yard Energy Group B.V. myivät yhtiön japanilaiselle Eurus Energy Holding Corporationille. Alankomaalaisen ABN Amro -pankin tytäryhtiön Maas Capitalin omistusosuus tuulipuistoyhtiöstä oli 60 prosenttia ja Yard Energyn 40 prosenttia."

"Nyt uudeksi [...] omistajaksi tullut Eurus on tiedotelinjausten mukaan Japanin johtava uusiutuvan energian yhtiö. Japanilaisyrityksen omistavat Toyota Tsusho Company ja Tokyo Electric Power Company Holdings Inc."

Lehtijutun mukaan Mustaisnevan yhdeksättä voimalaa "pyörittää kauhajokinen Suotuuli Oy".

Kauhajoen Mustaisnevan voimaloiden ohella japanilaisten omistukseen siirtyi myös kolme voimalaa käsittävä Kankaanpäänmäki Peräseinäjoelta.

Kuva: Pixabay.com.

Miltä kuulostaa - viimeinen voimala oli lehtijutun julkaisuvaiheessa käynnistynyt vasta noin 3 kuukautta aiemmin?

Arvasivatkohan Kauhajoen kuntapäättäjät, että syöttötariffi Mustaisnevalta päätyy hollantilaispankkiin tai japanilaiselle autonvalmistajalle? Minne soitetaan, jos voimaloista lentelee jäitä tai tuulivoimamelusta on haittaa? Otetaanko puhelu Japaniin Toyotalle?

Paikallinen terveysviranomainen Kauhajoella on Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Se on linjannut - aivan oikein - että häiritsevästä melusta ja muusta haitasta tehtävät ilmoitukset tulee ohjata sille, siis LLKY:lle. Se sitten lähestyy asianomaista toimijaa.

Nähtäväksi jää, kiinnostaako maailman suurinta autonvalmistajaa pienen Kauhajoen melu- tai infraääniongelmat.


Lisätietoja:

http://www.kauhajoki-lehti.fi/kauhajoki-lehti/uutiset/12487.html

http://www.windpowermonthly.com/article/1412024/japanese-developer-eurus-acquires-two-finnish-sites

09.02.2017.

8.2.2017

Läheltä piti

Ilmajoki-lehdessä 07.02.2017 olleen mielipidekirjoituksen mukaan Santavuorella oli lähellä sattua onnettomuus viikko sitten torstaina:

"Santavuorella oli sattua aikamoinen vahinko 2.2. aamulla kun puita siirtämässä olleen metsäkoneen viereen iskeytyi tuulivoimalasta irronnut noin kahden nyrkin kokoinen jäänpala. Se hajosi tuhansiksi sirpaleiksi." 

Kuvituskuva: Pixabay.com.

Kirjoitus jatkuu:

"Voimalayhtiö suostui sammuttamaan ko. voimalan kun heille informoitiin asiasta, vaarasta ilmoitettiin myös Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle. Vaara uhkaa niin metsureita, metsästäjiä kuin hiihtäjiä ja muita tuulivoimaloiden lähistöllä liikkuvia, joten kannattaa harkita meneekö alueelle näillä keleillä ellei ole aivan pakko."

Kiitos kirjoittajalle asian tuomisesta julkisuuteen. Kunta on terveydensuojelulain mukaan vastuussa kuntalaisten turvallisesta elinympäristöstä, joten kunnan terveydensuojelusta vastaavan viranomaisen tulisi tarttua asiaan, ennen kuin tulee tilanne, joka ei jää läheltä piti -tilanteeksi.

Tietääkö Ilmajoen ja Kurikan asukkaiden terveydensuojelusta vastaava viranomainen tehtävänsä ja vastuunsa? Vai odottaako se, kunnes tapahtuu?

08.02.2017.

7.2.2017

Tuulivoimala hajosi Etelä-Italiassa

Etelä-Italiassa tuulivoimala villiintyi ja hajosi viime sunnuntaina. Ympäriinsä sinkoilevat osat aiheuttivat vaaraa läheiselle tieliikenteelle. Kyse on pienistä voimaloista Suomeen rakennettuihin voimaloihin verrattuna. Periaate on kuitenkin sama.

Tuulivoimalat aiheuttavat vaaraa ympäristölleen onnettomuuksien sattuessa. Varoetäisyydet ovat aivan liian pienet, mihin Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) heräsi Haminan tuulivoimalapalon myötä.

Mutta kuten uutisista on saatu lukea, tuulivoimayhdistyksen mielestä tuulivoimaloille on jo määritelty varoetäisyydet... Yhdistys kiirehti kiistämään myös lapojen lentämisen satojen metrien päähän. Kai se tarkoitti lavan palojen lentämisen satojen metrien päähän - ei kai se nyt kuvitellut kenenkään luulevan, että lavat lentävät kokonaisina? Mutta ehkä niinkin voi käydä?

Tanskassa voimalan lavan palasia lenteli joka tapauksessa yli 800 metrin päähän. Alla oleva tuore video siis Italiasta:


Lisätietoja: 

Video: Friends against wind

Julkaistu 7.2.2017

On February 5, 2017 in Aquilonia, town in the province of Avellino in the Campania region of Southern Italy, a wind turbine near the road began to turn very fast, then disintegrated, throwing pieces around and forcing the car drivers to make a U-turn. The scene was filmed by some citizens by chance and then spread through the social networks.

https://www.youtube.com/watch?v=af9Mm5nkNAQ

http://en.friends-against-wind.org/accidents/wind-turbine-disintegrates-near-a-road

http://yle.fi/uutiset/3-9444204

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/onnettomuustutkintakeskus-huolissaan-tuulivoimaloiden-turvallisuudesta-lavat-voivat-irrota-ja-lentaa-satojen-metrien-paahan/6299630

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/tuulivoimaloiden-tulipaloissa-piilee-vakava-vaara-suuria-lapoja-lentanyt-satojen-metrien-paahan-24257402/

http://santavuori.blogspot.fi/2017/01/palaneiden-tuulivoimaloiden-muistopaiva.html

http://www.kymensanomat.fi/Online/2017/02/07/Tuulivoimayhdistys%3A%20Onnettomuustutkintakeskuksen%20vaatimat%20varoet%C3%A4isyydet%20ovat%20jo%20voimassa/2017300/4

http://santavuori.blogspot.fi/2016/12/kaatuneiden-tuulivoimaloiden-muistopaiva.html

07.02.2017.

6.2.2017

Tulivoimaloita tulevaisuudessa

Maanantaina uutisoitiin muun muassa "tulevaisuuden voimaloista".

Tässä Santavuoren blogille lähetetty taiteilijan näkemys aiheesta. Sanotaanhan, että kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa. (Kuva aukeaa isommaksi klikkaamalla.)

Kuvan copyright piirtäjällä.

Juhannukseen on enää 4,5 kuukautta. Silloin on moni asia toisin... Uskotteko?


Lue lisää:


5.2.2017

Osuu, ei osu, osuu...

Viime viikonlopun jäätävä keli ei jäänyt huomaamatta Santavuorenkaan tuulivoimaloiden läheisyydessä. Voimaloiden siipiin muodostui jäätä, jota lensi pitkälle ympäristöön, yksittäisten voimaloiden pysäyttämisestä huolimatta.

Oheiset kuvat on otettu perjantaina 03.02. ja alin kuva sunnuntaina 05.02.2017.

Kuvien copyright kuvaajilla.

Irtoava jää voi näyttää kuvassa pieneltä, mutta kun ottaa huomioon, että voimalan lavan pituus on 63 metriä, suuruusluokalle saa hiukan mittakaavaa. Kuvat aukeavat isommiksi klikkaamalla.

Miltä tuntuisi saada päähänsä tai auton tuulilasiin 77-203 metrin korkeudesta jäsähtävä jääpala...? Se ei ainoastaan putoa alas, vaan lähtee jopa parinsadan kilometrin tuntivauhdilla.

Vieressä kuvaa Meskaasentieltä (Ilmajoen puolelta), jonne asti jääpaloja lentää.

Meskaasentie on julkinen tie - Ilmajoen puolella voimaloiden lähellä kulkeva metsäautotie ja toisessa päässä Kurikan puolella tie, jota pitkin ihmiset kulkevat koteihinsa, joissa he asuvat - vaikka sen enempää Santavuoren voimalat rakentanut tuulivoimayhtiö kuin teollisuusalueen kaavoittaneet päättäjätkään eivät ole tätä tajunneet.

Sisäministeriön mukaan "tuulivoimaloiden aiheuttamat onnettomuusvaarat tulisi ottaa paremmin huomioon, koska esim. talvella tuulivoimalan lavoista saattaa irrota jäätä, joka voi aiheuttaa ihmisille vahinkoja." "Sisäministeriön näkemyksen mukaan ihmiset eivät tiedosta riittävästi näitä tuulivoimaan liittyviä riskejä."

Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan lausunnoissa sisäministeriö toteaa edelleen, "että ihmisten tulisi tietää todelliset vaarat tuulivoima-alueilla ja siten välttää niiden lähellä liikkumista esim. talviaikana, koska tällöin on suuri mahdollisuus siihen, että jää saattaa aiheuttaa ihmisille vahinkoja."


Ihanko totta - ihmisten tulisi välttää voimala-alueiden lähellä liikkumista, siis menemistä koteihinsa, kouluihin, töihin tai vaikkapa metsätöihin??

Todella monet ihmiset tiedostavat vaarat, ovat tiedostaneet jo monta vuotta sitten. Ongelma on siinä, että päättäjät, virkamiehet ja tuulivoimayhtiöt eivät ole välittäneet varoituksista.

Kuka vastaa ihmisten turvallisuudesta alueen teillä, kotien pihoissa ja metsissä?


Lisätietoja:

http://www.ym.fi//download/noname/%7BCAE4067D-5C03-4823-AF5B-B77812425387%7D/122255

https://www.youtube.com/watch?v=l5SVlb3uOgQ

05.02.2017, päivitetty 08.02.2017 tietoja Meskaasentiestä ja poistettu aiempi kpl kuvanottopaikan pohdinnasta.

4.2.2017

S-ryhmä - lintusilppureita linnunsulin

Samaan aikaan kun Ruotsissa on todellinen hätä tuulivoimaloiden silppuamien petolintujen puolesta, S-ryhmä mainostaa Suomessa lintusilppureita linnunsulin.

Ketjun uusimmassa lehdessä kerrotaan, kuinka "S-ryhmän julisteissa tuulimyllyn lavat on korvattu muuttohaukan, kalatiiran ja käpytikan sulilla".

Kuva: Yhteishyvä 1/2017 -lehdestä s. 11.

Ehkä tämä on S-ryhmän mielestä hienoa? Linnut ja luonto maksavat ketjun ahneudesta hengellään ja myös todella moni ihminen jo nyt terveydellään.

Kuolleiden lintujen sulilla juhliminen kuvaa S-ryhmän eettisiä ja moraalisia arvoja 2010-luvulla. Niillä ei ole mitään tekemistä alkuperäisen osuustoiminta-aatteen kanssa. S-ryhmä halpuuttaa hengiltä, myös suomalaisen luonnon.


Lue lisää:

http://santavuori.blogspot.fi/2017/02/tuulivoimalat-silppuavat-petolintuja.html

https://www.yhteishyva.fi/hyva-olo/erik-bruun-antoi-tuulivoimalle-oikeat-siivet/05866570 

https://www.youtube.com/watch?v=1rbk0ZcRSGM

3.2.2017

Tuulivoimalat silppuavat petolintuja - hälytystila Ruotsissa

Ruotsissa siipirikkobongaus on jo katkeraa todellisuutta. Ruotsin SVT:n uutisissa kerrottin torstaina ornitologien hälytystilasta Skånessa sijaitsevan tuulivoimala-alueen tapettua vuoden aikana 11 petolintua.

Alla uutispätkä ja sen pääkohdat suomeksi. Muutama lause meni yli ymmärryksen, kuten koko tämä tilanne.

Lisää tietoa löytyy näistä uutisista, blogikirjoituksesta ja BirdLife Sverigenkin sivuilta. Milloin Suomen valtamediassa nähdään uutisia tapahtuneesta?


SVT Uutiset 2.2.2017.

Petolinnut putoavat tuulivoimaloiden uhreina.
TV-toimittaja Edina Hrustic:
- Ornitologit ovat hälytystilassa löydettyään useita kuolleita petolintuja Helsingborgin lähellä sijaitsevalta tuulivoimala-alueelta.
- Linnut ovat joutuneet tuulivoimaloiden uhreiksi. Voimalat ovat olleet käytössä vuoden.

Reportteri Winnie Gravlund:
 - Pellolla Röglen ja Västrabyn välissä Skånessa on 13 tuulivoimalaa. Ne aloittivat toimintansa vuosi sitten ympäristöystävällisen energian tuottamiseksi - mutta ne tappavat myös petolintuja.
- Tähän mennessä on löydetty 11 kuollutta petolintua. Tässä yksi niistä, hiirihaukka. (Toimittaja nostaa kuolleen hiirihaukan siipeä.)
- Tuulivoimaloiden tappamia kuolleita lintuja ovat löytäneet useat lintutieteilijät.

Karl-Erik Söderqvist
Skånen lintutieteellinen yhdistys
- Mielestäni tämä on lintujen joukkosurma.
- Itse löysin kahtia menneen merikotkan. Rengas kolmena palana ja siivet ja lintu kahtia menneenä. Siinä näkee sen voiman.

(Toimittaja:) - Eivätkö ne näe, että täällä on tuulivoimaloita?
- Näkevät varmaan. Mutta voimaloiden lähellä on turbulenssia, siinä menetetään lentokykyä.
- Kun ne saalistavat, muuttohaukat ja kotkat, ne menettävät vähän myös keskittymiskykyään.

- 13 voimalan alueen omistaa kaksi eri yhtiötä. Nyt ne ryhtyvät toimeen vähentääkseen lintukuolemia.
Pavel Sensky / Västraby gård energi
- Petolintujen tai muiden lintujen kuolemia ei voida sulkea pois. Mutta tällainen määrä ei ollut odotettu.
- Työskentelemme nyt selvittääksemme eri toimia, jotta voisimme rajoittaa tällaiset vahingot.

- Miltä tuntuu löytää kotka kolmena palana?
- Se ei tunnu hyvältä, ei tunnu.
- Merikotka on lisääntynyt melko paljon, mutta se on yhä uhanalainen laji. Ei saa unohtaa myöskään isoa haarahaukkaa. Sekin on lisääntynyt viime vuosina, mutta sitäkin on löydetty kuolleena.


Lisätietoja:

Video: SVT Nyheter 2.2.2017
Omfattande rovfågeldöd i vindkraftspark.

https://www.youtube.com/watch?v=BniAkwNCy5U

http://www.svt.se/nyheter/lokalt/helsingborg/omfattande-rovfageldod-i-vindkraftspark

http://www.expressen.se/kvallsposten/vindkraftverken-gor-kottfars-av-rovfaglarna/

http://karajavuori.blogspot.fi/2017/02/ruotsin-lintutieteilijat-erittain.html

http://birdlife.se/sof/nyheter/alla-nyheter/skansk-vindkraftpark-dodar-manga-rovfaglar/

03.02.2017.

2.2.2017

Veroeuroja tuuleen

Maaseudun Tulevaisuus julkaisi tiistaina lukemisen arvoisen kolumnin. Sen terä on tuulivoiman ylisuuressa syöttötariffissa, jolla on "onnistuttu sekoittamaan Pohjolan sähkömarkkinat". Myös Ruotsissa on lähellä tuulivoiman totaalinen karilleajo Svenska Dagbladetin mukaan.

Mitä tämä lysti (lue: hulluus) on sitten maksanut ja maksaa? Siis kun puhutaan vain syöttötariffituesta, ei lainkaan investointituista tai aiheutetuista vahingoista sähkömarkkinoille, ihmisten toimeentulolle, terveydelle tai luonnolle?


Syöttötariffijärjestelmä alkoi maaliskuussa 2011. Tuki määräytyy tavoitehinnan 83,50 e/MWh ja sähkön markkinahinnan erotuksena. Sähkön markkinahinta pyörii noin 30 e/MWh tuntumassa. Syöttötariffisysteemin mukaan tuki voi olla enintään 53,50 e/MWh.

Vuoteen 2028 asti se tarkoittaa edelleen jopa 300 miljoonaan euroa - vuodessa. Laskimesta loppuu tila, mutta kannattaa kokeilla, mitä tämä tekee vuoteen 2028 asti nykyisillä markkinahinnoilla.

Sitä paitsi vuoden 2015 loppuun asti eli lähes 5 vuoden ajan voimassa oli korotettu syöttötariffi - tukea maksettiin sähkön markkinahinnan päälle 105,30 e/MWh:iin asti maksimissaan kolme vuotta voimalan valmistumisesta.

Sen me veronmaksajat olemme maksaneet - ei ihme, että käteen jää yhä vain vähemmän rahaa muuhun kuin sähkölaskuihin. Yhtä aikaa on leikattu muun muassa koulutuksesta ja terveydenhoidosta.

Eurojen häviämistä voi katsoa käytännössä täältä: aikaan on saatu pelkkää tuulivahinkoa. Ei ole halvat huvit, joillakin. Meille se on tiennyt pelkkää vahinkoa.

Mutta kolumnistin tavoin voi todeta, että vaikutuksia lepakoihin ei ole vielä edes selvitetty. Vieläkään. Lähes 5 vuotta sitten tehdyssä Lauri Tarastin selvityksessä "vaikutuksista lepakoihin ei voida toistaiseksi esittää varmaa arviointia".

Ehkä olisi kannattanut selvittää! Varmaa on, että tästä kuullaan!


Lue lisää:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kommentit/kommentti-tuulivoima-sekoitti-s%C3%A4hk%C3%B6markkinat-lepakoiden-osuutta-vasta-selvitet%C3%A4%C3%A4n-1.177439

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/valtio-s%C3%A4%C3%A4sti-kymmeni%C3%A4-miljoonia-tuulitukea-tyynen-s%C3%A4%C3%A4n-ansiosta-1.177026

http://tuulivahinko.fi/

1.2.2017

Ihmisten terveys etusijalle

Santavuoren blogissa saavat näkyvyyttä kaikki ne puolueet, jotka osoittavat selvästi asettavansa asukkaiden terveyden teollisuuden intressien edelle.

Perussuomalaiset on julkistanut kuntavaaliohjelmansa 2017. Siinä mukana on tuulivoiman terveysvaikutusten selvitys ja kansalaisten terveyden asettaminen etusijalle. Puolue peräänkuuluttaa varovaisuusperiaatetta kunnilta:


Mistä löytyy seuraava puolue, jonka asialistalle on kirjattu ihmisten terveys? Myös tuulivoimaloiden vaikutuspiiriin joutuneiden ihmisten - vauvojen, lasten, nuorten, aikuisten ja vanhusten - terveys?

Koekaniineina on parhaillaan satojatuhansia ihmisiä. He saattavat maksaa tästä testistä terveydellään ja jopa hengellään. Kyse on todella vakavasta asiasta.


Lisätietoja:

https://www.suomenuutiset.fi/arjesta-se-alkaa-perussuomalaisten-kuntavaaliohjelma-on-julkaistu/

http://santavuori.blogspot.fi/2016/11/miten-tolkkua-meluongelmiin.html

http://santavuori.blogspot.fi/2016/10/haaste-puolueille.html

http://santavuori.blogspot.fi/2016/12/lapsen-terveiset-paattajille.html