Tuulivoimalobbarit ovat myös lahjakkaasti kuuluttaneet, että infraääni jää alle kuulokynnyksen. Tämä ei ole sinänsä välttämättä totta: kuulokynnys on yksilöllinen. Kuultavan äänen alue ei lopu kuin seinään 20 Hz:n kohdalla. Erityisesti nuoret voivat kuulla melko mataliakin ääniä.
Lisäksi infraäänen rajana pidetään joskus myös 16 hertsiä. Joka tapauksessa, infraääni on nollasta hertsistä korkeintaan 20 Hz:iin ulottuvaa ääntä. Kuultavan äänen alue on siten noin 20-20.000 Hz ja ultraääniä - niitä lepakoiden käyttämiä - ovat yli 20.000 Hz:n menevät äänet.
Kuva: Pixabay.com.
Kaikki ääni on aaltoja.
Ääniaallot ovat pitkittäisaaltoja, joiden hiukkasten "liike on samaan suuntaan kuin aallon etenemisnopeus." Ääniaallossa hiukkaset liikkuvat siis samaan suuntaan kuin ääniaalto etenee.
Ääniaallot etenevät väliaineessa: nesteessä ja kaasussa tai kiinteässä aineessa. Ainoastaan tyhjiössä ne eivät voi edetä.
Emme kuitenkaan elä tyhjiössä, vaan ilman ympäröimänä - se on elintärkeää kaikille eläinlajeille ja sitä kautta myös kasveille.
Ilma puolestaan on kaasua ja se pystyy johtamaan ääniä erittäin suurella taajuusskaalalla, siis kaikkia näitä: kuultavia ääniä (20-20.000 Hz), ultraääniä (yli 20.000 Hz) ja infraääniä (alle 20 Hz).
Taajuuden lisäksi ääniaalloilla on myös muita ominaisuuksia, kuten aallonpituus, värähdyslaajuus (amplitudi), etenemisnopeus ja voimakkuus. Ääniaallon ominaisuuksia ovat siis hiukan yksinkertaistaen pituus, laajuus, nopeus ja voimakkuus.
Katsotaan tarkemmin äänen voimakkuutta.
Äänen voimakkuutta kuvataan äänenpaineen tai äänenpainetason avulla, siis pascaleina tai desibeleinä. Äänenpaine (pascal) on helppo ymmärtää: se on ääniaallon aikaansaamaa, hetkellistä paineen vaihtelua staattisen paineen suhteen.
Äänenpainetaso (desibeli) on vielä tutumpi. Se kuvaa äänen voimakkuutta valittuun vertailuarvoon nähden.
Olennaista näissä on paine ja erityisesti paineenvaihtelu.
Infraääni on jatkuvaa paineenvaihtelua, kuin kehon pientä tönimistä 1-20 kertaa sekunnissa. "Tönimisen" määrä - kerrat sekunnissa - on arvoitus ja se vaihtelee koko ajan.
Paineenvaihtelu kohdistuu korviin, tärykalvoihin, koko kehoon. Elimistö huomaa sen, vaikka ihminen ei sitä itse tiedostaisi.
Ongelmallista on, että paineenvaihtelu - infraäänialtistus - jatkuu tauotta tunteja, jopa vuorokausia, myös silloin kun ihminen on nukkumassa ja kehon tulisi olla levossa. Sen sijaan se ottaa vastaan infraäänen aiheuttamia jatkuvia ärsykkeitä. Mitä tämä aiheuttaa kehon jaksamiselle ja ihmisen voimavaroille?
Lue lisää:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuulokynnys
https://fi.wikipedia.org/wiki/Infra%C3%A4%C3%A4ni
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84%C3%A4ni
Noronen, Jaakko (2015). Infraäänialuetaajuuksien mittaaminen EMFI-kalvolla. Opinnäytetyö helmikuu 2015. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. JAMK University of Applied Sciences. Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma. Tekniikan ja liikenteen ala. Saatavilla: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/88487/Noronen_Jaakko.pdf?sequence=1
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aalto_(fysiikka)
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84%C3%A4nenpaine
https://fi.wikipedia.org/wiki/Desibeli
http://santavuori.blogspot.fi/2016/10/varahtelyenergian-vaikutus.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tämä blogi on tehty Santavuoren muistoksi, joten muista asiaankuuluva kunnioitus. Vain asialliset viestit julkaistaan.