Hyvä tulee...

Lehdet uutisoivat toissapäivänä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehdystä tutkimuksesta. Otsikoita löytyy toisesta postauksesta, tässä muutama sana tutkimuksen sisällöstä.

Mitä tutkimus löysi?

Katsotaanpa hiukan sen johtopäätöksiä. Seuraavassa lainauksia s. 33-34 (kpl-jako ja korostuksia lisätty), kommentteja siteerauksien jälkeen. Kommentit perustuvat tämän postauksen kirjoittajan omakohtaiseen kokemukseen sekä muiden infraäänestä oireita saavien antamiin tietoihin, kokemusperäisiin tietoihin, siis oireisiin.

• " [...] tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että unen saamisen ja ylläpitämisen häiriöiden sekä tuulivoimalan äänen koetun häiritsevyyden välillä on yhteys."

Tämän me tiedämme, mutta nyt tutkimus vahvistaa asian.

• "[...] Sen sijaan tutkimuspaikkakunnalla, käsityksellä omasta terveydestä, kuulosta tai meluherkkyydestä, etäisyydellä lähimpään tuulivoimalaan, suhtautumisella tuulivoimaan tai sen maisemavaikutuksiin ei näyttäisi olevan suoraa vaikutusta unihäiriöihin vaan ne vaikuttavat koetun häiritsevyyden kautta."

Kannattaa huomata, että molemmilla tutkimuspaikkakunnilla, Lappeenrannassa ja Merijärvellä, tutkimukseen vastanneet asuivat alle 2 km:n etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Meluhaittaa voi toki olla kauempanakin, mutta erityisesti infraäänen haittoja tulee vielä 10-20 km:n päässä, infraäänelle altistuneilla mahdollisesti paljon kauempanakin. Alle 2 km:n etäisyydellä voimaloista asuvat ovat periaatteessa ihan samassa suossa. (Tosin tutkitut voimalathan olivat paljon esim. Santavuoren voimaloita pienemmät, kuten tuli lukijapalautteena.)

• "Tuulivoimalan terveysvaikutuksia ei käytännössä ole tutkittu suomalaisessa ympäristössä ja aiempaa tutkimusta on arvioitava kriittisesti mm. käytettyjen metodien puutteellisuuden vuoksi."

Ei ole tutkittu, ja tosi raskasta on olla täällä infraäänen alla sen aiheuttamien oireiden kanssa. Hyvä siis, että nyt on löydetty jo jotain ja aiempaa tutkimusta kehotetaan tarkastelemaan kriittisesti.

• "Jatkossa olisi hyvä selvittää vielä syvällisemmin unen saamiseen ja ylläpitämiseen liittyvien ongelmien ja äänen kokemisen välistä yhteyttä."

Mielenkiintoisia sanavalintoja: "koettu häiritsevyys" ja "äänen kokeminen". Terveisinä tutkijoiden kammioon, että tämä koettu häiritsevyys ja äänen kokeminen realisoituvat ihan konkreettisesti unihäiriöiksi ja monenkirjaviksi oireiksi, joista osa on mitattavissakin vaikkapa verenpaine- tai sykemittarilla.

Kokemuksista puhuminen on aika hullua: sanotaanko öitään valvovalle, että hän on kokenut valvotun yön tai kymmenen heräämistä tai vakavista terveysoireista kärsivälle, että hän on nyt kokenut epilepsia- tai sydänkohtauksen tai verenpaineen äkillisen heittelyn. Ei tulisi ensinnä mieleen kutsua niitä kokemuksiksi.

• "[...] ekvivalenttitaso [eli keskiäänitason määrittäminen altistuvassa kohteessa] ei ole välttämättä riittävä tapa arvioida häiritsevyyttä. Lisäksi tuulivoimalan äänen mittaaminen ihmisen kuuloalueella A-painotettuna leikkaa tuloksesta pois matalia taajuuksia, joilla saattaisi kuitenkin olla merkitystä häiritsevyyden kannalta. [...]"

Tästä oli puhetta jo aiemmin. Keskimäärin kaikki hyvin ei ole todellakaan hyvin edes kuultavien äänien suhteen. Puhumattakaan infraäänistä, joita ei ole mallinnettu suunnitelmissa lainkaan.

• "Melun ajallista käyttäytymistä sekä taajuussisältöä tutkittaessa selvisi [...] piirteitä. Näitä piirteitä oli melun merkittävä sykkeisyys (amplitudimodulaatio) sekä normaalia taustamelua korkeampi matalataajuinen äänitaso. Sykkeisyys näyttää vaikuttavan koko tuulivoimalan tuottaman melun taajuusalueella aina infraääniin asti. Tämän tutkimusjärjestelyn puitteissa näiden äänen erityspiirteiden ja ihmisten kokemusten välille ei kuitenkaan voida vetää suoraa yhteyttä.

Kyllä, infraääni on ääntä, se etenee ja vaikuttaa äänen tavoin, on se sitten ihmisen kuultavissa tai ei.

• "[...] Mikäli ääni havaitaan altistuvalla alueella impulssimaiseksi tai kapeakaistaiseksi, valvontamittaustulokseen lisätään 5 dB. Tämä tutkimus antaa viitteitä, että tuulivoimaloiden ääni ja siihen liittyvän häiritsevyyden kokeminen on monimutkainen ilmiö, jonka hallintaan saatetaan tarvita muitakin välineitä kuin ekvivalenttitasoon perustuva sääntely. Tutkimusta äänen erityispiirteistä tarvitaan edelleen. Tuulivoimaloiden äänen terveysvaikutuksien selvittämiseksi tarvitaan jatkossa kotimaisia ja metodisesti korkealaatuisia seurantatutkimuksia. [...]"

 

Voi siis sanoa, että hyvä tulee.

Tuskastuttavan hitaasti, mutta se tulee. Vääjäämättä. Älkää menettäkö toivoanne.


Lue lisää:

http://www.doria.fi/handle/10024/130074

https://sairastuulivoima.com/sairastuminen/

31.12.2016 lisätty lause suluissa.