25.2.2018

Isku päin lapoja Tanskassa

Jyllands-Posten uutisoi viime viikolla Tanskan merituulivoimaloita kohdanneesta fiaskosta. Ørstedin merituulivoimaloiden lavat eivät kestä meriolosuhteita - parituhatta lapaa on korjattava vain muutaman vuoden käytön jälkeen.

Kuulostaa Volvolta, joka ei kestä Ruotsin talviolosuhteita... Hmm, katsotaanpa.

Kuva: Pixabay.com.

Ørstedin tuulivoimala-alue Anholtissa valmistui vuonna 2013. Uutisen mukaan voimaloiden lavat ovat jo nyt niin kuluneita, että ne on irrotettava, tuotava maihin ja korjattava.

Yhtiöllä on yhteensä 646 Siemens-Gamesa -tuulivoimalaa, joita ongelma saattaa koskea. Sen on siis korjattava jopa 2.000 voimalan lapaa, koska niiden reunat ovat kuluneet loppuun merellä vain muutamassa vuodessa.

Tuulivoimalayhtiö ei paljasta kokonaislaskua, mutta sanoo korjausten taloudellisen merkityksen olevan "pieni". Uutinen sanoo ennenaikaisten korjausten hinnan olevan kuitenkin miljardeja.

Siemens-Gamesakaan ei halua kommentoida kustannuksia, mutta yhtiön tanskalainen tytäryhtiö on juuri antanut 4,5 miljardin Tanskan kruunun (750 miljoonan dollarin) sitoumuksen (16 % tuloistaan).

Tuulivoimayhtiön ongelmat merkitsevät mm. sitä, että Anholtissa sijaitsevan offshore-tuulivoimala-alueen lähes 300 lapaa on irrotettava vain muutaman vuoden käytön jälkeen, kuljetettava maihin ja edelleen Siemens-Gamesan tehtaalle Aalborgiin. Se sijaitsee kuitenkin kaukana Anholtin alueesta, jota ongelma koskee. Myös useiden brittiläisten merituulivoimaloiden lavat on korjattava - niin ikään vain muutaman vuoden käytön jälkeen.

Kokonaiskustannusten suuruus ei ole selvillä, mutta Finansin tietojen mukaan valmistajan takuu kattaa yleensä viisi ensimmäistä vuotta. Ørstedin ja Siemens-Gamesan välillä on kuitenkin ollut erimielisyyttä siitä, kuuluvatko ongelmat takuun piiriin vai ovatko ne tavanomaista kulumista. - No, summan taloudellinen merkityshän on "pieni", joten varmaan ne sen mielellään maksavat.

Mielenkiintoista, että merituulivoimaloiden lavat eivät kestä olosuhteita merellä. Miten sitten lavat kestävät Pohjolan pakkasissa, joissa muun muassa jäänmuodostus on yllättänyt tämän "paikallisenkin" toimijan?


PS. Lapaongelmafiasko jatkuu brittiläisillä merituulivoimaloilla täällä.


Lue lisää:

https://jyllands-posten.dk/#ia10331940;finans

https://www.thegwpf.com/offshore-wind-fiasco-green-industry-faces-billions-in-compensation-for-early-repairs/

http://fisherynation.com/archives/68816

https://order-order.com/2018/02/27/early-repairs-500-uk-wind-turbines-will-cost-millions/

25.2.2018.

2 kommenttia:

  1. Uutisen merkitys taitaa olla "pieni" myös luonnon kannalta. Olisi aika naivia kuvitella, että lapa "korjataan", jolloin perusrakenne pysyisi samana ja lapa olisi taas rikki muutaman vuoden kuluttua, ehkä jopa nopeammin, kuin uusi vastaava lapa. Yksi lasikuitulapa (koosta riipuen) painaa n. 12 000 - 17 000 kg, jolloin odotettavissa on, että erittäin vaikeasti kierrätettävää lasikuitujätettä syntyy 2000 X siiven paino eli 24 - 34 milj. kg. Hyvin heikosti löytyy tietoa minkälaisia päästöjä syntyy ilmakehään jos lavat poltetaan, joka on yleinen lasikuidun hävitystapa. Toinen nerokkaan oloinen hävitystapa on lasikuitujätteen sotkeminen betoniin tai asfalttiin, jolloin jäte päätyy takaisin luontoon ja saattaa myöhemmin hankaloittaa sekä betoni- että asfalttijätteen käsittelyä neutraaliin muotoon, joka ei aiheuttaisi ympäristöhaittoja. Luonto kiittää tästäkin "vihreän" energian sivutuotteesta.

    VastaaPoista
  2. Saksassa puhutaan yleisesti, että tuulivoimaloiden lavat eivät ole kierrätettävissä ja heillä sentään on pitkät perinteet kierrätyksestä. On tosiaan kyse mielettömistä määristä ongelmajätettä.

    Tuo fiasko laajenee (ainakin) brittiläisten merituulivoimaloiden osalta, jolloin 2.000 korjattavan lavan määrä nousee entisestään.

    VastaaPoista

Tämä blogi on tehty Santavuoren muistoksi, joten muista asiaankuuluva kunnioitus. Vain asialliset viestit julkaistaan.