23.4.2016

Tuulituristit, tulkaa!

Pienen blogihiljaisuuden jälkeen päivitykset jatkuvat, jokin päivitys saattaa putkahtaa eetteriin jälkikäteenkin. Hiljaisuudesta ei voi sinänsä puhua, sillä Santavuoren tuulivoimatuotantoalue on huolehtinut metelin tekemisestä tälläkin välin.

Tuulivoima tuo kuulemma turisteja. Nyt alkaa olla aika tulla katsomaan Ilmajoen päättäjien aikaansaannosta Santavuorella ja sen ympäristössä - laajalla alueella. Tiistaina ristejä oli pystytetty jo kymmenen. Kurikan jäähallilla on viikonloppuna messut, joten retkeilyyn voi yhdistää vaikka ilmaisen messureissun.

Voi kyllä olla, että tuuliturismi ei muutenkaan kartuta kenenkään kassaa, öljy-yhtiötä lukuunottamatta. Mutta tuulituristit, tulkaa silti, idioseenin aikakauden realistuma on pysäyttävää nähtävää. Älkää ajako ojaan tai kolaria.


Ilmajoen Koskenkorvaa kantatie 67:lta Seinäjoelta Kurikkaa kohti ajaessa. Kuvattu auton ikkunasta digijärjestelmällä, 55 mm:n polttovälillä, etäisyys voimaloihin kuvottavan vähän!

22.4.2016

Äiti Maan puolesta

Äiti Maan päivää vietetään 22. huhtikuuta. YK:n yleiskokous on julistanut päivän kansainväliseksi Äiti Maan päiväksi. Se antaa meille tavoitteeksi elää harmoniassa luonnon kanssa, jotta nykyisillä ja tulevilla sukupolvilla olisi mahdollisuus elää tasapainoisesti yhteisellä maapallollamme.

Kansainvälinen yhteisö lupasi jo vuonna 1992 Rion julistuksensa 7. periaatteessa kantaa yhteisen vastuun säilyttääkseen, suojellaakseen ja palauttaakseen maapallon ekosysteemien terveyden ja eheyden.

Ajatus on ylevä, mutta miten se toteutetaan?


Minun ja monen muun mielestä Äiti Maan päältä ei löydy sellaista paikkaa, joka olisi sopiva teollisuusluokan tuulivoimaloille. Teollisia tuulivoimaloita vastustaessani olen NOTME (Not On This Mother Earth).

Olen ihminen, joka uskoo sellaisiin energiamuotoihin, joilla on minimaalisen pienet haittavaikutukset ympäristöön: luontoon, eläimiin ja ihmisiin. Uskon tulevaisuuteen, joka perustuu totuuteen – siellä ei ole sijaa valheille tai korruptiolle. Minua tai ketään muutakaan elävää olentoa ei tule altistaa tuulivoimaloiden aiheuttamille haitoille.

Olen ihminen, joka uskoo, että YK:n Ihmisoikeuksien julistus merkitsee muutakin kuin sanoja paperilla.

Jos olet samaa mieltä, allekirjoita Äiti Maan puolesta!

Ainoa oikea paikka teollisuusluokan tuulivoimaloille on historiankirjojen sivuilla esimerkkinä ihmisen aikaansaamasta huonosta teknologiasta, joka hylättiin mahdottomana.

14.4.2016

Täällä Pohjantähden alla

Santavuorta katsoessa ja Kurikan Luovan kylän taivaan täyttyessä purppuralla mieleen tulee väistämättä lauluntekijän sanat:

Täällä Pohjantähden alla, korkeimmalla kukkulalla
Katson kauas kaukaisuuteen, tulet uniin uudestaan.

En voi ymmärtää ihmisten ahneutta ja itsekkyyttä ja omaan, tuulivoimalan napaan tuijottamista.

Täällä Pohjantähden alla, taivas täyttyy purppuralla
Siitä suojakseni peiton minä itselleni saan.

Santavuori ja luonto sen ympärillä on kuolemassa.

Ja alla Pohjantähden minä tulen, minä lähden
Ja vain Pohjantähden nähden itken vuokses kyyneleen.


Kurikan Luovan kylää valtatie 3:lta Kurikkaa kohti ajaessa. Kuvattu digijärjestelmällä, 55 mm:n polttovälillä, etäisyys voimaloihin aivan liian vähän!

13.4.2016

Kuinka suuri katastrofi tarvitaan?

Santavuoren tuhoa seuratessa olen miettinyt viime viikkoina, kuinka suuri katastrofi tarvitaan, ennen kuin päättäjät havahtuvat siihen, mitä tapahtuu.

Riittääkö, että tuulivoimaloiden lähialueiden asukkaista yöunensa menettävät ne, joiden koti sattuu sijaitsemaan melun ja vallitsevien tuulensuuntien suhteen "suotuisella" alueella? Tuulivoimamelusta kärsivien määrä vaihdellee noin 10-30 prosenttiin asukkaita (mikäli muistan lukemiani juttuja ja lähteitä oikein) ja oletettavasti puhutaan ihmisistä, jotka asuvat korkeintaan muutamien kilometrien päässä voimaloista. Havainnollistettuna kullakin tuulivoimaloita rakentaneella paikkakunnalla niiden vaikutuspiiriin joutuneista joka kymmenes tai kolme kymmenestä ei saa nukuttua kunnolla tuulivoimaloiden vuoksi.

Tai riittääkö, jos muutamat kymmenet perheet Suomessa ovat jo joutuneet muuttamaan pois kodeistaan? Perheessä lie keskimäärin vajaa kaksi lasta, joten esimerkiksi 60 perhettä tarkoittaisi noin 240 ihmistä. Määrä voi toki olla paljon suurempikin ja esimerkiksi Raahen seudulla perheissä lie keskimääräistä useampia lapsia. Onko se riittävä määrä tuulivoimapakolaisia? Entä jos määrä esimerkiksi viisinkertaistuu?

Vai riittääkö, jos kullakin tuulivoimalapaikkakunnalla kiinteistöt menettävät rakennusoikeutensa noin 600 metrin säteellä hankealueesta? Se tarkoittaa monilla paikkakunnilla useita kymmeniä kiinteistöjä, koteja, yrityksiä ja niin edelleen.

Vai onko riittävää, jos kiinteistöt menettävät arvonsa kilometrien säteellä tuulivoimala-alueesta? Tämä tarkoittaa vähintään satoja kiinteistöjä kuntaa kohti eli Suomen tasolla puhutaan jo tuhansista kiinteistöistä. Onko se riittävä määrä?

Vai tarvitaanko oikein iso katastrofi? Kolmasosa Suomen pinta-alasta infraäänelle viemään ihmisten terveyden?


Moni muistaa talidomidikatastrofin 1960-luvun alussa, hieman yli 50 vuotta sitten. Millainen määrä oli riittävä herättämään päättäjät?

Lääkettä valmistettiin ensimmäisen kerran silloisessa Länsi-Saksassa 1950-luvun alussa. Myyntiluvan se sai vuonna 1957. Suomessa lääkettä myytiin loppuvuodesta 1959 alkaen hieman yli kaksi vuotta. Voi siis ajatella katastrofin alkaneen vuoden 1957 lopussa.

Mutta millainen määrä oli riittävä katastrofiksi? Kymmenen, sata, tuhat, 10.000 vai 100.000?

Lääkkeen vammauttamia lapsia syntyi 46 maassa. Suomessa lääkkeen vammauttamina syntyi parikymmentä lasta. Kaikkiaan arviolta kymmenen tuhatta lasta eri puolilla maailmaa syntyi lääkkeen vuoksi vammaisina, jotkut lähteet puhuvat tosin vielä isommista määristä Saksan ja Japanin osalta. Joka tapauksessa huhut sikiövaurioiden syystä velloivat ensin ympäri maailmaa, kunnes lopulta vuonna 1961 keksittiin, että niiden aiheuttajana oli muutamaa vuotta aiemmin markkinoille ilmestynyt rauhoittava lääke: talidomidi, joka sitten vedettiin markkinoilta.

Jälkiviisaana voisi sanoa, että jos Suomi olisi reagoinut huhuvaiheessa, talidomidikatastrofi olisi ollut täällä vältettävissä. Yksikin lääkkeen tai tuulivoiman uhri on liikaa. Mutta miksi minusta tuntuu, että ihmiset olivat 50 vuotta sitten kuitenkin viisaampia kuin nyt?

12.4.2016

Totuus on tarua ihmeellisempää

Närpiön Svalskullassa on mitattu tuulivoimamelua. Mittaustulokset antavat niin pieniä lukemia, että Svalskullan voimalat lähentelevät jo fysiikan lakien kumoamista.

Totuus tuulivoimamelusta on kuitenkin toisenlainen. Tuulivoimalat aiheuttavat meluongelmia eri puolilla Suomea, kuten aiheesta tehty kooste selkeästi osoittaa. Asukkaat kuvailevat tuulivoimaloiden aiheuttamaa melua muun muassa seuraavasti:

"ääni on huminaa kuin suihkukone lentäisi yli", "olemme asuneet myös moottoritien vieressä, mutta siihen ääneen tottuu", "äänen tuntee kehollaan", "humahtavaa ääntä, humahdus kuuluu jopa 36 kertaa minuutissa", "ääni on kuin suihkuhävittäjästä", "bassomelu valvottaa öisin", "pesukoneen linkoamisäänen tyyppinen ujellus"


Videon esimerkit ovat Raahen Kopsasta, Porin Peittoosta, Luhangan Latamäestä, Kortesjärven Purmo-Salon alueelta, Märynummelta sekä Kauhajoen Kainastolta, Sysimäeltä. Ilmajoen tai Kurikan ei tarvitse tässä lähteä kuitenkaan merta edemmäs kalaan, sillä meluongelmia ympäristön asukkaille aiheuttavat jo ennestään Mansikkamäen voimalat ja - jo nyt Santavuoren voimalat.

Totuus on tarua ihmeellisempää, erityisesti tuulivoimamelussa.

11.4.2016

Nukkukaa, mutta herätkää!

Tänään silmään sattui unitutkijan haastattelu. Sen mukaan uniongelmat ovat uusi kansantauti. Työikäiset suomalaiset nukkuvat liian vähän - unta pitäisi arvostaa nykyistä paljon enemmän.

Unitutkija jatkaa, että uniongelmat on otettava kansantautina vakavasti. "Riittävä palautuminen on kaiken jaksamisen elinehto." Pidemmän päälle ihminen romahtaa, jos ei saa unta riittävästi. Voisin kuvitella sen vaikuttavan jotain työssä jaksamiseen, tehokkuuteen ja tuottavuuteenkin, jonka perään Suomessa tällä hetkellä huudetaan. Sitä ei tosin tänä idioseenin aikakautena tunnuta tajuavan.

Kuvituskuva, jonka lampaat ja maisema eivät liity juttuun.

Juttu on hyvä ja varmasti täyttä totta, mutta miten kaukana sen ideaalitila hyvän yöunen takaamiseksi onkaan niillä paikkakunnilla ja niissä kodeissa, joissa tuulivoimalat meluineen ja infraäänineen tunkeutuvat pyytämättä ihmisten koteihin ja makuuhuoneisiin!

Ohje arvostaa unta saa varmasti silloin aivan eri mittasuhteet kuin se saisi vapaaehtoisesti valvovalle sanottuna. Mutta seuraavan ohjeen kohdalla onkin jo eri juttu: "Älä tyydy vain selviytymään päivästäsi." Kroonisesta univajeesta kärsivä käy selviytymiskamppailua joka päivä - kunhan vain jotenkin taas siitäkin päivästä selviytyisi. Ja onko tuo ihme: voimavaroja ei välttämättä mihinkään muuhun riitä.

Kolmas ohje tehdä illasta päivän kohokohta kääntyy niin ikään päälaelleen. Tuulivoimaloiden herättelemät alkavat pelätä öitä, rikkinäistä unta ja iltojakin... Unen estäminenhän on yksi kidutuskeino.

Nukkukaa, kun vielä voitte, kohta voi olla aika laskea lampaita.

Mutta herätkää - tässä pelataan vakavilla asioilla! Suomessa! Tuulivoiman tähden!!

10.4.2016

Tuulivoimalan purkukustannukset

Keskustelua herättää monen asian ohella aina vaan muun muassa tuulivoimalan purkutapa ja -kustannukset. Purkamiseen ei ihan pyöräkuormaaja riitä, vaikka sellainenkin epäily on esitetty. Eikä voimaloita voi Suomessa räjäyttämälläkään purkaa, siitä huolimatta että Ranskassa on tehty niin.

Syynä on yksinomaan jo se, että tuulivoimalan lavat ovat ongelmajätettä, joka vaatii asianmukaisen purkamisen erikoisnosturilla ja henkilötyövoimaa sekä erikoiskuljetuksen ja käsittelyn ongelmajätelaitoksella. Erikoisnostureitahan maakunnan entisissä luontokohteissa nyt näkee, niin Santavuorella kuin Kauhajoen Mustaisnevallakin.


Ilmajokea kantatie 67:lta Seinäjoen suunnasta Kurikkaa kohti ajaessa. Kuvattu digijärjestelmällä, 55 mm:n polttovälillä.

Voimalan yksi lapa painaa noin 10 tonnia, joidenkin tietojen mukaan jopa 15 tonnia, joten esimerkiksi Santavuoren hankealueelta ongelmajätettä pelkistä lavoista syntyy 510 tonnia. Purkamisen, kuljetuksen ja käsittelyn lisäksi kustannuksia syntyy lapojen paloittelusta murskaan sopivaan kokoon. - Eikö kuulostakin erittäin vihreältä energialta??

Pari vuotta sitten on laskettu, että "pienen", napakorkeudeltaan noin 100-metrisen voimalan purkaminen maksaa noin 210.000 euroa nykyisellä alv-kannalla. Isomman, napakorkeudeltaan noin 160-metrisen voimalan purkaminen onkin sitten jo "vähän" kalliimpaa ja maksaa lähes 605.000 euroa. Ilmajoen puolen maanomistajien vuokratulot eivät ehkä ihan riitä kattamaan purkukustannuksia...

 Kurikka-lehti 23.04.2014. Klikkaa isommaksi.

Ja toisin kuin eräät tahot väittävät, metalliromun arvo kierrätyksessä ei päätä huimaa: jos torni ja koneisto painavat yhteensä noin 500 tonnia, niiden romuarvo on noin 30.000 euroa. Yhteispaino saattaa kyllä olla vähemmänkin.

Betonijalustan purkamisesta ja maisemoinnista ei ole vielä puhuttu mitään, eikä voimaloiden sisältämästä öljystä ja muista ongelmajätteistä taikka 110 kV:n sähkösiirtolinjojen purkamisesta... Kustannuksilla ja hinnoilla ei muutenkaan ole tapana laskea, paitsi tuulivoiman sekoittamalla sähkön markkinahinnalla.

Ennen viikonloppua Santavuorelle oli noussut kahdeksas risti - mikä risti maanvuokraajille ja veronmaksajille.


Lue lisää:

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/tuuliwatti%20korhola-48884

http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/lankalauantain-paasiaissiivoja.html

http://santavuori.blogspot.fi/2017/01/siipi-maassa.html

http://santavuori.blogspot.fi/2016/04/tuulivoimalan-purkaminen.html

Päivitetty 24.06.2017 lehtijuttu.

9.4.2016

Tuulivoimaloiden infraääni, äänetön tappaja

"Tuulivoimaloiden infraäänen haitalliset terveysvaikutukset ovat olleet tiedossa jo yli 20 vuotta. Ulkomailla nämä vaikutukset ovat olleet nähtävillä ja tutkittuina jo vuosia. Tiedosta ja varoituksista huolimatta suomalaisten terveyttä ollaan tuhoamassa rakennettaessa jättimäisten voimaloiden verkostoa, joiden tuottama infraääni kattaa pian kolmanneksen Suomen pinta-alasta.
  • Suuret tuulivoimalat tuottavat infraäänisaastetta eli sykkivää paineaaltoilua, joka etenee kymmenien kilometrien päähän ja tunkeutuu myös rakennusten sisälle
  • Infraäänisaaste sairastuttaa peruuttamattomasti sille altistuvat ihmiset
Sairastuulivoima.com-sivustolla kerrotaan asiat niin kuin ne ovat, ilman poliittisia ja taloudellisia kytköksiä. Sivustoa ylläpitävät tuulivoimaloiden infraäänellä kidutetut ja oikeutta vaille jätetyt, kaikkensa menettäneet tuulivoimaloiden lähiasukkaat."


Testissä tuulivoimaloiden infraäänen vaikutuksista ympäristön ihmisiin, eläimiin ja lintuihin ovat mukana yhä useammat suomalaiset, myös Ilmajoen ja Kurikan asukkaat Santavuoren ympäristössä ja kauempanakin, halusivatpa he tai eivät ja ovatpa he tuulivoimasta mitä mieltä tahansa.

Idioseenin aikakaudella tuulivoiman tähden. Onko Suomella tähän todellakin varaa?

Päivitetty 9.4.2016.

8.4.2016

Isot Niilot ja pikku Niilot

Tuulivoima-alaa seuratessa on tullut mieleen monet tarinat, joita koulussa aikoinaan luettiin. Yksi niistä oli Hans Christian Andersenin satu isosta Niilosta ja pikku Niilosta. Sehän menee kuta kuinkin seuraavasti:

Isolla Niilolla on neljä hevosta, pikku Niilolla yksi ainoa. Pikku Niilo saa kuitenkin kyntää pellolla kaikilla viidellä hevosella ja hän leuhkii ohikulkijoille olevansa hevosten omistaja. Tästä iso Niilo suuttuu, tulee talosta kirves kourassaan ja lyö pikku Niilon hevosen kerralla kuoliaaksi.

Pikku Niilon ei auta kuin lähteä myymään hevosensa nahkaa. Hän näkee talonpojan vaimon syömässä paistia vieraan herran kanssa. Talon isäntä saapuu kotiinsa odotettua aiemmin, joten emäntä piilottaa paistin uuniin ja vieraan miehen kirstuun, ja tarjoaa miehelleen puuroa. Mutta pikku Niilo tietää emännän salaisuuden ja väittää hevosennahkan säkissään olevan taikuri, joka on taikonut uuniin paistin. Sitten hän väittää taikurinsa kertoneen, että kirstussa on piru. Isäntä katsoo kirstuun ja näkee siellä vaimonsa rakastajan, jota luulee piruksi. Isäntä ostaa hevosennahan säkillisellä kultaa ja käskee pikku Niilon heittää piru kirstuineen jokeen. Kirstussa oleva herra lupaa pikku Niilolle säkillisen kultaa, jos tämä päästää hänet ulos.

Pikku Niilo menee kotiin ja kertoo isolle Niilolle saaneensa hevosennahasta kaksi säkillistä kultaa, jolloin iso Niilo menee ja hakkaa kirveellä kaikki omat hevosensa kuoliaiksi ja lähtee myymään niiden nahkoja. Kun iso Niilo ei saa hevostensa nahkoja myytyä, hän suuttuu pikku Niilolle, survoo tämän säkkiin ja uhkaa hukuttaa. Matkalla joelle iso Niilo poikkeaa oluelle, jolloin paikalle sattunut lammaspaimen päästää pikku Niilon säkistä pois. Pikku Niilo laittaa säkkiin tilalleen kiven ja lupaa paimentaa lampaita sillä aikaa, kun paimen käy oluella.

Iso Niilo heittää kivisäkin jokeen. Myöhemmin pikku Niilo tulee häntä vastaan lammaslauman kanssa ja kertoo saaneensa lampaat joen haltiattarelta. Iso Niilo juoksee joelle, sitoo vyötäisilleen köyden painoineen ja loikkaa veteen tavoittaakseen joen haltiattaren, jotta voisi pyytää tältä muutaman lampaan. Mutta iso Niilo vajoaa joen pohjalle, eikä kukaan näe häntä sen koommin.

Kuvituskuva, jonka hevoset ja maisema eivät liity juttuun.

Sadussa paha sai tavallaan palkkansa, mutta kumpi siinä oikeastaan olikaan paha? Ja mitä muuta tapahtui?

Mitä jos sijoitetaan hevosten tilalle metsä? Toisilla sitä on enemmän, toisilla vähemmän. Tai hevosennahan tilalle vuokrasopimus?

Hevosten tappaminen ei tuonut onnea - no pikku Niilo sai kyllä rahaa, mutta myös ison Niilon vihat ja hevonen pysyi ihan yhtä kuolleena kuin aiemminkin. Raha ei tuonut onnea, mutta sen sijaan pikku Niilo oppi vetämään isoa Niiloa nenästä. Tämä oli hyväuskoinen hölmö, joka uskoi kaiken kyseenalaistamatta ja teki sokeasti sen, mitä pikku Niilo keksi hänelle syöttää.

Loppu onkin hetken kuluttua historiaa. Ja ei - en ole vahingoniloinen, olen vain pahoillani nykyelämän isojen Niilojen ja kaikkien sivullisten, oikeuslaitoksen mielestä ei-asianosaisten, puolesta.

7.4.2016

Miten käy Koskenkorvan?

Ilmajoen Koskenkorvan yleiskaavan tarkoituksena oli kaavaselostuksen mukaan
"suunnitella Koskenkorvalle toimiva yhdyskuntarakenne, jossa eri toimintojen laajeneville aluevarauksille on osoitettu kullekin parhaiten soveltuvat sijoituspaikat. Toimintojen sijoittamisessa otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä elinympäristöjen turvallisuus, terveellisyys ja tasapaino.
Suunnittelun perustana on olemassa oleva yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, maisema ja luonnonarvot sekä ympäristöhaittojen vähentäminen."
Voiko sitä sen selkeämmin sanoa?

Koskenkorvan kylän maisema näyttää kantatie 67:ää ajavalle seuraavalta:


Ilmajoen Koskenkorvaa kantatie 67:lta Seinäjokea kohti ajaessa. Etäisyys voimaloihin noin 2,5-3,5 km.

Kuvattu digijärjestelmällä, 55 mm:n polttovälillä, automaattista kontrastinsäätöä vähennetty. Kaikki voimalat eivät edes mahdu samaan kuvaan!!


Mitä luulette, minkälaiseksi koskenkorvalaisten elämä muodostuu, kun voimaloita on yli kolme kertaa kuvassa näkyvä määrä? 17 voimalan tuulivoima"puiston" rakentamisen jälkeen?

Paraneeko elämänlaatu, elinympäristön turvallisuus, terveellisyys ja tasapaino? Oliko suunnittelun perustana olemassa oleva yhdyskuntarakenne, aiemmin rakennettu ympäristö, maisema ja luonnonarvot sekä ympäristöhaittojen vähentäminen?

Tämä sama kohtalo on luvassa kaikille Suomen kylille, taajamille sekä kunta- ja pikkukaupunkikeskuksille, joiden kupeeseen kaavoitetaan ja rakennetaan tuulivoimaloita - muuallakin kuin Länsi-Suomessa.


Kurikan Salonkylää / Myllykylää valtatie 3:lta Vaasaa kohti ajaessa, kuva otettu hetkeä aiemmin kuin kaksi edellistä.

Etäisyys voimaloihin noin 5 km. Kuvattu digijärjestelmällä, 55 mm:n polttovälillä, automaattista kontrastinsäätöä vähennetty.

6.4.2016

Tuulivoima sotkee - kaiken

Maanantain Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoitus kritisoi voimakkaasti tuulivoiman tukea ja täydellä syyllä. Tuulivoiman järjetön tuki sotkee markkinat, se sotkee sähkötehon ja säätövoiman.

Tuulivoimalle vuodessa syydetyt 300 miljoonaa euroa sotkevat suomalaisten elämän, kun samaan aikaan leikataan lapsilta, nuorilta, työttömiltä, työllisiltä ja eläkeläisiltä, kiristetään veroja, rangaistaan autoilijaa ja kiinteistön omistajia niin edelleen. Tuulivoiman tuki porskuttaa ja paisuu - ja veronmaksajien rahat valuvat ulkomaille sitä nopeammin, mitä enemmän tuulee.

Mutta Eija-Riitta Korholan sanoin on yhä ilmeisesti varaa tuhlata.


Tuulivoima sotkee ympäristön öljy- ja glykolivahingoilla, jättiläismäisellä hiilijalanjäljellään ja ongelmajätteenä käsiteltävillä lavoillaan. Tuulivoima sotkee lintujen muuttoreitit, eläinten elinympäristöt ja luonnon monimuotoisuuden.

Tuulivoima sotkee työmarkkinat, se työllistää lähinnä ulkomaisia firmoja - kotimaassa tuulivoiman "työllistämille" ei makseta palkkaa, mutta aika on pois jostain muusta työstä. Kansalaisten kökkätyönä tähän mennessä säästämä miljardi on huikean paljon! Tuulivoima sotkee myös ihmisten elämän: se vie yöunet herättelemällä ja terveyden stressillä, melulla ja infraäänellä.

Listaa voisi jatkaa ja jatkaa.

Mutta lopulta tuulivoima sotkee myös oman pesänsä ja kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Kupla odottaa vain puhkeamistaan.

Päivitetty 7.4.2016 toinen leikkauslinkki sekä euromäärää.

5.4.2016

Ilmajoki - pohjalaisuuden ytimessä

Ilmajoen kunnan sivuilta löytyy kulttuuri, matkailu ja vapaa-aika -otsikon alta muun muassa seuraava kuvaus:
Ilmajoen maamerkkejä ovat Alajoen tuhansien hehtaarien peltolakeudet sekä Nuijasodan muistopaikat. Alajoen soiden raivaus pelloiksi 1700-1800 -luvuilla oli talonpoikien satavuotinen urakka.

Ilmajokelainen Jaakko Ilkka johti pohjalaisten talonpoikien kapinaa --- 1500-luvun lopulla käydyssä nuijasodassa. Nuijasodan vaiheisiin liittyviä paikkoja ovat Ilkan patsas ja Santavuori.

Alajoki-maisema ja Santavuori??

Ilkka kirjoitti 3.3.2016, kuinka Carunan voimajohtolinjaus sapettaa Ilmajoella. Reitti kulkisi aivan uudesta paikasta metsien ja peltojen läpi - Alajoki-maisemaan. Tuulivoiman tähden.

Mitä taas Santavuoreen tulee, Seinäjoen Alakylästä Ilmajokea kohti ajavalle aukeaa jo noin 13-14 kilometriä aiemmin todellinen näkymä pohjalaisuuden ytimeen Ilmajoella:


Kuvattu digijärjestelmällä liikkuvasta autosta ikkunan läpi, polttoväli 55 mm. Etäisyys kantatie 67:n ja valtatie 3:n risteyksestä Kurikassa noin 14 kilometriä, linnuntietä matka jonkin verran lyhyempi.

4.4.2016

Tuulivoimalan purkaminen

Santavuoren maa-alueet on kuulemma vuokrattu 50 vuodeksi. Viimeistään sen jälkeen, tosin todennäköisesti jo paljon aiemmin, tulee eteen kysymys voimaloiden purkamisesta. Tämä on viime kädessä maanomistajan vastuulla. On se, MRL:n mukaan:

Jos rakennus on poissa käytöstä, vaarallinen, rumentaa maisemaa ja niin edelleen, se voidaan määrätä purettavaksi. Ellei näin tapahdu vapaaehtoisesti, purkaminen voidaan tehdä viranomaisen toimesta, mikä on lakiehdotuksen mukaan suoraan ulosottokelpoinen, viime kädessä siis maanomistajalta.

Ympäristöministeriön tuulivoimaneuvontapalvelu sanoo:
"Jos kyseessä on vuokramaa-alue niin vastuu siirtyy viime kädessä maanvuokraajalle. Maankäyttölain mukaan kaikki rakennukset tulee pitää hyvässä kunnossa ja niiden pitää olla turvallisia."
Maanomistaja joutuu siis tällaisessa tilanteessa vastaamaan muun muassa lentoestevalojen toiminnasta, öljyvahingoista tai muista ongelmajätteistä (lavat) sekä putoavista osista.

Voihan tietenkin olla, että omalla maalla olevaa voimalaa ei pureta, eikä velvoiteta purkamaan, vaan se jää töröttämään sinne lapsille, lapsenlapsille, lapsenlapsenlapsille ja jopa lapsenlapsenlapsenlapsillekin. On niitä Amerikoissa 14 000 käytöstä poistettua monumenttia muistona jälkipolville. Suomessakin ollaan jo päästy alkuun... Melkoinen risti. Mutta olisiko se parempi kuin joutua purkamaan - jäädä sillä tavalla historian aikakirjoihin?


Onhan tästä poliitikko Susanna Koskikin kirjoittanut:
"Hankkeen vahingot ja niiden korjaaminen siirtyy seuraavan sukupolven vastuulle. On naiivia luottaa siihen, että käytöstä poistuneet tuulivoimalat tultaisiin aikanaan purkamaan ja perustukset 'maisemoimaan' ainakaan omistajien kustannuksella. --- Ymmärrän hyvin ihmisten hädän oman elin- ja asuinympäristön turmelemisesta. Ympäristö on kaikille yhteinen ja voimme turmella sen vain kerran. Muiden puolesta tai muiden kustannuksella se on helppoa."
Ainoa lohtu tässä on, että kuudennessa sukupuutossa ihminenkin todennäköisesti kuolee. Jäljelle jäänyt luonto pärjää kyllä ilman ihmistä, ja paljon paremmin.

Päivitetty 5.4.2016 (lukijapalautteen perusteella lisätty kpl:t 2 ja 4).

3.4.2016

P***asta tuulivoimaa

Muistatteko lukeneenne viime kesäkuussa uutista, jossa Reposaaren tuulivoimala vuoti öljyä? En minäkään, eivätkä hakukoneet löydä tällaista tietoa ainakaan verkosta. Mutta media onkin jättänyt tuulivoimalaonnettomuudet aika vähälle huomiolle, muutamaa lehteä lukuunottamatta.


13.06.2015 Reposaaren tuulivoimala kuitenkin vuoti öljyä varsin näyttävästi. Rikkoutuneen voimalan siiven kärjestä tippui öljyä ja sitä valui myös pitkin runkoa konehuoneen alapuolelle. Kyseessä oli vanha pysähdyksissä ollut Hyötytuulen voimala (Bonus) ennen Reposaarentien siltaa. Voimaloita oli aiemmin neljä, mutta vuonna 2014 niistä purettiin yksi, kun se oli villiintynyt aivan hulluksi.

Paikalla oli huoltoauto, mutta voimala on hankala putsattava - miten huoltoauto sen tekisi? Kun kyse on hydrauliikasta, jossain vaiheessa tapahtuu letku- ja komponettirikkoja ja vuotoja ja öljy lentää. Huomatkaa muuten valtaisa suojaetäisyys liikenteeseen.

Kuvat otettu kännykkäkameralla vesisateessa päivää myöhemmin.

Öljyvuoto oli viime joulukuussa myös Ruotsissa tuulivoima-alueella. Lemnhultin kaatuneesta voimalasta valui maahan lähes 2000 litraa öljyä ja glykolia. Yksi litra öljyä riittää pilaamaan miljoona litraa vettä, joten kaksi mottia pilaa juomakelvottomaksi 2 000 000 000 litraa vettä.

Jaa, että mitä otsikossa lukee? Puhdasta?


Lisätietoja:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Hy%C3%B6tytuuli

http://yle.fi/uutiset/villiintynyt_tuulivoimala_puretaan__turvatoimia_tiukennettu/7422543

http://www.vetlandaposten.se/article/tv-akuta-miljoatgarder-pagar/

http://www.suomenluonto.fi/blogit/kreosoottia-pohjavedessa/

Päivitetty linkit 23.02.2017.

2.4.2016

Rytmihäiriöitä

Santavuorella oli eilen pystyssä kuusi voimalaa, tänään seitsemän, joista kolme jo pyörii. Testi infraäänen vaikutuksista ympäristön asukkaisiin, eläimiin ja lintuihin on siis jo käynnissä. Alkaa olla aika oireille ja tautiluokitukselle.

Kuva: Pixabay.com.

Infraäänen aiheuttamia terveysvaivoja ovat muun muassa unihäiriöt, korvavaivat, päänsärky, pahoinvointi, sydänoireet ja voimattomuus. Sydänoireet saattavat ilmetä esimerkiksi rytmihäiriöinä, sillä sydän on herkkä paineenvaihteluille - ja ääni, samoin kuin infraääni on äänenpainetta.

Infraäänelle altistumisen seurauksille on myös oma tautiluokituksensa, sen ICD 10 -koodi on T75.2. Suomeksi käännettynä tautiluokituksen nimi on kuta kuinkin "Värähtelyn aiheuttamat vauriot" ja se sisältää seuraavat oireet: "paineilmavasara-syndrooma", "infraäänen aiheuttama pyörrytys/huimaus" sekä "traumaattinen vasospasmisyndrooma", mikä merkitsee verisuonikouristusta.

Valitettavasti näille tulee käyttöä myös Santavuoren ympäristössä. Aika näyttää ainoastaan sen, kuinka laajasti.


Lue lisää:

http://www.icd10data.com/ICD10CM/Codes/S00-T88/T66-T78/T75-/T75.2

http://www.icd-code.de/icd/code/T75.0.html

1.4.2016

Piolahti, here I come!

Tuulivoimaloiden kuljetukset ovat tunnetusti suuria erikoiskuljetuksia, jotka vaativat omat järjestelynsä. Tien päällä ajellessa näkee monenlaista, kun yhä suuremmaksi harvinaisuudeksi käyvä poliisi ei joka puolelle ehdi, eikä peltipoliisin silmä kaikkialle yllä.


Valtatietä 8 Närpiöstä Kristiinankaupunkiin ajaessa edessä matkasi varsin mielenkiintoinen kuljetus - näkyi se kyydissä pysyvän. Kyse oli selvästi Svalskullan voimalasta ja mieleen tuli nostalginen laulu: "Piolahti, here I come!"


Kuvat otettu digipokkarilla, polttoväli 22 mm, rajaamaton ja muokkaamaton, apukuski kuvasi. Etäisyys lähimpään voimalaan mysteeri.