31.3.2016

Tämä on meidän kotimme!

Santavuoren tuulivoimaloiden rakentamisen aiheuttama järkytys on ollut lähiasukkaiden keskuudessa melkoinen - niidenkin jotka asuvat monien kilometrien päässä voimaloista. Jopa tuuliteollisuusalueen fanisivuilta on luettavissa ihmisten tyrmistys - sellaistenkin, jotka ovat kannattaneet tuulivoimaa.

Voimalat ovat paljon suurempia ja näkyvät paljon kauemmaksi kuin kukaan osasi kuvitellakaan - ne ovat MASSIIVISIA. Valokuvista ei selviä todellinen tilanne. Mitkään havainnekuvat eivät vastaa todellisuutta. Mikään maan tasalta otettu maisemakuva ei voisi liiotella voimaloiden hallitsevuutta.

Voimalat ovat "yllättävän lähellä" Kurikan keskustaa, "aika lähelle" niitä rakennetaan - "tuntui pahalta ajaa edes Santavuoren ohi". Ovathan ne noin 6 kilometriä Koskenkorvan ja 5 kilometriä Kurikan keskustasta, mutta ihmisten koteja mahtuu sille välille ja muihinkin ilmansuuntiin satoja.

Eikä pahinta ole voimaloiden näkyvyys, vaan se, mitä ne saavat väistämättä aikaan. Moni pelkää kotiensa ja rakkaidensa puolesta. Miten tällaista halutaan ja sen sallitaan tapahtua?

Nämä ovat meidän kotejamme, koulujamme, työpaikkojamme!


Etualalla kantatie 67, Kurikka-Kauhajoki (Kaskinen) -suunnassa. Etäisyys voimaloihin noin 5,4 km kuvanottopaikasta.

Kuvattu digijärjestelmällä, 55 mm:n polttovälillä, kuva lähes muokkaamaton, mutta todellisuudessa voimalat erottuivat taivasta vasten paljon selkeämmin.

30.3.2016

Uskon päivänä

Santavuoren tuulivoimalatyömaalta kuvattu video puhuu enemmän kuin tuhat sanaa.

Onko "tuulipuistoissa" kyse puistoista, joissa ihmiset haluaisivat käydä virkistäytymässä tai joissa eläimiä kiinnostaisi pesiä tai joissa lintujen olisi hyvä lentää? Vai onko ennemminkin kyse pirstaleeksi muuttuneesta metsästä ja teollisuusmaisemaksi muuttuneesta alueesta, jota tuulivoimalat hallitsevat?

Klikkaa kuvasta videoon.

Uskon päivänä tuli myös mieleen, onko tässä kyse uudesta tuulivoimalauskonnosta, jossa halataan tuulivoimaloita, vihitään niitä käyttöön, pidetään syöminkejä niiden kunniaksi ja lähetellään sydämenkuvia voimaloille?

Oi aikoja, oi tapoja! Tuulivoimaloiden tähden!

Poistettu videon upotus ja lisätty linkit YouTubeen 31.03.2016.

29.3.2016

Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema

Santavuoren ympäristön eteläpuolella sijaitsee Jalasjoen kulttuurimaisema Kurikassa ja Jalasjärvellä. Sitä on edelleen ehdotettu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi vuonna 2013. Raportista löytyy sekä maakuntien liiton että Ely-keskuksen versiot.

Aluetta kuvaillaan raportissa seuraavasti (boldaukset ja kpl-jako lisätty):
Jalasjoen kulttuurimaisema Kurikassa on maisemarakenteeltaan tyypillistä eteläpohjalaista viljelylakeutta, joka ympäröi alueen halki leveänä virtaavaa Jalasjokea. Maiseman erityispiirteenä nousevat esille jyrkät kallioselänteet. Maisema koostuu asutettujen selänteiden rajaamasta avoimesta viljelylaaksosta, jota halkovat suorat kylätiet nauha-asutuksineen. Alue on aktiivista maatalousaluetta, jonka karja- ja hevostaloutta luonnehtivat laajat laidunalueet ja perinnebiotoopit.

Useat pienet kylät ympäröivät Luovankylän vireänä säilynyttä palvelukeskusta. Alueella on useita maakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Perinteinen asutus sijoittuu selänteiden reunamille tai nauhamaisesti joen ja kyläteiden varsille. Maisemakuvaa hallitsee laaja avoimena säilynyt viljelylakeus, jonka taustalla kohoavat metsäiset, asutetut selänteet. Parhaat näköalat avautuvat Loukajanvuorelta sekä kallioselänteitä kiertäviltä kyläteiltä.
Tässä todellisuutta tiistailta 29.3.2016, maakunnallisesti arvokkaasta kulttuurimaisemasta, johon sijoittuu useita pieniä, vireitä kyliä taloineen, työpaikkoineen, karja- ja hevostalousalueineen, kouluineen ja päiväkoteineen:


Etualalla valtatie 3, Vaasa-Tampere-suunnassa. Autot mittakaavana, etäisyys voimaloihin noin 5 km.

Kuvattu digijärjestelmällä, 55 mm:n polttovälillä auton ikkunasta, rajattu jonkin verran. Näkymä vastaa koko lailla sivutietä ajavan autoilijan vaikutelmaa alueesta, sillä maasto laskee valtatielle.

Lisätty viimeinen kpl 31.03.2016.

28.3.2016

Melun voima

Pyhien jälkeen alkaa arki melskeineen. Santavuoren ja muiden teollisuusalueiksi muuttuneiden entisten luontokohteiden lähellä asuville pyhä ei tosin ole tainnut enää oikein pyhältä tuntua.

Melulla on suuri vaikutus elämään ja sen laatuun. Jos joku epäilee melun voimaa, voi katsoa, mitä hävittäjän ylilento voi saada aikaan. (Kuva ei liity videoon.)


Mikä rikkoi ikkunat? Kommentoikaahan!

Pääsiäisenä Santavuorelle

Kiitos yhteydenotoista ja lähettämistänne viesteistä!

Kommentointi on mahdollista pääsiäismaanantain ajan ilman kirjautumista. Voitte lähettää tietoja myös edelliseen postauksen arvokkaisiin paikkoihin tai täystuulituhoon liittyen.

Kommentteja valvotaan, joten mahdolliset asiaankuulumattomat viestit poistetaan.

27.3.2016

Eikö mikään ole pyhää?

Pääsiäisaamun ilo oli tänä pääsiäisenä melkoista murhetta. Monelle aamun ensimmäinen uutinen oli kirkkopalo Pohjois-Pohjanmaalla.

Ylivieskan yli 200 vuotta vanha puukirkko paloi tuhotyön seurauksena perustuksiaan myöten. Kirkko oli maamerkki ja monen kotikirkko. Ylivieskalaisten lisäksi moni muukin on järkyttynyt.

Ihmisille eri puolilla Suomea järkytyksiä on aiheuttanut ja aiheuttaa yhä tuulivoimakaavoitus. Sitä ei voi verrata  suoraan kirkon tuhopolttoon, mutta periaate on silti sama: tuhotaan vanha, se mikä on arvokasta ja pyhää - tuhotaan se niin perusteellisesti, ettei sitä voi mitenkään korjata.

Kulttuuri- tai luonnonhistoriallisten alueiden kaavoitus tuulivoimalle tehdään näennäisen laillisesti, poliittisten päätösten mahdollistamana. Oikeita päätöksistä ei kuitenkaan eettisesti saada. Jumala käski viljelyn lisäksi myös varjella, joten Hän tuskin siunaa tuhoavia töitä.

Vai miltä kuulostavat esimerkiksi seuraavat tuulivoimalle "soveltuvat alueet"?

Kaavoitetaan tuulivoimaloita Pohjois-Euroopan vanhimman tunnetun ihmisten asuinpaikan ja Länsi-Suomen komeimman, valtakunnallisesti arvokkaan pirunpellon ympärille.

Kaavoitetaan tuulivoimaloita alueille, jotka tulee säilyttää erittäin uhanalaisen luontotyyppinsä vuoksi rakentamattomina. Kaavoitetaan tuulivoimaloita suojelualueiden, kuten kunnan tärkeimmän vanhan metsän, aarniometsän, kupeeseen.

Kaavoitetaan tuulivoimaloita muinaisvuorten retkeilyreitistöön ja maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Kaavoitetaan tuulivoimaloita maakunnassa geologisesti ja maisemallisesti merkittävän, valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen - Santavuoren - kylkeen.

Eikö mikään ole enää pyhää? Vastaavia esimerkkejä voisi luetella lukemattomia eri puolilta Suomea.

Santavuorelle oli noussut pääsiäislauantaiksi viides risti.

26.3.2016

Lankalauantain pääsiäissiivoja

Pohjanmaalla pääsiäislauantain aloittavat keväisen kuraisia teitä tallustelevat trullit. Heidän toivotuksensa on yhä vaan ajankohtainen: Virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuodeks, turva meille, riskit heille!

Trullittelun jälkeen on perinteisesti siivottu nurkkia ja jos kevät on pitkällä, tongittu maatakin. Tänä vuonna tähän aikaan on vielä talvista, eikä puutarhaan pääse, mutta kun tuuliteollisuusalueella sattuu ja tapahtuu, niin vitsan sijasta muutama linkki nopeaan ja tehokkaaseen siivontekoon - jälki on tosin välillä ehkä jotain muutakin kuin siistiä, mutta ainakin se on ranskalaiseen malliin tehokasta.


Lankalauantain illalla sitten pääsiäisvalakialle, niitä löytyy Etelä- ja rannikko-Pohjanmaalta Seinäjoen ja Kauhajoen ympäristökunnista runsaasti.

25.3.2016

Tuulivoimapakolaisena - Suomessa

Ilmajoen Santavuori kuoli lopullisesti kolme viikkoa sitten perjantaina. Se oli pitkä perjantai, joka jatkuu yhä. Voin jo aavistella, millaisia piinaviikkoja tuulivoimaloiden takia kodeistaan pois muuttaneet perheet ovat joutuneet ja joutuvat parhaillaankin käymään läpi.

Kun terveys menee, se on yhdenlainen maailmanloppu. Kun koko perheen terveys menee ja joutuu kyseenalaistamaan kaiken: tutkimaan aivan kaiken allergioita ja mielenterveyttä myöten, jättämään kotinsa ja toteamaan yhteiskunnan totaalisen avuttomuuden ja kyvyttömyyden tilanteessa, se on sivilisaation loppu.

Ajankohtainen kakkonen esitti lokakuussa ohjelman perheestä, joka on käynyt tämän tuskan läpi - eikä haluaisi muiden joutuvan pakenemaan kodeistaan. Silti useat perheet ainakin jo Merikarvialla ja Ilmajoella ovat joutuneet itkien toteamaan, että tuulivoimaloiden melun ja infraäänen myötä eläminen omassa kodissa on käynyt mahdottomaksi.

Miten pitkät piinaviikot suomalaisilla on edessään? Tuulivoiman tähden!


Jos video ei näy hyvin, ohjelma löytyy myös täältä tai uutisen lopusta täältä.

Päivitetty kaksi muutakin videolinkkiä.

24.3.2016

Satatuhatta rahaa

Santavuorelle on noussut tällä välin kolmas ja neljäskin risti. Kristikunnan juhlapyhiä ne eivät kuitenkaan kunnioita, vaan pääsiäispyhinä rakentaminen ja rahan tavoittelu todennäköisesti jatkuu keskeytymättä. Mitä se kertoo hankkeen arvoista ja sen kannattajien arvomaailmasta?

Suomen kunnat kuvittelevat tuulivoimaloiden olevan lottovoitto ja tahkoavan rahaa sampon lailla. Mutta kuntatasolla tuulilotossa on vain häviäjiä. Joku muu käärii suuret setelit.


Ilmajoen kunnanjohtaja myönsi tämän jo etukäteen ja varoittelee muita kuntia liian suurista odotuksista. Santavuoren hankkeen taloudellinen vaikutus on ollut kunnalle pettymys. 100 miljoonan euron "investoinnista" kunta odottaa alkuvaiheessa "noin sadantuhannen euron kiinteistöveroja." Haittojen taloudellista vaikutusta asukkailleen ja ympäristölleen ei ole arvioitu lainkaan.

Sadantuhannen tähden! Miten tämä tuntuukin jostain yhteydestä niin tutulta?

23.3.2016

Täystuulituho Suomen länsirannikolla

Kunnan tehtävänä on terveydensuojelulain 1994/763 6 §:n mukaan
edistää ja valvoa terveydensuojelua siten, että asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö.
Katsokaapa, miten kunnat tätä tehtävää tuulivoimakaavoituksen osalta toteuttavat. YVA-selvityksistä ja hankepapereista poimitut kartat menevät osittain päällekkäin, jotta niiden keskinäinen sijoittuminen selviäisi. Karttoihin on merkitty vain hankealue - vaikutusalue on ainakin 10 km sen ympärillä. Kaikki nämä hankkeet toteutetaan runnomalla läpi, jos asukkaat eivät niitä vastusta.

Ilmajoki -Mansikkavuori ja Santavuori, rakennettu tai rakenteilla (mittakaavaksi etäisyys Santavuorelta Kurikan kirkkoon vain noin 5 km):


Ilmajoki - haluaa kaavoittaa lähes kaikki muutkin kalliot:


Kurikka - ns. Viiatti eli koko Kurikan, Jurvan ja Teuvan väli, muut jo hyväksytty, paitsi Kalistanneva ja Matkussaari:


Kurikka - ns. Viiatti keskellä, lisäksi hyväksytty Ponsivuori, tulossa Kukkookallio-Möhkälemaa + yksittäisiä:
Ilmajoki - sanallisena:
Laihia, Isokyrö, Närpiö, Teuva, Karijoki, Kauhajoki vastapäivään Kattiharjusta Suolakankaaseen:


Kurikka, Jalasjärvi keskellä:
Ilmajoki, Kurikka, Kauhajoki, Karvia, Peräseinäjoki vastapäivään Santavuoresta (laajennusalueineen) Haukinevaan:


Hiukan pohjoisempaa (etelää kohti) Närpiö, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Karijoki, Isojoki:


Ja etelämpää (etelää kohti) Kaskinen, Kristiinankaupunki, Närpiö, Isojoki, Karijoki, Merikarvia:


Missä Suomen länsirannikolla on tarkoitus tämän jälkeen asua, elää, käydä koulua, tehdä töitä, yrittää, viettää eläkepäiviä tai lomailla? Miten kotieläimet voivat voimaloiden piirittäessä ne joka puolelta? Missä linnut lentävät tämän jälkeen? Missä eläimet pesivät, kun luonto on tapettu?

Vai onko tarkoitus, että jatkossa Suomen länsirannikolla vain sairastetaan ja kuollaan - tai sieltä muutetaan pois?


Kartta Kurikka-Ilmajoki. Maanmittauslaitos, Maastokarttarasteri (1:100 000) 02/2016. Creative Commons Nimeä 4.0 kansainvälinen -lisenssi.

Julkaistu 23.03., päivitetty vaikutusalue, karttojen lukusuunnat ja kotieläimet tekstiin 24.03.2016.

22.3.2016

Rauhaa!

Rauhaa!
Sitä toivomme maailmalle,
sitä toivomme Suomelle.

Sitä toivomme myös koteihimme!


Että saisimme asua ja elää vastedeskin omissa kodeissamme,

Että lapsemme saisivat käydä kouluaan
ja aikuiset tehdä töitään.

Että saisimme virkistyä luonnonrauhassa,
ja sairaina tai väsyneinäkin saisimme levätä.

Rauhassa.

Kodeissamme, kotiseudullamme.


21.3.2016

Sairaaksi infraäänistä

Saksan Spiegel-TV:n ohjelma "Sairaaksi infraäänistä: Taistelu tuulivoimaloita vastaan" löytyy YouTubesta. Ohjelma on kesäkuulta 2015, mutta valitettavasti Suomessakin yhä ajankohtaisempi. Ohjelman pääkohdat suomeksi muutamien huomautusten kera löytyvät täältä.
Sitä ei voi haistaa, sitä ei voi nähdä, eikä sitä voi oikeastaan myöskään kuulla, mutta silti se saattaa viedä joiltain järjen. Kyse on infraäänestä.

Infraääni syntyy tuulivoimalan lapojen pyöriessä. Yksin Schleswig-Holsteinin osavaltiossa on rakennettu tänä vuonna 455 uutta tuulivoimalaa. Ja mitä suuremmaksi niiden määrä kasvaa, sitä useammin ilmenee myös vaivoja.



Ohjelma laittaa hiljaiseksi. Vastaavat ongelmat alkavat olla tuttuja jo Suomessakin, vaikka voimalamäärä on täällä pienempi kuin Saksassa. Saksaan rakennetut voimalat ovat kuitenkin paljon pienempiä kuin koti-Suomeemme rakennetut ja suunnitellut jättiläiset.

Me emme halua tätä, emmehän? Tällä menolla ongelmat tulevat olemaan Suomessa kuitenkin vielä paljon pahempia. Jotain on pakko tehdä.


Lisätietoja:

Video: SpiegelTV

Julkaistu 14.6.2015
Man kann ihn nicht riechen, man kann ihn nicht sehen und man kann ihn eigentlich auch nicht hören und doch bringt er manche Menschen möglicherweise um den Verstand. Es geht um den Infraschall. Infraschall entsteht offenbar durch das Rotieren von Windrädern. 455 neue Windkraftanlagen sind allein in Schleswig-Holstein in diesem Jahr entstanden. Und je größer ihre Zahl, desto häufiger gibt es auch Beschwerden.

https://www.youtube.com/watch?v=kz-gPc2cKXU

Päivitetty (siirr. teksti omalle sivulleen) 22.03.2016 ja lähde 15.01.2017.

20.3.2016

Tuoreeks terveeks

Tänään palmusunnuntaina virpojat kiertävät kotien ovilla virpomassa koristeltujen pajunoksien kanssa. Pohjalaismaakunnissa ja Santavuoren ympäristössä perinne on pääosin toinen ja pikku noitia pannuineen näkee vasta viikon kuluttua lankalauantaina.


Virpojien toivotus on kuitenkin 2010-luvulla ajankohtaisempi kuin koskaan ennen, joten kaikille, joiden koti ja perhe on joutunut vasten tahtoa tuulivoimaloiden vaikutuspiiriin:

Virvon varvon
tuoreeks terveeks
tulevaks vuodeks

riskit heille
turva meille

19.3.2016

Kuka sammutti valot?

Aioin kirjoittaa yllä olevalla otsikolla alunperin teemasta Earth Hour. Vastaan tuli kuitenkin paljon akuutimpaa, joten säästetään säästäminen tuonnemmaksi.

Teollisen tuulivoiman jalkoihin joutuneiden kansalaisten puolia pitävä Tuulivoima-kansalaisyhdistys kokousti tänään. Yhtenä isona aiheena oli infraääni.

Eija-Riitta Korhola ehti jo päivittää infraääniseminaarin sanoman blogiinsa: Nykyisen syöttötariffin mahdollistamien tuulivoimahankkeiden rakentaminen muuttaa suuren osan Suomen länsirannikosta asuinkelvottomaksi. Kyllä, luit oikein.

Satakunta, rannikko-Pohjanmaa, Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa muuttuvat asuinkelvottomiksi alueiksi infraäänisaasteen myötä, kun ensimmäinen syöttötariffikausi on viety päätökseen.

Siinä sanomaa kerrakseen. Sammutetaanko valot näiltä alueilta?

Tämäkö on niin sanotusti poliittinen tahtotila? Jos, niin kuka sammutti järjen valon vai löytyisikö poliittisilta päättäjiltä tähän vielä pelastus?

Päiv. (korj. kirjoitusvirhe)  21.03.2016.

18.3.2016

Kurikka hyvänä kakkosena!

Hiihtosäiden jatkuessa tuulivoimakilpailu senkun yltyy. Tällä hetkellä Ilmajoki johtaa, mutta Kurikka tulee hyvänä kakkosena!

Kurikka pyrkii selvästi emäpitäjän kannoille - ettei vain olisi jäänyt jotain maksamattomia kalavelkoja - taitaa mennä pian ohikin, jos se pääsee kaavoittamaan alueensa Laihian, Jurvan, Teuvan, Kauhajoen ja Jalasjärvenkin suuntaan. Ai niin, Jalasjärvi ja Jurvahan kuuluvat jo Kurikalle, Etelä-Pohjanmaan toiseksi suurimmalle kunnalle heti Seinäjoen jälkeen.

Mutta takaisin kisaan: Tuuliteollisuusalueeksi Kurikka kaavailee vimmalla Lehtivuoria, Karhuvuoria ja Rasakangasta, Saunamaata Teuvan rajan molemmin puolin sekä Matkussaaren ja Kalistannevan alueita. Saa niistä sitten laihialaisetkin osansa. Viiatin YVA on kyllä mahtavaa luettavaa! Hyvä Kurikka!


Kurikka tahtoo laajentaa teollisuusalueet myös Pitkämönaltaan Kauhajoen päähän Kukkookallio-Möhkälemaan alueelle, Ponsivuorelle ja Susivuorelle, muutama yksittäinen jää nyt mainitsematta - Jalasjärvi antaa sivustatukea ja huolehtii Rustarin alueella Tokerotien toisesta puolesta ja kauhajokisten kiusaamisesta. - Hetkinen, Kurikka ottaa kunnian nyt tästäkin.

Saa nähdä, millainen taistelu tästä oikein syntyykään! Ilmajoen laajennus Santavuoren itä- ja kaakkoispuolelle on kyllä suuri uhka Kurikan ykköspaikalle. Pääseekö Kurikka Ilmajoen ohi vai nouseeko Kauhajoki vielä uhkaamaan Kurikkaa? Tällä hetkellä Kurikka on kuitenkin hyvänä kakkosena!

Oman uhkatekijänsä muodostavat kansalaiset - asukkaat yrittävät kovasti heittää hiekkaa ladulle. Ratkaisevaksi taitaakin muodostua se, riittääkö voitelu vai sulavatko lumet kesken kaiken.

Päivitetty kuvan alla olevaa kpl:tta 22.03.2016.

17.3.2016

Maisemavaikutukset

Koskenkorvan yleiskaavan kuvauksessa Santavuoren tuulivoimaloiden vaikutusta maisemaan on arvioitu seuraavasti:

Puuston yläpuolelle kohoavat tuulivoimalat hallitsevat maisemaa Santavuorelta itään päin. Santavuoren näkötornista puistoa voi hyvin tarkastella. Lähimaastosta voimaloita ei näe, jos alueen puusto on normaalia metsää. Koskenkorvalta, valta‐ ja kantateiltä tuulivoimalat erottuvat selkeästi, mutta ne eivät riko Santavuoren siluettia ja peltoja rajaava metsän reuna ei muutu. Kaukomaisemassa 10 kilometrin etäisyydellä sijaitsevien tuulivoimaloiden vaikutus jää vähäiseksi.

Niin, Santavuorelta itään sijaitsee Tuuliannevan alue, jonne Ilmajoki siis haluaisi Santavuoren tuuliteollisuusalueen laajentaa. Asukkaita on sattumalta muuallakin kuin vain Ilmajoella, eikä heitä ehkä kiinnosta lähteä tarkastelemaan voimaloita Santavuoren näkötornista, kun ne näkee lähimaastosta ja kauempaakin, kuten myös valta- ja kantateiltä vaivatta - alla kuva Santavuorelta etelälounaaseen, Tuiskulan peltoaukealta. Ja asukkaat asuvat kodeissaan, eivät ainakaan toistaiseksi 10 kilometrin etäisyydellä niistä. Vielä: voimalat eivät varmaan riko Santavuoren siluettia, kun se on rikottu jo perustamisvaiheessa ennen voimaloiden pystytystä.


Ja edelleen yleiskaavan kuvauksesta:

Tuulivoimapuisto tulee muuttamaan maisemakuvaa. Vaikka tuulivoimalat ovatkin siroja ja linjakkaita rakennelmia ja siten ne täyttävät yleiset rakennelmille asetettavat kauneuskriteerit, ne valtavan korkeutensa johdosta herättävät epäilyjä. Toisaalta Ilmajoella ja koko Etelä‐Pohjanmaalla kaikki muukin on suurta ja komiaa. Täällä on laajat peltolakeudet, mahtavat pohjalaistalot ja suuret sikalat. Ei näissä maisemissa ole koskaan pienipiirteisyyteen totuttukaan, kaikki saa näkyä ja oikeastaan kaiken pitääkin näkyä – ja kauas. Voidaankin odottaa, että tulevat tuulivoimalat täydentävät ilmajokista maisemaa sopivalla tavalla.

Oh-hoh, teksti puhukoon puolestaan, ajatteleva lukija osannee tehdä johtopäätökset itse.

16.3.2016

Monsterimyllyt tulevat

Eilen Santavuoren tuho peittyi pilviin. Hetken ehdin toivoa, että vuoren kohtalo olisi ollut pelkkää pahaa unta. Tämän päivän kirkas auringonpaiste paljasti todellisuuden: vuorelle on noussut toinen risti.


Ajankohtainen kakkonen kertoi monsterimyllyistä jo kolme vuotta sitten. Tämä painajaismainen filmi on todellisuutta jo monella paikkakunnalla Suomen länsirannikolla, sisämaassakin ja Lapissa.

Tätäkö Suomen päättäjät ovat todella halunneet? Tuulivoiman tähden!

15.3.2016

Ilmajoen kunnan kaavailut

Kaavailut tuulivoimalle eivät lopu Ilmajoen kunnassa Santavuoren tuhoon. Kunnan nettisivuilta löytyy alustava kaavakartta, jossa koko kunta on ympäröity tuulivoima-alueilla. Ilman sen kummempia perusteluita.


Kaataja, Välikorpi, Vitiäisvuori ja Tervahamina; Kitulanmäki, Oksivuori ja Jumoo; Kuulanmäki, Välimäki, Kettuvuori ja Luomaistenkallio. Sekä Santavuoren tuhon jatkoksi Tuulia, Kuuppelo ja Kärmeskallio aivan Kurikan Salon-, Varpahais- ja Luovankylän kupeissa.

Onko tarkoitus, että Ilmajoella asutaan vielä tämän jälkeen - onhan tuulivoimakaavoituksen väliin jättänyt Seinäjoki lähellä? Kurikkalaiset, jalasjärviset ja jurvalaiset sekä osa laihialaisista ja isokyrösistäkin voi muuttaa sinne - eihän Ilmajoki teidän naapurikuntalaisten mielipidettä asiasta kysy.

14.3.2016

Monimuotoisuuden tuho

Törmäsin netissä Elizabeth Kolbertin kirjan Kuudes sukupuutto esittelyyn. Kirja kertoo Maa-planeetan rakennemuutoksesta, siitä miten ihminen yrittää aikakaudellaan kaikin voimin tuhota ympäristön monimuotoisuuden - nopeammin kuin koskaan aiemmin.

Lajien joukkotuho käynnistyy, kun elinympäristön muutos on niin nopea, että eliöt ja ekosysteemit eivät pysy sen tahdissa. Mutta tuholla on hintansa: se tulee todennäköisesti koitumaan ihmislajin kohtaloksi.

Kirja vie lukijansa Panamaan, jossa käydään taistelua sammakoiden sukupuuttoa vastaan, Newfoundlandiin, jossa ihminen tappoi siivettömätruokit sukupuuttoon ja Brasilian sademetsiin, jossa metsäympäristön pirstaloitumista on tutkittu jo kolmekymmentä vuotta. Kirjaesittelyn mukaan koetta on sanottu jopa maailman tärkeimmäksi ekologiseksi kokeeksi. Se on osoittanut, että lajien monimuotoisuus vähenee varmasti ja nopeasti pirstaloituneessa metsässä.

Mitä kokeita! Onko näihin todella varaa myös Suomessa?

Tuulivoimarakentaminen tarkoittaa luonnolle metsän kaatamista sähkönsiirto- ja tielinjojen, risteyksien ja kokoonpanoalueiden sekä tuulivoimaloiden ja sähköasemien alta - unohtamatta maanlouhinta- ja siirtotöitä.

Santavuorella se on tarkoittanut noin 50 metriä leveitä tielinjoja, parin hehtaarin kokoista sepelikenttää sähköasemaa varten ja noin 3 hehtaarin aukkoja per voimala ja 5 ha:n murskelouhosta. Karkeastikin laskien siis ainakin 58 hehtaaria luonnosta tyhjää, kuollutta aluetta, vaikka sähkö- ja tielinjoja ei laskettaisi mukaan.

Käytännössä tuho luonnolle on paljon isompi, koska tyhjäksi kalutut alueet ovat pirstaloineet metsän ja tappaneet myös väliin jäävän luonnon monimuotoisuuden. Tuulivoiman tähden!

13.3.2016

Hyvä osa

Suomalainen yhteiskunta on käynyt pitkän tien homerakennusten aiheuttamien terveysongelmien tunnustamisessa. Julkisesti jo tunnustetaan, että maa on pullollaan homekouluja, -päiväkoteja ja esimerkiksi -terveyskeskuksia, mutta käytännössä yksittäiset ihmiset ja perheet saavat usein vieläkin, no, hakata päätään seinään, ennen kuin heidät otetaan todesta.

Nyt tuulivoimaloiden aiheuttamista terveyshaitoista on tullut uusi ongelma, jonka kanssa kansalaiset joutuvat viettämään vapaa-aikansa lisäksi kaikki muutkin vuorokauden tunnit. Yhteiskunnan turvaverkko tuntuu olevan haluton ja hampaaton tarttumaan asiaan.

Poliitikoista Eija-Riitta Korhola uskalsi avata asiasta keskustelun. Noin kaksi viikkoa sitten julkaistu kirjoitus on ilmestynyt useissa lehdissä ympäri Suomea, myös Ilkassa, Pohjalaisessa ja Seinäjoen Sanomissa. Jokin on siis muuttunut, koska media on herännyt asiaan.

Tietoa pitäisi silti yhä jakaa, ja eritoten poliittisille päättäjille. Milloin useampi heistä herää näkemään, että tuulivoimaloiden aiheuttamat terveysongelmat ovat tällä menolla uusi kansantauti - Suomen itsensä aiheuttamana?

Tuulivoimalamelu ja infraääni aiheuttavat mittavia taloudellisia vahinkoja paitsi sairastumisen kautta, myös kiinteistöjen muuttuessa asuinkelvottomiksi. Kymmenet suomalaisperheet ovat jo joutuneet pois kodeistaan. Jos tilanteen annetaan aina vain kärjistyä, poliittista tahtoa tarvitaan hetken kuluttua yli voimavarojen.

Tänään Marianpäivänä kirkossa lie luettu tekstiä, jossa kerrotaan Marian valinneen hyvän osan, jota häneltä ei oteta pois. Tahtomattaan tuulivoimaloiden vaikutuspiiriin joutuneilta otetaan tällä hetkellä pois niin yöuni ja terveys kuin koti ja kiinteistökin. Toisille se voi merkitä myös yrityksen ja elämäntyön menettämistä.

Eikö hyvä osa kansalaisten puolta pitämällä kannattaisi jo valita? Mistä löytyy lisää rohkeita poliitikkoja?

12.3.2016

Korkealta ja kovaa

Santavuorta koskevan tuulivoimahankkeen YVA-selostus vuodelta 2010 toteaa, että "hankealueelle ei sijoitu vakituista tai loma-asutusta." Sen ulkopuolella sijaitsevat asutuksen lisäksi taajamat ja maatalouden tärkeät alueet. Tuulivoimala-alueen "suorat tai välilliset vaikutukset eivät ulotu näille alueille."

Aivan tosissaanko tällaisia kirjoitetaan hankepapereihin?!

Santavuoren korkein kohta on noin 145 metriä merenpinnan yläpuolella ja noin 80 metriä lähiympäristöään korkeammalla. Kurikan kirkko sijaitsee vain 54 metriä merenpinnan yläpuolella. Kun tähän korkeuseroon lisätään voimaloiden korkeus, jo järki sanoo, että ne tulevat sekä näkymään että kuulumaan kauas.

Koskenkorvan asutus myötäilee tiiviisti alueen harjumuodostelmaa, selänteiden reunoja sekä tiestöä Ilmajoen keskustan ja Kurikan suuntaan. Kurikan puolen asutus sijoittuu Santavuoren ympäristön sekä kantatie 67:n ja valtatie 3:n väliin nauhamaisena. Kolmostien ja Kyrönjoen välissä se jatkuu teitä seuraillen, maaston laskiessa kohti jokiuomaa ja laakson pohjalla sijaitsevaa Kurikan keskustaa.

YVA-selostuksen mukaan eniten vakituista asutusta hankealueen läheisyydessä on Latva- ja Postitien varrella sekä Varpahaiskylän- ja Koskenkorvantiellä ja Meskaasentien varrella. Ilmajoen hyväksymässä kaavassa lähin tuulivoimala on ilmeisesti vain noin 1,5 kilometrin etäisyydellä vakituisessa käytössä olevasta asuinrakennuksesta - jonkun kodista.

Kartta puhuu kuitenkin vielä karumpaa kieltä. Noin 5 km:n rinkula hankealueen ympärillä ulottuu Kurikan kirkkoon asti. Sen sisälle jää runsaasti ihmisten koteja, kouluja, maatiloja ja muita työpaikkoja kaikkialla hankealueen ympärillä. Jo näkymävaikutukset ulottuvat tietenkin pidemmälle, mutta ei ole sanottua, että edes melu tai infraääni pysähtyy tähän.

Katastrofin kauttako tässä on pakko mennä?


Kartta Kurikka-Ilmajoki. Maanmittauslaitos, Maastokarttarasteri (1:100 000) 02/2016. Creative Commons Nimeä 4.0 kansainvälinen -lisenssi.

11.3.2016

Rauha meni - tuulivoimarakentamisen tähden

Santavuori luontoarvoineen on ollut tärkeä virkistysalue niin ilmajokisille, kurikkalaisille kuin monille muillekin ympäri maakuntaa. Asukkailleen se on ollut rauhallinen sivukylä keskellä luontoa, josta on auennut hienot maisemat Koskenkorvan ja Kurikan keskustan suuntaan - poikkeukselliset tasaisessa pohjalaismaisemassa.


Viime keväänä alkoi jatkuva melu ja liikenteen häiriö. Entinen maa- ja metsätalousalue muuttui Ilmajoen kunnan tahdosta teollisuusalueeksi. Rakentamisen aloittaminen merkitsi maailmanloppua rauhalle.

Pelkkä perustusten valu 17 tuulivoimalalle kesti toukokuussa noin 12 tuntia. Betonikuljetuksia työmaalle oli noin 1500. Ilmajoen-Seinäjoen suunnasta valuaikana vastaantulleiden betoniautojen virta oli jatkuva. Häirintä jatkui kesäkuussa maanrakennustöiden muodossa.

Minne unohtuivat asukkaiden oikeudet omaan elinympäristöönsä?


Lisätietoja:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/tuulivoiman-rakentaminen-vei-rauhan-1.120257

Video: Kai Ylikoski

https://www.youtube.com/watch?v=l5SVlb3uOgQ&index=8&list=PLq-rDUefJ0TR8zelpbgQWYRh0dehoJ2WW

10.3.2016

Rehellisyys maan perii?

Santavuorelle on noussut alkuviikolla ensimmäinen risti, jossain oli tieto merkinnästä E14. Viime viikon Kurikka-lehti kertoi ensimmäisen voimalan nousevan "harjakorkeuteen" loppuviikon aikana. Nosturilla työskennellään "aina kun mahdollista".

Jutun luettuani minä rehellisesti sanottuna itkin. Itkin menetetyn Santavuoren puolesta, itkin päätöksen tehneiden ihmisten ymmärtämättömyyttä ja itkin sitä, miten tällä ymmärtämättömyydellä viemme tulevaisuuden lapsiltamme. Itkin myös epärehellisyyttä, jolla hanke on ajettu läpi.

Ilmajoen kunta kuulutti ehdotuksen "Koskenkorvan yleiskaavan hyväksymiseksi" julkisesti nähtäville keväällä 2012. Saman vuoden syksyllä kunta kuulutti ehdotuksen "Koskenkorvan yleiskaavan ensimmäisen vaiheen hyväksymiseksi kantatien itäpuolella".

Eikö kuulostakin siltä, että "Koskenkorvan yleiskaava" "kantatien itäpuolella" tarkoittaa Ilmajoen Santavuorelle suunniteltavaa teollista tuulivoimala-aluetta? Hanketta, joka koskettaa toteutuessaan suurta määrää ihmisiä sekä Ilmajoen Koskenkorvan että Kurikan Tuiskulan, Varpahaiskylän, Salonkylän, Myllykylän ja Luovan alueilla sekä Kurikan keskustassa ja Panttilassa?

Sanotaan, että rehellisyys maan perii. Mitä tapahtuu epärehellisyydellä vuokraksi saadulle maalle?

11.3.2016: Lisätty E14-merkintä.

9.3.2016

Santavuoren näkötorni

Santavuoren laella sijaitsee vuonna 1965 tehty puurakenteinen näkötorni. Se on rakennettu ilman tukiaisia suomalaisella työllä ja kestänyt säätä ja historiaa jo yli 50 vuotta, mitä Santavuoren teolliset tuulivoimalat eivät varmasti tule kestämään.

Tuulivoimalarakentamisen vuoksi tornista avautuvat näköalat ja kaunis eteläpohjalaismaisema on kuitenkin menetetty.

8.3.2016

Santavuoren taistelu

Ilmajoen Santavuoren ja Kurikan Pikku Santavuorten alueilla käytiin nuijasodan viimeinen taistelu helmikuussa vuonna 1597. Santavuoren taistelu Klaus Flemingiä ja linnaleirirasitusta vastaan päättyi kapinaan nousseiden talonpoikien tappioon.

Ilmajoen kunnan rajan takana asuville naisille tai miehille ei annettu vuonna 2014 edes mahdollisuutta puolustautua, vaan heille kerrottiin, että toisen kunnan asukas ei voi valittaa toisen kunnan tekemästä kaavapäätöksestä.

Mutta taistelu ei ole ohi. Merkitkää aikakirjoihin 8.3.2016.

Naistenpäivänä Santavuorelle

Kiitos kaikesta palautteesta ja osanotosta! Naistenpäivän 8.3.2016 kunniaksi kommentointi on tänään mahdollista ilman kirjautumista.

Tämä blogi on perustettu Santavuoren muistoksi, mikä tulee muistaa kommentoidessa. Mahdolliset asiaankuulumattomat kommentit poistetaan.

7.3.2016

Ancylusjärven rantakivikkoa

Molempien Santavuorten etelärinteille on jäänyt muinaisen Ancylusjärven rantakivikkoa ajalta 8900-7200 eKr. Näyttävät pirunpellot ovat olleet suosittu vierailukohde patikoijille ja muille luonnossa liikkujille.

Yli 9000-10000 vuoden tunnetulla historialla ei ollut kuitenkaan mitään painoarvoa kokonaisuuden säilyttämiseksi, vaan vuori rikottiin ja valjastettiin teollisen tuulivoiman käyttöön 2010-luvulla jKr.

6.3.2016

Idioseenin aikakaudella

Santavuorelle ollaan nostamassa 17 ristiä vuoren muistoksi.

Ne muistuttavat kaikille kolmostietä ja kantatietä 67 ajaville, pitkälle Ilmajoen naapurikuntiinkin, uudesta aikakaudesta, idioseenista. Ajasta, jolloin ilmaston lämpenemisen kauhu sai vallan ja järki pakeni maapallolta.

5.3.2016

404 päivää maailmanloppuun

Enää 402 päivää maailmanloppuun Santavuoren ympärillä asuville, koulua käyville ja työtä tekeville - ehkä hiukan vähemmän, ehkä enemmän.

Mitä tehdä, missä asua ja elää sen jälkeen, jos se Kurikassa tai Ilmajoella on mahdotonta?

4.3.2016

Santavuori on tuhottu

Santavuori luontoineen on tuhottu.

"Koko vuori itkee." Sen maailma on loppunut, eikä se ikinä palaa ennalleen.

Sitä ei saa korjattua rahallakaan.

3.3.2016

Santavuoren muistoksi - In memoriam Santavuori

Tämä on päiväkirja Etelä-Pohjanmaalla Ilmajoella sijainneen Santavuoren muistoksi. Merkinnät koostuvat ilmajokisten ja kurikkalaisten sekä monien muiden pohjalaisten tunnoista, ilman sen tarkempia lähdeviitteitä kirjoittajiin, mutta mahdollisuuksien salliessa lähteet käyvät kuitenkin ilmi linkityksin.

Santavuori uhrattiin tuulivoiman alttarille 2010-luvulla.

Päivitetty viittaus kirjoittajiin ja linkkeihin 01.01.2017.