9.11.2016

Tuulivoimalat aiheuttavat tärinää

Tuulivoimalat tuottavat korvin kuultavan melun lisäksi siis myös pienitaajuista melua. Miten ja missä matalataajuinen infraääni syntyy, selviää havainnollisesti blogiin aiemmin linkitetystä videosta.

Ihmisen kärsimän melun - kuultavan melun ja infraäänimelun - lisäksi tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös rakennusten tärinää. - Kyllä, todellakin, vaikka Kurikka-lehden tekstiviestipalstalla joku ymmärtämätön aiemmin ilkkuikin tärinästä kärsiviä.


 VTT:n julkaisu sanoo seuraavasti:

"Tuulivoimaloiden tuottama pientaajuinen ja erityisesti infraäänialueen melu etenee myös seismisinä Rayleigh-aaltoina, jotka voivat aiheuttaa rakennusten tärinää [...]. Rayleigh-aallot vaimenevat vain 3 dB etäisyyden kaksinkertaistuessa, ja ne voivat kytkeytyä edetessään ilmaääneksi."

VTT:n julkaisun käyttämä lähde on listattu tekstin loppuun.

Mitä Rayleigh-aallot sitten ovat?

Värähtely voi edetä maaperässä neljänä erilaisena kimmoaaltona. Rayleigh-aallot ovat niistä yksi, maanjäristyksissä esiintyvä pinta-aalto (Rayleigh surface wave). Kyse ei ole mistään pikku jutusta, vaan aalloista, jotka aiheuttavat eniten vahinkoa maanjäristyksen aikana.

Rayleigh-aaltojen käyttäytymisestä saa kuvaa täältä. Maanjäristyksessä tunnetaan nimenomaan Rayleigh-pinta-aallot, sillä ne liikkuvat sekä ylös-alas- että sivusuunnassa.

Maan pinnan lähellä Rayleigh-aallot aiheuttavat "ellipsin muotoista pyörimisliikettä, joka vaimenee nopeasti pystysuunnassa." Ne "etenevät sylinterinmuotoisena rintamana herätelähteestä poispäin". Niiden amplitudi on suuri - ne kuljettavat mukanaan eniten energiaa (noin 67 %), minkä vuoksi ne saavat myös eniten vahinkoa aikaan.

Mitenköhän tärinä ja aallot on otettu huomioon Santavuoren tuulivoimaloita rakentaessa? Vai eikö se haittaa, että ihmisten talot ja ulkorakennukset tärisevät 24/7, kun Santavuoren voimalat ovat käynnissä? Mitä tärinä mahtaa tehdä rakennuksille Kurikan keskustassa, jossa perustaminen ei ole muutenkaan ihan yksinkertaista?

Kurikan kaupungin ja Ilmajoen kunnan rakennus-/teknisellä puolella on varmaan täysin ajantasainen käsitys ja osaaminen tällaisistakin seikoista...


Lue lisää:

Uosukainen, Seppo (2010). Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys. VTT tiedotteita 2529. VTT Technical Research Centre of Finland. Saatavilla: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2010/T2529.pdf

Bakker, H. H. C., Bennett, D. J., Rapley, B. & Thorne, R. (2009). Seismic effect on residents from 3 MW wind turbines. Third International Meeting on Wind Turbine Noise, proceedings. Aalborg.

Internetix - lukion ja peruskoulun kursseja (2015). Pitkittäinen ja poikittainen aaltoliike. Otavan opisto. Saatavilla: http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fy/fy3/2_aaltoliike/202?C:D=2079118&m:selres=2079118

Russell, Daniel A. (1998/2016). Acoustics and Vibration Animations.Graduate Program in Acoustics, The Pennsylvania State University. Saatavilla: http://www.acs.psu.edu/drussell/demos/waves/wavemotion.html

Auvinen, Turo (2010). Junaliikenteen aiheuttama tärinä ja sen vähentämisen vaikutus asuinviihtyvyyteen. Teknillinen korkeakoulu. Aalto yliopisto. Saatavilla: http://civil.aalto.fi/fi/research/geoengineering/soil/theses/masters/d_turo_auvinen.pdf

https://www.yumpu.com/fi/document/view/31194176/25-m-liikennevirasto/94

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tämä blogi on tehty Santavuoren muistoksi, joten muista asiaankuuluva kunnioitus. Vain asialliset viestit julkaistaan.